Asutte kahden ja yrittääkö puolisosi hallita sinua?"Väkisin" yhdessäkokkaamista ja niinpäin pois

Kommenteista paistaa kevyt miesviha taas. Naiset edes mieti asiaa kun on jo tuomittu mies kelvottomaksi isäksi ja vastuuttomaksi lapsenomaiseksi urpoksi.

Ja todellisuudessa tässä on vain eriävät tavat hoitaa ravinto arkena. 

Vierailija kirjoitti:

Miete; et sovellu parisuhteeseen.

Sekö on kelpaavuuden merkki että mies alistuu naisen käskytettäväki, hallittavaksi ja kontrolloitavaksi toteuttamaan kaikki mitä naisen keksii vaatia?  Yksikään nainen ei suostu siihen että koti olisi tasa-arvoinen vaan kodissa aina kaiken pitää tapahtua niin kuin nainen haluaa

-eri

Ei.

Vierailija kirjoitti:

Miete; et sovellu parisuhteeseen.

Miksi parisuhde pitää olla sitä että yhdessä pähkäillään päivät tyhjänpäiväisyyksiä? Onko se yhdessä tekemistä? Heittäydytään avuttomaksi, että voi hakea huomioita.

Eikö ihmiset saa tehtyä ruokaa itselleen kun on nälkä? Arjen rutiinit alkaa tosiaankin käydä rasitteeksi. Jatkuva tyhjä suunnittelu ja pähkäily.

Olisi tärkeämpääkin tekemistä!!!!!

Terv Mies.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miete; et sovellu parisuhteeseen.

Sekö on kelpaavuuden merkki että mies alistuu naisen käskytettäväki, hallittavaksi ja kontrolloitavaksi toteuttamaan kaikki mitä naisen keksii vaatia?  Yksikään nainen ei suostu siihen että koti olisi tasa-arvoinen vaan kodissa aina kaiken pitää tapahtua niin kuin nainen haluaa

-eri

Tämä on tabu josta ei juuri puhuta. Kodeissa valtaa pitävät pääosin naiset.

Meillä on vähän samanlaista, mutta puhumalla selviää. Mies elää rutiineista, minä en, niin sovittelu kahden erilaisen  luonteen välillä on kunnon riitojakin. Yritämme joustaa puolin ja toisin siinä, ettei vaatisi asioita vain oman tahtonsa mukaan. Meistä ei kumpikaan ole uhriutuvia ja pitäisi asiat sisällään, alistuisi, vaan neuvottelemalla asiat saadaan muuttumaan. Joskus on pakko joustaa ja joskus on hyvä, että toinen on niin erilainen kuin itse on. Ilman miestä eläisin varmasti vain myslillä ja jugurtilla syöden koska sattuu. Sitä muistutan itselleni, jos oikein hermostun miehen rutiineihin ruoka-ajoista. Hän selkeästi pitää minut hengissä.

Vaimo tykkää kokata ja laittaakin hyvää ja terveellistä ruokaa. Minä mielelläni välillä siivoskelen ja pyykkään jos ei tartte kokata. Toki jotain pientä osaan, yleensä ei tarvitse.

Kyllä meillä on hyvä yhteistyö ja -elämä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miete; et sovellu parisuhteeseen.

Miksi parisuhde pitää olla sitä että yhdessä pähkäillään päivät tyhjänpäiväisyyksiä? Onko se yhdessä tekemistä? Heittäydytään avuttomaksi, että voi hakea huomioita.

Eikö ihmiset saa tehtyä ruokaa itselleen kun on nälkä? Arjen rutiinit alkaa tosiaankin käydä rasitteeksi. Jatkuva tyhjä suunnittelu ja pähkäily.

Olisi tärkeämpääkin tekemistä!!!!!

Terv Mies.

ap

Kyllä tää on selkeää parisuhdekelvottoman tekstiä. Jos ahdistaa yhdessä ruuan laittaminen noin paljon, tai että kumppani "hakee huomiota" (vahva veikkaus ettei sitä sulta ole paljon saamassa kuitenkaan) niin otapa ero ja helpottaa. 

Hirveesti iloo peter panista, joka "haluaa lentää", ei edes yhdessä osaa yhtä ateriaa kasata kun kokee jo että kauheesti kontrolloidaan vaan lämmittää itselleen makkarat ja sanoo ota sieltä jotain kyllä säkin voit syödä MÄ EN PYSTY TÄHÄN SUUNNITTELUUN älä aina käy rasitteeksi!!!

Siis mitä tollasella miehellä tehdään 🙄

Vierailija kirjoitti:

Naisia inhottaa jos niiden pitää suunnitella perheennasiat mutta naisille ei ole mikään ongelma että pakottaa miehen tekemään suunnitelma sillä tavalla kun nainen vaatii eikä naisille ole myöskään mikään ongelma vaatia miestä toteuttamaan perinteisiä sukupuolirooleja vaikka naiset ei itse omaa osuuttaan niistä perinteisistä sukupuoliroolien asioista suostu tekemään kun vaatii että miehen on tehtävä vähintään puolet niistäkin. Ei ole olemassakaan naista joka ei ajattelisi että naisten on aina päästävä helpommalla kuin miehet ja miesten on aina maksettava ja tehtävä enemmän kun naiset 

Niinpä. Kannattaa pysyä erossa naisista jos on köyhä ja pihi.

Vierailija kirjoitti:

Kommenteista paistaa kevyt miesviha taas. Naiset edes mieti asiaa kun on jo tuomittu mies kelvottomaksi isäksi ja vastuuttomaksi lapsenomaiseksi urpoksi.

Ja todellisuudessa tässä on vain eriävät tavat hoitaa ravinto arkena. 

No onhan tuo aika rajua, jos nainen ehdottaa että kokkailtaisiinko yhdessä, että mies tulkitsee tämän vapaudenriistoksi ja kontrolloinniksi?

Itse tunsin joskus miehen, joka piti aikatauluista sopimista "alistamisena". Täytyy olla erittäin narsistinen ja jopa sadisti,e ttä vaatii toista pitämään kalenterinsa avoimena omien oikkujen ja päähänpistojen vuoksi, ja että on valmist uollaisella verbaalisella väkivallalla oikeuttaan tuhota toisen elämää pakottamaan. Minulla oli oma elämä ja sovittuja menoja, ei todellakaan ole aikaa käkkiä koko päivää miehen suopeutta odotellessa. Mutta näin hän odotti ja haukkui päälle alistajaksi kun en suostunut. No mies sai mennä menoja ja niin sai mennä yhteishuoltajuuskin. Harmi vaan lapselle että kasvaa nyt tuon hullun kanssa, mutta minkäs teet kun suomen laki antaa näille hulluille siittäjille valtaa. Onneksi lapsia ei enää pääosin synnytetä.

Vierailija kirjoitti:

Naisia inhottaa jos niiden pitää suunnitella perheennasiat mutta naisille ei ole mikään ongelma että pakottaa miehen tekemään suunnitelma sillä tavalla kun nainen vaatii eikä naisille ole myöskään mikään ongelma vaatia miestä toteuttamaan perinteisiä sukupuolirooleja vaikka naiset ei itse omaa osuuttaan niistä perinteisistä sukupuoliroolien asioista suostu tekemään kun vaatii että miehen on tehtävä vähintään puolet niistäkin. Ei ole olemassakaan naista joka ei ajattelisi että naisten on aina päästävä helpommalla kuin miehet ja miesten on aina maksettava ja tehtävä enemmän kun naiset 

Tämä on niin totta.  

Miksi ei voi kokata hän, joka kokkaamisesta tykkää ja toinen tekee sitten muita hommia?

Minä olen ollut puolisoni kanssa yhdessä jo kohta 30 vuotta, ja ei vieläkään kyetä kokkaamaan yhdessä. Tappelu siitä vain tulee. Kumpikin kokkaa, mutta eri päivinä. Meillä on lapsiakin. Yksi tykkää kokata yksin, toinen haluaa jonkun kaveriksi keittiöön.

Eihän se voi parisuhteessa niin olla, että toinen vain tulee valmiin päälle, ja toinen tekee kaiken. Ellei sitten se kaiken tekevä oli itse siihen rooliin halunnut. Mutta sekin on eräänlaista vallankäyttöä, että ei anna toisen tehdä mitään omassa kotonaan.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on vähän samanlaista, mutta puhumalla selviää. Mies elää rutiineista, minä en, niin sovittelu kahden erilaisen  luonteen välillä on kunnon riitojakin. Yritämme joustaa puolin ja toisin siinä, ettei vaatisi asioita vain oman tahtonsa mukaan. Meistä ei kumpikaan ole uhriutuvia ja pitäisi asiat sisällään, alistuisi, vaan neuvottelemalla asiat saadaan muuttumaan. Joskus on pakko joustaa ja joskus on hyvä, että toinen on niin erilainen kuin itse on. Ilman miestä eläisin varmasti vain myslillä ja jugurtilla syöden koska sattuu. Sitä muistutan itselleni, jos oikein hermostun miehen rutiineihin ruoka-ajoista. Hän selkeästi pitää minut hengissä.

Meillä taas minä olen se, joka tarvitsee rutiineja, kun taas mies ahdistuu, jos elämä on liian kaavamaista. Homma toimii, kun kumpikin joustaa sen verran kuin on välttämätön tarve, ja oma pää kestää. Meillä on kotiaskareissa selvä vastuunjako. Minä teen omat hommani rutiininomaisesti ja mies tekee omat hommansa niin kuin parhaaksi näkee. Riitoja tulee ja hermot välillä menee, mutta niistä on toistaiseksi selvitty.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miete; et sovellu parisuhteeseen.

Miksi parisuhde pitää olla sitä että yhdessä pähkäillään päivät tyhjänpäiväisyyksiä? Onko se yhdessä tekemistä? Heittäydytään avuttomaksi, että voi hakea huomioita.

Eikö ihmiset saa tehtyä ruokaa itselleen kun on nälkä? Arjen rutiinit alkaa tosiaankin käydä rasitteeksi. Jatkuva tyhjä suunnittelu ja pähkäily.

Olisi tärkeämpääkin tekemistä!!!!!

Terv Mies.

ap

Miksi sä olet tän ihmisen kanssa jos sen jutut ja tekemiset on sun mielestä tyhjänpäiväisiä? Ei kuulosta parisuhteelta ollenkaan. Ai niin, se on kätevä ilmainen piika. 

Minä ymmärrän sinua. Asuin avoliitossa miehen kanssa, joka suunnitteli elämää monta viikkoa eteenpäin. En itse edes ehtinyt ajatella, mitä haluaisin tehdä. Erosimme, koska minusta tuo llo miehen tapa kontrolloida minua. Hän alkoi seurustella heti seuraavalla viikolla toisen naisen kanssa ja heillä tämä toimii ihan hyvin. 

Olette varmaan vaan liian erilaisia ihmisiä. Toinen nauttii arjen asioiden tekemisestä yhdessä, sinä kaipaat jotain muuta. Älä syytä erilaisuudesta puolisoa vaan sitä että olet valinnut väärän ihmisen.

Mun miehelle ruoka ylipäätään on paljon tärkeämpää kuin mulle ja kokkaaminen suorastaan harrastus. Mulle moni muu asia on paljon tärkeämpää ja pärjään hyvin ilman lämmintä ruokaa joka päivä. Mutta kyllä mä mielelläni osallistun toisinaan miehen tekemisiin, sillä se on yhdessäoloa ja mikä muu suhteessa olisi tärkeää?

Minun mieheni osaa tehdä kotitöitä myös ilman minua. 20 vuotta avioliittoa takana ja tietää mistä mausteet löytyy.

Mussään ei kertaakaan mainittu puolison sukupuolta, mutta mammat ovat kovaa kyytiä sukupuolittamassa.

Yhtä hyvin voi aloittaja olla kaamea emakkomainen naislapsi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo minäkin inhoan rutiineita ja kaiken maailman itse tehtyjä sääntöjä arkeen. Kuten jatkuva kokkaaminen ja siivoaminen. Jätinkin jo 10 vuotta sitten nämä asiat mieheni huoleksi. Vaikka yleensä roolit taitavat olla toisin päin.

Mä oon jopa niin vapaa sielu että jätin työnteonkin. Ankeeta ja rajoittavaa. 

Olethan myös niin vapaa sielu, että rahoitat vapautesi itse, ilman tukia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miete; et sovellu parisuhteeseen.

Miksi parisuhde pitää olla sitä että yhdessä pähkäillään päivät tyhjänpäiväisyyksiä? Onko se yhdessä tekemistä? Heittäydytään avuttomaksi, että voi hakea huomioita.

Eikö ihmiset saa tehtyä ruokaa itselleen kun on nälkä? Arjen rutiinit alkaa tosiaankin käydä rasitteeksi. Jatkuva tyhjä suunnittelu ja pähkäily.

Olisi tärkeämpääkin tekemistä!!!!!

Terv Mies.

ap

Mihin tarvitset parisuhdetta, jos se tuntuu lähinnä turhalta ja sitovalta?