Lue keskustelun säännöt.
Asutte kahden ja yrittääkö puolisosi hallita sinua?"Väkisin" yhdessäkokkaamista ja niinpäin pois
29.06.2025 |
Täyttää päivät tyhjänpaiväisellä, "mitä tänään syödään, mitä huomenna syödään"jne. Missä on pippuri missä on kaneli plaa plaa plaa.
Sinun tekisi mielesi lentää ja olla ex tempore, mutta puoliso vie kaikki mehusi arkirutiinien ympärillä. Haluaisit tehdä asiota fiiliksen mukaan mutta.
Mitä mietteitä?
Kommentit (57)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kommenteista paistaa kevyt miesviha taas. Naiset edes mieti asiaa kun on jo tuomittu mies kelvottomaksi isäksi ja vastuuttomaksi lapsenomaiseksi urpoksi.
Ja todellisuudessa tässä on vain eriävät tavat hoitaa ravinto arkena.
No onhan tuo aika rajua, jos nainen ehdottaa että kokkailtaisiinko yhdessä, että mies tulkitsee tämän vapaudenriistoksi ja kontrolloinniksi?
Itse tunsin joskus miehen, joka piti aikatauluista sopimista "alistamisena". Täytyy olla erittäin narsistinen ja jopa sadisti,e ttä vaatii toista pitämään kalenterinsa avoimena omien oikkujen ja päähänpistojen vuoksi, ja että on valmist uollaisella verbaalisella väkivallalla oikeuttaan tuhota toisen elämää pakottamaan. Minulla oli oma elämä ja sovittuja menoja, ei todellakaan ole aikaa käkkiä koko päivää miehen suopeutta odotellessa. Mutta näin hän odotti ja haukkui päälle alistajaksi kun
Just tätä. muutama vuosikymmen meni. Pidin ensin huumorina, mutta ei se sitä ollut. Anoppi samanlainen. Yksin kasvatin lapset, esiteltäviksi kyllä kelpasivat. Tottakai, minun kasvattamat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma menneisyyteni on melko levoton ja ihan rehellisesti voin sanoa, että nautin ihan älyttömästi parisuhteen arkirutiineista. Parisuhteen myötä oman elämäni nautinnollisimmiksi jutuiksi ovat muodostuneet juuri ne arkiset asiat mitä tehdään yhdessä kumppanin kanssa kotona. Kokkaillaan yhdessä samalla kun kuunnellaan musiikkia ja jutellaan, laitetaan pihaa, käydään kävyllä jne.
Mielestäni kuulostaa oudolta, että laittaa sen ikään kuin toisen viaksi, että on itse valinnut kumppanin ja parisuhteen, joka ei vastaa omia toiveita ja odotuksia.
Vierailija kirjoitti:
Eli syöminen on pelkkää tankkaamista ja sinun nälkäsi mukaan pitäisi maailman pyöriä. Samalla tavalla ajattelevia naisia voi etsimällä löytää, tankkaatte sitten erikseen keittiössä, mutta älä ikinä koskaan hanki lapsia, et ole soveltuva.
No höpsis!!! 😆 Älä usko näitä kontrollifriikkejä pirttihirmuja, joiden maailmassa on vain yksi ainoa oikea tapa.
Itse ainakin olen rennompi äiti ja kaikilla on omat tapansa.
Inhoaisin itsekin kuulla tuollaista jatkuvaa suunnitelua ja ongelman ja asian tekemistä ihan kaikesta. 🤢
Olisiko erilliset kodit ratkaisu?
Voi olla, ettei tuo tule pitkällä tähtämellä toimimaan
Vierailija kirjoitti:
Oma menneisyyteni on melko levoton ja ihan rehellisesti voin sanoa, että nautin ihan älyttömästi parisuhteen arkirutiineista. Parisuhteen myötä oman elämäni nautinnollisimmiksi jutuiksi ovat muodostuneet juuri ne arkiset asiat mitä tehdään yhdessä kumppanin kanssa kotona. Kokkaillaan yhdessä samalla kun kuunnellaan musiikkia ja jutellaan, laitetaan pihaa, käydään kävyllä jne.
Mielestäni kuulostaa oudolta, että laittaa sen ikään kuin toisen viaksi, että on itse valinnut kumppanin ja parisuhteen, joka ei vastaa omia toiveita ja odotuksia.
Eihän noita asioita voi tietää etukäteen. Nuo opitaan toisesta usein ns kantapään kautta siinä vaiheessa kun muutetaan yhteen. Ja joskus ei vielä siinäkään vaiheessa tule ilmi
Hieman sekavahko aloitus. Kuulostaa hetken ärsytykseltä.
Mikä olikaan ongelman ydin?
Toinen luonteeltaan spontaanimpi ja toinen pitää rutiineista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika monet naiset on juuri tuollaisia, ei niitä mikään syvällisempi kiinnosta. Mihin ihmeessä edes ihastuit? Pelkkään ulkonäköön? Siihen, että keskiluokkaiset kriteerit täyttyi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miete; et sovellu parisuhteeseen.
Miksi parisuhde pitää olla sitä että yhdessä pähkäillään päivät tyhjänpäiväisyyksiä? Onko se yhdessä tekemistä? Heittäydytään avuttomaksi, että voi hakea huomioita.
Eikö ihmiset saa tehtyä ruokaa itselleen kun on nälkä? Arjen rutiinit alkaa tosiaankin käydä rasitteeksi. Jatkuva tyhjä suunnittelu ja pähkäily.
Olisi tärkeämpääkin tekemistä!!!!!
Terv Mies.
ap
Kyllä tää on selkeää parisuhdekelvottoman tekstiä. Jos ahdistaa yhdessä ruuan laittaminen noin paljon, tai että kumppani "hakee huomiota" (vahva veikkaus ettei sitä sulta ole paljon saamassa kuitenkaan) niin otapa ero ja helpottaa.
Hirveesti iloo peter panista, joka "haluaa lentää", ei edes yhdessä osaa yhtä ateriaa kasata kun kokee jo että ka
Olen nainen ja yli parikyt vuotta ollut parisuhteessa, joten pidän itseäni kelvollisena parisuhteeseen. En todellakaan halua tehdä yhdessä ruokaa, haluan keittiössä olla rauhassa ja keskittyä siihen mitä teen. En voi sietää, jos on ylimääräistä hälyä. Kukaan ei nauttis mun kanssa yhdessä kokkailusta. Onneksi mies ei sellaista vaadi/edellytä tai pidä tuota minään parisuhdetestinä.
Me ihmiset ollaan erilaisia. Mikä ongelma on ajatella asioita vähän eri näkökulmasta? Miksi alkaa tuomita muita suorilta käsin? Eikä se naisen tapa ole aina ainoa oikea sallittu tapa olla parisuhteessa.
Ohis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miete; et sovellu parisuhteeseen.
Miksi parisuhde pitää olla sitä että yhdessä pähkäillään päivät tyhjänpäiväisyyksiä? Onko se yhdessä tekemistä? Heittäydytään avuttomaksi, että voi hakea huomioita.
Eikö ihmiset saa tehtyä ruokaa itselleen kun on nälkä? Arjen rutiinit alkaa tosiaankin käydä rasitteeksi. Jatkuva tyhjä suunnittelu ja pähkäily.
Olisi tärkeämpääkin tekemistä!!!!!
Terv Mies.
ap
Mihin tarvitset parisuhdetta, jos se tuntuu lähinnä turhalta ja sitovalta?
Maailma on täynnä erilaisia parisuhteita! Kuka milläkin tavalla...
Aikamoiseen asemaan itsenne asetatte.
Ohis
Onkohan teillä liian erilaiset mieltymykset liittyen siihen, mitä se parisuhteessa oleminen ja yhdessä asuminen on?
Muuttakaa erilleen ja jatkakaa suhdetta tapailupohjalta. Koskaan ei ole pakko asua yhdessä.
🇺🇦🇮🇱
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma menneisyyteni on melko levoton ja ihan rehellisesti voin sanoa, että nautin ihan älyttömästi parisuhteen arkirutiineista. Parisuhteen myötä oman elämäni nautinnollisimmiksi jutuiksi ovat muodostuneet juuri ne arkiset asiat mitä tehdään yhdessä kumppanin kanssa kotona. Kokkaillaan yhdessä samalla kun kuunnellaan musiikkia ja jutellaan, laitetaan pihaa, käydään kävyllä jne.
Mielestäni kuulostaa oudolta, että laittaa sen ikään kuin toisen viaksi, että on itse valinnut kumppanin ja parisuhteen, joka ei vastaa omia toiveita ja odotuksia.
Eihän noita asioita voi tietää etukäteen. Nuo opitaan toisesta usein ns kantapään kautta siinä vaiheessa kun muutetaan yhteen. Ja joskus ei vielä siinäkään vaiheessa tule ilmi
Ei tietenkään, mutta kun se parisuhde on vapaaehtoinen myös sen jälkeen kun on oltu tovi yhdessä. Aivan järjetöntä syytellä kumppania siitä, että hän pitää niinkin tavallisista asioista kuin yhdessä kokkailusta sen sijaan, että ottaisi vastuun omasta onnellisuudestaan ja etsisi kumppanin jonka kanssa intressit menevät yksiin tai sitten toteuttaisi niitä itsenäisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miete; et sovellu parisuhteeseen.
Miksi parisuhde pitää olla sitä että yhdessä pähkäillään päivät tyhjänpäiväisyyksiä? Onko se yhdessä tekemistä? Heittäydytään avuttomaksi, että voi hakea huomioita.
Eikö ihmiset saa tehtyä ruokaa itselleen kun on nälkä? Arjen rutiinit alkaa tosiaankin käydä rasitteeksi. Jatkuva tyhjä suunnittelu ja pähkäily.
Olisi tärkeämpääkin tekemistä!!!!!
Terv Mies.
ap
Mihin tarvitset parisuhdetta, jos se tuntuu lähinnä turhalta ja sitovalta?
Naisilla tulee se pesäntekovietti vaikka tavatessa unelmat olisi yhteiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eroa ja asu erillään. Ei siinä muuta ole. Mitään ei saa väkisin pakottaa tai kontrolloida, että kokataan tms. Ja voi elää tunteen mukaan. Vai pariterapeutilleko aiot viedä sen ettei kontrolloi ja pakota. Tuskin se muuttaa sitä.
Mitä puoliso vastaa siihen jos ehdotat yhdessä kokkaamisen sijaan yhteistä äkkilähtölomaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma menneisyyteni on melko levoton ja ihan rehellisesti voin sanoa, että nautin ihan älyttömästi parisuhteen arkirutiineista. Parisuhteen myötä oman elämäni nautinnollisimmiksi jutuiksi ovat muodostuneet juuri ne arkiset asiat mitä tehdään yhdessä kumppanin kanssa kotona. Kokkaillaan yhdessä samalla kun kuunnellaan musiikkia ja jutellaan, laitetaan pihaa, käydään kävyllä jne.
Mielestäni kuulostaa oudolta, että laittaa sen ikään kuin toisen viaksi, että on itse valinnut kumppanin ja parisuhteen, joka ei vastaa omia toiveita ja odotuksia.
Eihän noita asioita voi tietää etukäteen. Nuo opitaan toisesta usein ns kantapään kautta siinä vaiheessa kun muutetaan yhteen. Ja joskus ei vielä siinäkään vaiheessa tule ilmi
Ei tietenkään, mutta kun se parisuhde on vapaaehtoinen
Ja aivan samat sanat sille toiselle. Miksi ap:n puoliso ei toimi noin? Se tässä ei ole ketään kiinnostanut, että molemmilla on omat tapansa ja vain ap:ta haukutaan tässä.
Kiitos osallistujille. Palaan aiheeseen kun kerkiän. Turhan tiukaksi meni lepopäivä, vaikka mitään varsinaista työtä en ole tekemässäkään, Pyöräytin tuossa myös kalakeiton, että on lapsella jotain ruokaa (käväisemässä kotona) Taisin sitä ennen hoitaa myös tiskit.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli syöminen on pelkkää tankkaamista ja sinun nälkäsi mukaan pitäisi maailman pyöriä. Samalla tavalla ajattelevia naisia voi etsimällä löytää, tankkaatte sitten erikseen keittiössä, mutta älä ikinä koskaan hanki lapsia, et ole soveltuva.
Minä olen kasvattanut viisi lasta aikuiseksi tällä asenteella. Olivat vielä poikia ja minä heidän äitinsä. Ovat kelvanneet parisuhteisiiin. Mikä sinä olet asettamaan kriteerejä sille, kuka on soveltuva vanhemmaksi?
Kuulostaa kyllä kurjalta lapsuudelta, että keittiöstä saa ruokaa vain, kun itsekkäällä isällä tai äidillä sattuu olemaan just silloin nälkä. Tai sitten jätät jotain kertomatta.
No niin kuulostaa!
Meillä lapset on opetettu arvostamaan hyvää ruok
Montako kertaa päivässä laitat ruokaa? Syödäänkö se kaikki kerralla? Heitätkö loput roskiin? Jos yhtään käyttäisi järkeä, voisi ruokaa tehdä kerralla reilummin ja syödä kun nälättää. Mutta eihän se järjenkäyttö käy...
No niin kuulostaa!
Meillä lapset on opetettu arvostamaan hyvää ruokaa ja ruuanlaittoa jo pienestä.
Ikinä ei "tankata" vaan aina nautitaan siitä mitä syödään. Sekä tyttäret että pojat ovat loistavia ruuanlaittajia