Saako saikulle jäädä vai onko se epäreilua työnantajaa kohtaan?

Vierailija kirjoitti:

Meillä on nuoria parikymppisiäkin, jotka ovat viikko- ja kuukausikaupalla saikulla. Miten se voi olla fyysisesti mahdollista?

Kertoo myös jotakin työilmapiiristä ja johtamistaidoista, josta ei ainakaan kannattaisi ylpeillä. 

Meillä taas nuorista hyviä kokemuksia, kun toistuvasti harjoittelijoita. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö sairauslomapäivien sijaan olisi aika nostaa keskiöön työntekijän terveys? Eli ne juurisyyt sille miksi "turhille" sairauslomille jäädään? Taustalla voi olla esim. uupumus, elämänhallinnan ongelmat tai huono johtamiskulttuuri. Saikulle jääminen on monelle se viimeinen keino selviytyä tilanteesta, ei ensimmäinen

 

Tämä.

Ja niitä turhia saikkupäiviä ei edes ole, jos työntekijä on motivoitunut ja on hyvä työilmapiiri. Jos tarvitsee työntekijä lepoa, niin hän voi jäädä pois ilmoitusluontoisena asina. 

Olen töissä n. 60 heng. yrityksessä ja meillä saa olla pois töistä täydellä palkalla omalla ilmoituksella 5pv. Ja luulen, turhia saikkupäiviä ei ole. 

Jos halutaan hoitaa omis asioita työaikana esim käydä kampaajalla tai hammaslääkärissä, sekin on ilmoitusluontoinen asia. 

Työilmapiiri hyvä,

Wau, kuulostaa siltä että työnantaja on valmis *joustamaan* työntekijän suuntaan. Tietenkään "hupisaikutteluja" ei silloin ole, reiluutta ei palkita epäreiluudella. 

Minulle tuli tenniskyynärpää tehdastyöstä. Samaa liikkeen toistoa jatkuvasti, yhä kiihtyvällä tahdilla. Työsuojelu ja työterveys kävivät neuvotteluja työnantajan kanssa siitä, että tehtäviin tulee saada kiertoa, että tehdasta riivaavat rasitusperäiset saikut vähenisivät. Työnantaja ei välittänyt asiasta, eikä kiertoa järjestetty. Kierto olisi onnistunut, jos olisi ollut halua. Nyt olen olllut 6 kk saikulla tenniskyynärpään vuoksi, eikä loppua näy. Onko se reilua, että minun ja monen muun terveys on mennyttä sen takia, että työnantajaa ei kiinnosta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykypäivänä nuorten  saikuttajien takana on vanhemmat. On opetettu ettei mitään tarvitse tehdä. On vain oikeuksia. 

Ja ongelma ei ole vain se, että työnantaja maksaa saikuttelijoille tyhjästä. Ne joilla on korkea työmoraali joutuvat painamaan sitten pitkää päivää, että hommat tulevat ajallaan tehdyksi.

No silloin on tietysti pomon itsensä aika kääriä hihat ja astua remmiin paikkaamaan tilanne? Samalla voi myös avautua ihmeellisellä tavalla se, miksi sairauslomalle jäätiin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykypäivänä nuorten  saikuttajien takana on vanhemmat. On opetettu ettei mitään tarvitse tehdä. On vain oikeuksia. 

Ja ongelma ei ole vain se, että työnantaja maksaa saikuttelijoille tyhjästä. Ne joilla on korkea työmoraali joutuvat painamaan sitten pitkää päivää, että hommat tulevat ajallaan tehdyksi.

No silloin on tietysti pomon itsensä aika kääriä hihat ja astua remmiin paikkaamaan tilanne? Samalla voi myös avautua ihmeellisellä tavalla se, miksi sairauslomalle jäätiin. 

Pienissä firmoissa pomo tekee jo samaa työtä kuin muutkin. Suurin osa suomalaisista työnantajayrityksistä työllistää vain muutaman työntekijän. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykypäivänä nuorten  saikuttajien takana on vanhemmat. On opetettu ettei mitään tarvitse tehdä. On vain oikeuksia. 

Ja ongelma ei ole vain se, että työnantaja maksaa saikuttelijoille tyhjästä. Ne joilla on korkea työmoraali joutuvat painamaan sitten pitkää päivää, että hommat tulevat ajallaan tehdyksi.

No silloin on tietysti pomon itsensä aika kääriä hihat ja astua remmiin paikkaamaan tilanne? Samalla voi myös avautua ihmeellisellä tavalla se, miksi sairauslomalle jäätiin. 

Pienissä firmoissa pomo tekee jo samaa työtä kuin muutkin. Suurin osa suomalaisista työnantajayrityksistä työllistää vain muutaman työntekijän. 

 Ellei kyseessä ole osuuskunta jossa jokainen työtä tekevä saa saman osuuden tuotoista (ja riskeistä), pomo tekee saikkutilanteessa sairastuneen työntekijän työt omiensa päälle. Monesti palkkataso on työntekijällä ja pomolla täysin eri, ja sitä seuraa se että vastuutkin ovat täysin eri luokkaa.

Jos omat työntekijät saikutta jatkuvasti, kannattaa katsoa peiliin.

Kuka tahansa tulee sairaaksi jos haluaa oman mielen avulla.

Vierailija kirjoitti:

Jos on OIKEASTI sairaana, niin ehkä silloin. Jotain pikkukolotusta, niin ei jäädä saikulle. Jos on hlöyrittäjän palveluksessa, niin tekee todella ison loven yrittäjälle. Ei ne yrittäjätkään saikuttele.

Itsellä takana ensi vuonna 20 v yrittäjänä. Vuonna 2022 olin sairaslomalla eka kertaa. Kemot ja sytot veti niin huonoon kuntoon, että oli pakko olla sairaslomalla kaksi kuukautta. 

Enpä kyllä työntekijöitä ole palkannut, enkä palkkaa, sillä hyvällä tuurilla on joku saikuttaja kyseessä eikä hyödytä mitenkään minua eli yritystäni. Työntekijöillä ei vaikuta nykyään olevan mitään lojaalisuutta työnantajaa kohtaan, joten parempi hoitaa hommat itse. 

Töitä kyllä löytyisi, mutta riskiä en ota. Pärjään näinkin. Vielä ihan hyvin.

yksinyrittäjä

mistähän se syöpä tuli, elät kuluttavaa elämää. kysy itteltäs miksi pitää olla niin helevetin ankara ittelleen ja kuinka kauvan jaksat. on sekin palkitsevaa elää muita varten mutta et voi auttaa ketään jos sulla ei oo asiat kunnossa.

En ole lähes koskaan sairas, mutta pidän aina silloin tällöin sairaslomia, kun ei huvita mennä töihin. Mielestäni reilua, sillä huolehdin terveydestäni ja on väärin, että palkkioksi joutuisin tekemään enemmän töitä kuin kollegani.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykypäivänä nuorten  saikuttajien takana on vanhemmat. On opetettu ettei mitään tarvitse tehdä. On vain oikeuksia. 

Ja ongelma ei ole vain se, että työnantaja maksaa saikuttelijoille tyhjästä. Ne joilla on korkea työmoraali joutuvat painamaan sitten pitkää päivää, että hommat tulevat ajallaan tehdyksi.

No silloin on tietysti pomon itsensä aika kääriä hihat ja astua remmiin paikkaamaan tilanne? Samalla voi myös avautua ihmeellisellä tavalla se, miksi sairauslomalle jäätiin. 

Pienissä firmoissa pomo tekee jo samaa työtä kuin muutkin. Suurin osa suomalaisista työnantajayrityksistä työllistää vain muutaman työntekijän. 

 Elle

eihän se millään niin mene. entä jos 2 on saikulla ja pomon työpäivä venyy 24h? huomena 3saikulla :D

Olin yli 10v samalla työnantajalla. Sairastin keskimäärin 1-2 päivää/vuosi, eli pikkunuhasta en jäänyt kotiin. Puoliso hoiti aina lasten sairaslomat. Joustin aina lomista jos siitä oli työnantajalle hyötyä ja olin muutenkin tehokkaammasta päästä työntekijöitä. Vikana vuonna rikoin urheilussa selkäni ja jouduin olemaan ensin 1,5 viikkoa saikulla, sitten koitin palata töihin ja viikon sinnittelin, mutta en ollut parantunut. Lääkäri määräsi 3 viikkoa vielä. Paranin täysin ja palasin töihin. Meni pari kuukautta ja alkoi yt:t. Kenkää sain. Lapioon nojailijoita jäi taloon.

Aina voi miettiä kaiken työnteon automatisointia, roboteille kun ei tarvitse maksaa palkkaa. Itse voi sitten vaan valvoa etäältä niitä robotteja. 

Vierailija kirjoitti:

Olen joka vuosi saikulla 13 työpäivää. Se on työpaikkamme keskiarvo. Oikeasti olen sairas keskimäärin yhden päivän joka vuosi.

Minä otan aina joka vuosi sen 60 saikkupäivää. Ei pelkoa potkuista, koska se on alalla normi.

tarhantäti

"eihän se millään niin mene. entä jos 2 on saikulla ja pomon työpäivä venyy 24h? huomena 3saikulla :D"

Kyllä se siihen suuntaan menee.

Meillä kolmesta työntekijästä yksi jäi pahimpaan kiireaikaan pitkälle sairaslomalle (oikeasti sairas).

Pomo kävi kotonaan lähinnä nukkumassa, koska olisi muutenkin tehnyt tuohon vuodenaikaan pitkää päivää. Me kaksi jäljelle jäänyttä työntekijää teimme enemmän ylitöitä kuin normaalisti ruuhka-aikana, mutta ei kuitenkaan niin älyttömästi kuin pomo teki. 

Vierailija kirjoitti:

Olin yli 10v samalla työnantajalla. Sairastin keskimäärin 1-2 päivää/vuosi, eli pikkunuhasta en jäänyt kotiin. Puoliso hoiti aina lasten sairaslomat. Joustin aina lomista jos siitä oli työnantajalle hyötyä ja olin muutenkin tehokkaammasta päästä työntekijöitä. Vikana vuonna rikoin urheilussa selkäni ja jouduin olemaan ensin 1,5 viikkoa saikulla, sitten koitin palata töihin ja viikon sinnittelin, mutta en ollut parantunut. Lääkäri määräsi 3 viikkoa vielä. Paranin täysin ja palasin töihin. Meni pari kuukautta ja alkoi yt:t. Kenkää sain. Lapioon nojailijoita jäi taloon.

Työnantaja ei joudu lojaaliuden puutteestaan vastuuseen ja näin he sen haluavat olevankin. 

Tekisitkö samanlaisen työuran nyt, kun tiedät mikä lopputulos oli? 

Vierailija kirjoitti:

Olin yli 10v samalla työnantajalla. Sairastin keskimäärin 1-2 päivää/vuosi, eli pikkunuhasta en jäänyt kotiin. Puoliso hoiti aina lasten sairaslomat. Joustin aina lomista jos siitä oli työnantajalle hyötyä ja olin muutenkin tehokkaammasta päästä työntekijöitä. Vikana vuonna rikoin urheilussa selkäni ja jouduin olemaan ensin 1,5 viikkoa saikulla, sitten koitin palata töihin ja viikon sinnittelin, mutta en ollut parantunut. Lääkäri määräsi 3 viikkoa vielä. Paranin täysin ja palasin töihin. Meni pari kuukautta ja alkoi yt:t. Kenkää sain. Lapioon nojailijoita jäi taloon.

Tyhmä, tyhmempi, sinä.

Riippuu siitä onko sairas vai ei, eikös se niin yksinkertaista ole, ainakin periaatteessa. Ihmiset on niin erilaisia, toiset ei ole saikulla vaikka syytäkin olisi ja toiset vetää 20 päivää vuodessa motisaikkua.

Edellisessä työpaikassa olin viimeiset 3 viikkoa saikulla, koska esimies oli aivan täysin luonnehäiriöinen. Olin etsinyt itselleni uuden työpaikan ja irtisanoutuessani tämä henkilö sitten riemastui niin paljon, että alkoi aivan käsittämätön kiusanteko. Voin todella huonosti ja läheiset alkoivat olla huolissaan. Kävin juttelemassa tilanteessa työterveydessä ja siellä lääkäri ilmoitti heti, että turhaan menet enää sairastuttamaan itseäsi tuonne vaan olet nyt saikulla loppuun ja aloitat terveenä uudessa paikassa. 

Nykyisessä työssä olenkin ollut sitten 1 päivän viiden vuoden aikana pois sairaudesta johtuen.

Vierailija kirjoitti:

Riippuu siitä onko sairas vai ei, eikös se niin yksinkertaista ole, ainakin periaatteessa. Ihmiset on niin erilaisia, toiset ei ole saikulla vaikka syytäkin olisi ja toiset vetää 20 päivää vuodessa motisaikkua.

Edellisessä työpaikassa olin viimeiset 3 viikkoa saikulla, koska esimies oli aivan täysin luonnehäiriöinen. Olin etsinyt itselleni uuden työpaikan ja irtisanoutuessani tämä henkilö sitten riemastui niin paljon, että alkoi aivan käsittämätön kiusanteko. Voin todella huonosti ja läheiset alkoivat olla huolissaan. Kävin juttelemassa tilanteessa työterveydessä ja siellä lääkäri ilmoitti heti, että turhaan menet enää sairastuttamaan itseäsi tuonne vaan olet nyt saikulla loppuun ja aloitat terveenä uudessa paikassa. 

Nykyisessä työssä olenkin ollut sitten 1 päivän viiden vuoden aikana pois sairaudesta johtuen.

Mielestäni sairaille ei pitäisi antaa erivapauksia.

Vierailija kirjoitti:

Olin yli 10v samalla työnantajalla. Sairastin keskimäärin 1-2 päivää/vuosi, eli pikkunuhasta en jäänyt kotiin. Puoliso hoiti aina lasten sairaslomat. Joustin aina lomista jos siitä oli työnantajalle hyötyä ja olin muutenkin tehokkaammasta päästä työntekijöitä. Vikana vuonna rikoin urheilussa selkäni ja jouduin olemaan ensin 1,5 viikkoa saikulla, sitten koitin palata töihin ja viikon sinnittelin, mutta en ollut parantunut. Lääkäri määräsi 3 viikkoa vielä. Paranin täysin ja palasin töihin. Meni pari kuukautta ja alkoi yt:t. Kenkää sain. Lapioon nojailijoita jäi taloon.

ei näytöillä kun puheilla :D tarvii olla vähän kustapääässä että pääsee uralla eteenpäin