Suurin vale: kova työ palkitaan

Milloinhan sitä pääsis tekemään kovaa töitä? 

Tänään(kin) koko päivä mennyt peukaloita pyöritellessä.

Vierailija kirjoitti:

Palkintona potkut ja työperäiset sairaudet. Lopulta yhteiskunnan hylkiönä ja tekonivelleikkaukseen jonottavana raakkina olemista. Sitä on kovan työn palkinto. v i t t u ja kiitos.

HÄJYT elokuvassa Isoisä sanoi pojille : "Rehellinen työ ei oo koskaan kannattanu, eikä kannata!"

Vierailija kirjoitti:

Work smart, not hard

Niinpä. Kävin kouluja ja nyt voin nauttia kevyestä ja siististä sisätyöstä asiallisella palkalla ja pitkillä lomilla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Work smart, not hard

Niinpä. Kävin kouluja ja nyt voin nauttia kevyestä ja siististä sisätyöstä asiallisella palkalla ja pitkillä lomilla. 

Niinpä. Käy tekoälyn avittamana koulut ja saa palkinnoksi siisit ja kevyet sisätyöt. Täytyy olla todella tyhmä että jää jumittamaan pienipalkkaisiin raskaisiin duunaritöihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Work smart, not hard

Juuri näin, ja suolessa se tarkoittaa minimi-effortia jotta demaritorakat ei pääse loisimaan selkänahastasi eikä työsi tuloksilla.

Juuri näin. 6kk töitä ja 18kk lomailua liiton rahoilla oli globaalissa mittakaavassa aivan superluksusta.

Ahkeruutta hyväksikäytetään ja nauretaan päälle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Määrittele kova työ. Mitä sillä tarkoitat?

Jos toimit vähän aikaa kassaneitinä, voit päästä Suomen pääministeriksi.

Tai olet työttömänä 14 vuotta, pääset valtiovarainministeriksi.

Petturipurralle biisi nääs,, Taisto Tammi - pettäjän tie.

Vierailija kirjoitti:

Minä muistan, miten ne ahkerammat lukion jälkeen pääsivät parempiin opiskelupaikkoihin. Ahkerammat opiskelijat saivat parempia työpaikkoja. Työpaikoilla ahkerammat saavat enemmän palkkaa, parempia hommia ja ylennyksiä.

Toki asiaan vaikuttaa yksilön muutkin ominaisuudet ja tuurikin, mutta keskimäärin noin.

Ja ne kaikista fiksuimmat eivät jää kilpailemaan ylennyksistä tai paremmista työpaikoista vaan he luovat omat sääntönsä. He perustavat yrityksiä, rakentavat passiivisia tulonlähteitä, sijoittavat, automatisoivat tuloja ja ennen kaikkea hajauttavat tulonlähteensä, jotta eivät ole riippuvaisia yhdestä työnantajasta tai yhdestä ansaintamallista.

Vierailija kirjoitti:

Minä muistan, miten ne ahkerammat lukion jälkeen pääsivät parempiin opiskelupaikkoihin. Ahkerammat opiskelijat saivat parempia työpaikkoja. Työpaikoilla ahkerammat saavat enemmän palkkaa, parempia hommia ja ylennyksiä.

Toki asiaan vaikuttaa yksilön muutkin ominaisuudet ja tuurikin, mutta keskimäärin noin.

Ja minä muistan miten niillä ahkerimmilla oli vanhemmat, jotka tuki rahallisesti, henkisesti, fyysisesti, miten ikinä tarvitsi. Oli ehjä koti, korkeastikoulutetut vanhemmat (ei aina mutta usein), perheenä viettivät aikaa, oli lomia ja kesämökkejä jne jne. 

 

Itellä oli rikkinäinen erokoti, duunarivanhemmat joilla aina rahat loppu eikä edes lukiokirjoihin ollut rahaa, itse olin töissä jo lukion ohella, maksoin omat vaatteeni, bussikorttini jne. Ei saanut neuvoja opiskeluun tai opiskelupaikkojen hakuun tai oikeastaan mihinkään aikuisuudessa se on jatkunut ja näkyy mm. niin että minä en saanut lastenhoitoapua, taloudellista tukea, takauksia asuntolainalle, suvun kesämökkiä käyttöön lomilla jne hyväosaisuuden lista on oikeasti loputon ja ne asiat vaikuttaa ihan valtavasti, kautta elämän, eniten lapsuudessa ja nuoruudessa. 

 

Sit oli vielä ne, joilla meni vieläkin huonommin kuin minulla (esim. vanhempien mielenterveys- tai päihdeongelmat, vanhempien työttömyys jne). Ne ei koskaan päässyt edes lukioon saakka tai eivät koskaan valmistuneet sieltä. 

 

Onneksi yhteiskunta tasoittaa hieman näitä eroja, itsekin niiden turvin saanut lopulta hankittua vaikkapa sen korkeakoulutuksen ja ymmärtänyt sijoittamisen merkityksen. Mutta hienostihan tätä kaikkea ollaan taas romuttamassa. 

Työ on yliarvostettua. Ei muuta kun kovaa perseenuolentaa vaan niin pääset pitkälle. Itse en tosin siihen taipunut.

Vierailija kirjoitti:

Työ on yliarvostettua. Ei muuta kun kovaa perseenuolentaa vaan niin pääset pitkälle. Itse en tosin siihen taipunut.

Näytä kielesi, onko se ruskea?😛

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Määrittele kova työ. Mitä sillä tarkoitat?

Jos toimit vähän aikaa kassaneitinä, voit päästä Suomen pääministeriksi.

Tai olet työttömänä 14 vuotta, pääset valtiovarainministeriksi.

JEP !! riikkuli ei tiedä työstä mitään, kun ei oo sitä tehnyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Palkintona potkut ja työperäiset sairaudet. Lopulta yhteiskunnan hylkiönä ja tekonivelleikkaukseen jonottavana raakkina olemista. Sitä on kovan työn palkinto. v i t t u ja kiitos.

HÄJYT elokuvassa Isoisä sanoi pojille : "Rehellinen työ ei oo koskaan kannattanu, eikä kannata!"

Juu, wanha äijä tiesi !

Vähän sama fiilis. Kouluja kävin ja kovasti tein työtä. 2x burnout ja 3x meni työ alta (ilman omaa syytä). Eli vähän niin ja näin nuo palkkiot.

Nyt sitten otan rennosti, en stressaa. Vähän töitä ja vähän rahaa mutta ei väliä, pääasia ettei tartte juosta oravanpyörässä.

Ei kovassa työssä ole mitään vikaa. Silloin tällöin se on minusta mukavaa ja palkitsevaa itsessään. Mutta pitää ymmärtää että se on vain terapiaa itseäsi varten. Kukaan muu ei arvosta työtäsi tai saavutuksiasi. Muut haluavat aina vain hyötyä sinusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä muistan, miten ne ahkerammat lukion jälkeen pääsivät parempiin opiskelupaikkoihin. Ahkerammat opiskelijat saivat parempia työpaikkoja. Työpaikoilla ahkerammat saavat enemmän palkkaa, parempia hommia ja ylennyksiä.

Toki asiaan vaikuttaa yksilön muutkin ominaisuudet ja tuurikin, mutta keskimäärin noin.

Ja ne kaikista fiksuimmat eivät jää kilpailemaan ylennyksistä tai paremmista työpaikoista vaan he luovat omat sääntönsä. He perustavat yrityksiä, rakentavat passiivisia tulonlähteitä, sijoittavat, automatisoivat tuloja ja ennen kaikkea hajauttavat tulonlähteensä, jotta eivät ole riippuvaisia yhdestä työnantajasta tai yhdestä ansaintamallista.

Tämä just. Työnantaja voi irtisanoa koska tahansa. Koskaan ei pidä olla palkkatyön ainoa tulolähde.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Määrittele kova työ. Mitä sillä tarkoitat?

Jos toimit vähän aikaa kassaneitinä, voit päästä Suomen pääministeriksi.

Vaikka en tämän kyseisen henkilön hallituksen toimista kauheasti perusta, on kirjoituksesi suorastaan halventava. Opiskeluaikoina ei niitä puoluejohtajan ja ministerin virkoja vielä ole auki. Mikä itselläsi oli ensimmäinen työpaikka ja mihin olen sen jälkeen kyennyt?

Herrat istuu peukaloitaan pyörittämässä toimistolla, kun me oikeat työntekijät raadetaan niska hiessä.

Kukaan ei tule sinua palkitsemaan ulkoisesti, jos kamppailu on sisäistä, esimerkiksi masennusta vastaan käytävä kamppailu.

Kukaan ei tule palkitsemaan sinua sosiaalisesti, jos kukaan ei tajua sinua palkita.

Kukaan ei tule palkitsemaan sinua rahalla, jos teet vapaaehtoisesti palkatonta työtä.

Palkituksi tulemisen tunnetta ei mikään ulkoinen osa maailmassa pysty tuottamaan. Vaikka sinulla olisi hyvä olo tilipäivänä, se hyvä olo ei tunnu tililläsi. Se tuntuu päässä.

Kun kaverisi onnittelee sinua tekstiviestillä, sinun hyvä olosi ei tunnu kännykässäsi, vaan se tuntuu aivoissasi.

Omat aivosi osaavat palkita sinut ilman mitään erityistä kehotustakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Work smart, not hard

Niinpä. Kävin kouluja ja nyt voin nauttia kevyestä ja siististä sisätyöstä asiallisella palkalla ja pitkillä lomilla. 

Niinpä. Käy tekoälyn avittamana koulut ja saa palkinnoksi siisit ja kevyet sisätyöt. Täytyy olla todella tyhmä että jää jumittamaan pienipalkkaisiin raskaisiin duunaritöihin.

Olen korkeasti koulutettu nelikymppinen. Teen nyt taas kesän raskaita duunaritöitä ja lähden talveksi Espanjaan, olen tehnyt näin jo vuosikymmenen ajan. Toimia voi monella tavoin.