Lue keskustelun säännöt.
Ero tulossa ja lapsi on alle yksivuotias, en vain jaksa tätä
26.06.2025 |
Niin paljon pitäisi osata järjestellä asioita ja olen niin järkyttynyt etten osaa edes aloittaa. Osaatteko auttaa? Mitä kaikkea minun tulisi nyt ottaa huomioon.
Taustatietona: Olen lapsen äiti ja käytännössä menetin määräaikaisen työpaikkani kun vauvauutiset tupsahtivat. Olen siis nyt työtön, lapsi on alle yksivuotias ja maailma on tavallaan auki. Lapsen isä haluaa eron.
Pitäisi lähteä rakentamaan hyvää elämää lapselle. Varmaan valita asuinpaikkakin niin, että jos joutuu aloittamaan ankeasti niin alue pysyisi kuitenkin suunnilleen samana sitten kun on varaa parempaan. Töiden löytymiseen ei voi luottaa tässä yhteiskunnallisessa tilanteessa, yleensä niitä olen löytänyt aika helposti. Juuri nyt "vähän" haastavampaa..
Pitääkö minun nyt varautua siihenkin, että on olemassa mahdollisuus että kasvatan lapsen työttömänä, tukiverkottomana yksinhuoltajana? Miten järjestellä asiat niin että tilanne on mahdollisimman vähän kuormittava? Onko Suomessa joku kunta joka tarjoaa erityisen hyvää tukea tällaisessa tilanteessa, mutta alueella olisi myös töitä? Olen valmis muuttamaan. Olen valmis jäämään. Nyt asun pk-seudulla ja tämä alue on minulle aivan liian kallis jos töitä ei ole.
Normaalisti olen hyvä tekemään suunnitelmia, aktiivinen. Tilanne on vain niin raskas että olen jotenkin ihan jumissa, mitä tehdä. Onko joku täällä käynyt läpi saman tilanteen?
Kommentit (108)
Kauanko seurustelitte ja kauanko olitte kihloissa ja avioliitossa ennen lapsen saantia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kauanko seurustelitte ja kauanko olitte kihloissa ja avioliitossa ennen lapsen saantia?
Mitä väliä sillä on?
Vierailija kirjoitti:
En halua olla ilkeä, mutta kaikki varmaan ovat huomanneet kuinka naiset kehuvat kuinka hyvä "intuitio" heillä on ja kuinka he tunnistavat sen ja sen varoittavan piirteen ihmisissä ja sitten todellisuus on mitä on ja tehdään lapsi todella usein täysin vääräksi osoittautuvan ihmisen kanssa ja päädytään yksinhuoltajiksi. Tämä kuuluisa "intuitionne" taitaa olla pahasti rikki.
Siihen vaikuttaa vahvasti alkoholi ja hetken huuma.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa onneksi saa kelasta aika hyvät tuet ja lapsen isä on elatusvelvollinen. Rahasta voi varmasti olla tiukkaa, mutta pärjäätte kyllä. Pieni vauva ei paljoa tarvitse.
Onko sulla muualla tukiverkostoja? Onko lapsen isä valmis olemaan lapsen elämässä jatkossa? Nämä aika oleellisia asumista mietittäessä. Ota alkuun edullinen asunto. Vaikka oliskin pieni. Vauva ei neliöitä tarvitse.
Ja varaa heti aika lastenvalvojalle. Siellä kuntoon viralliset sopimukset lapsen huoltajuudesta, elatuksesta ja tapaamisista. Ne on sinun ja vauvan turva jos tulee riitaisaa.
Tämä on aika JÄNNÄ että lastenvalvojat on NAISEN turva ja tuki erotilanteissa. Ihanasti valtion laskuun. Mies ei mitään tukea saa, ainoastaan tuollaisia naistuomiolautakuntia nakuttamaan ja pilkkumaan tilin sisältöä jotta voidaan määrittää maksimaaliset korvaussummat naiselle.
Tasa-arvo on tuosta prosessista kaukana.
Eikai aloittajakin kysele parhaita tukipaikkoja sen vuoksi että nyt alkaa ihanan elämän ammatti-YH-äitylinä eli puskee aina jonkin diskokörmyn lapsen ulos jos kela alkaa kyseleen opinto/työsuunnitelmien perään. Kaikki tukirahat, lapsilisät, elatusmaksut ja muut niin johan siinä rallattelee kun kaikkeen voi vaan uhriutua kun on niin hankalaa YHna.
Toivottavasti ei näin.
Miten kauan olitte yhdessä ennen lapsen syntymää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä se lastenvalvoja on ensisijaisesti lapsen etu ja turva, mutta mikäli mies hylkää lapsensa äidin hoidettavaksi, on äiti se joka vuosia lapsen elatuksesta vastaa. Elatusmaksut lasketaan vanhempien tulojen mukaan. Siinä ei ketään riistetä ja osallistumalla lapsen elämään voi niiden suuruuteen vaikuttaa. Lapsestaan on jokaisen tavalla tai toisella kannettava vastuu ja hyvä näin.
Nykyään on onneksi miehillä ihan yhtälainen mahdollisuus vanhemmuuteen. Valitettavan usein vanhemmuus ei sitten vauvan synnyttyä kiinnostakkaan.
Muuttotappiopaikkakunnat ottavat teidät kyllä iloisesti vastaan. Töitä löytyykin sitten lähinnä sotealalta. Vuokrat halpoja ja päiväkodit pieniä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensimmäinen neuvo oli hyvä! Sinulla ei ole hätää, jos osaat tyytyä vähään. Yhden ihmisen tuloilla on aina vaatimattomampi elää kuin kaksilla tuloilla. Asu pienesti, elä rauhallisesti ja syö viisaasti. Erosin itsekin lapsen ollessa vajaa kaksi vuotias, eikä tukiverkkoja ollut. Sinäkin pärjäät, jos vietät tavallista elämää.
Annat lapsen isälleen, hän hoitakoon
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämä on aika JÄNNÄ että lastenvalvojat on NAISEN turva ja tuki erotilanteissa. Ihanasti valtion laskuun. Mies ei mitään tukea saa, ainoastaan tuollaisia naistuomiolautakuntia nakuttamaan ja pilkkumaan tilin sisältöä jotta voidaan määrittää maksimaaliset korvaussummat naiselle.
Tasa-arvo on tuosta prosessista kaukana.
Eikai aloittajakin kysele parhaita tukipaikkoja sen vuoksi että nyt alkaa ihanan elämän ammatti-YH-äitylinä eli puskee aina jonkin diskokörmyn lapsen ulos jos kela alkaa kyseleen opinto/työsuunnitelmien perään. Kaikki tukirahat, lapsilisät, elatusmaksut ja muut niin johan siinä rallattelee kun kaikkeen voi vaan uhriutua kun on niin hankalaa YHna.
Toivottavasti ei näin.
Karkeahkosti muotoiltu, mutta 100% asiaa.
Pitääkö minun nyt varautua siihenkin, että on olemassa mahdollisuus että kasvatan lapsen työttömänä, tukiverkottomana yksinhuoltajana?
Ei pidä, ts. töitä yleensä jostain löytyy ja verkostot on oltava. Eli alat rakentamaan verkostoja. Itse aikoinaan löysin töitäkin niin, että tutustuin toiseen pienen lapsen äitiin ja olin heillä kylässä kun hänen miehensä sukulaisia tuli myös paikalle, syötiin ja yksi näistä sukulaisista sitten tarjosi töitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ensimmäinen neuvo oli hyvä! Sinulla ei ole hätää, jos osaat tyytyä vähään. Yhden ihmisen tuloilla on aina vaatimattomampi elää kuin kaksilla tuloilla. Asu pienesti, elä rauhallisesti ja syö viisaasti. Erosin itsekin lapsen ollessa vajaa kaksi vuotias, eikä tukiverkkoja ollut. Sinäkin pärjäät, jos vietät tavallista elämää.
Ei ollut mielestäni hyvä neuvo, ei pidä tyytyä vaan mennä eteenpäin. Kelan tuet ei ole hyvät, eikä kai ole tarkoituskaan olla?
Yksi tuttu nainen oli jonkin aikaa eron jälkeen kotona, erosivat siis myös silloin kun lapsi oli vauva. Hänen lapsen isä kyllä pitää lasta joka viikko itsellään, eli ei tuo nainen yh ole vaan jaettu vanhemmuus. Taloudellisesti oli kuitenkin tiukkaa, kun eihän ex-miesystävän tulot enää häntä lämmitä, ja koska hän ei löytänyt töitä ja halusi muutenkin työskennellä enempi etänä, niin hän kävi nopeasti pitkälti etäopintoina jotkut merkonomi/taloushallinnon opinnot ja työllistyi suoraan harjoittelusta yhden suuren konsernin taloushallintoon. Tekee nyt sinne töitä ja pärjää hyvin kun on vain yksi lapsi. Yksi toimistopäivä taitaa olla viikossa, mutta muuten pitkälti etänä. Pk-seutu.
Vierailija kirjoitti:
Kauanko seurustelitte ja kauanko olitte kihloissa ja avioliitossa ennen lapsen saantia?
Mitä sillä on asian kanssa tekemistä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tukeudu sukuun jos voit. Onko äiti elossa eli mummo jne. Entä lapsen kummi, onko ystävää tai muita äitejä. Varmaankin asunnot erikseen miehen kanssa ensin. Luultavasti pitää elää päivä kerrallaan eteenpäin ja katsoa mitä syntyy.
Vierailija kirjoitti:
Miten kauan olitte yhdessä ennen lapsen syntymää?
Mikä aika olisi sovelias jotta ap ansaitsisi sympatiaa?
Vierailija kirjoitti:
Ensimmäinen neuvo oli hyvä! Sinulla ei ole hätää, jos osaat tyytyä vähään. Yhden ihmisen tuloilla on aina vaatimattomampi elää kuin kaksilla tuloilla. Asu pienesti, elä rauhallisesti ja syö viisaasti. Erosin itsekin lapsen ollessa vajaa kaksi vuotias, eikä tukiverkkoja ollut. Sinäkin pärjäät, jos vietät tavallista elämää.
Tukiverkot ovat kyllä tärkeitä, muuten olet liian kiinni lapsessa.
Onko sukulaisia, isovanhempia, myös miehen isovanhemmat ovat tärkeitä ja saattavat auttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa onneksi saa kelasta aika hyvät tuet ja lapsen isä on elatusvelvollinen. Rahasta voi varmasti olla tiukkaa, mutta pärjäätte kyllä. Pieni vauva ei paljoa tarvitse.
Onko sulla muualla tukiverkostoja? Onko lapsen isä valmis olemaan lapsen elämässä jatkossa? Nämä aika oleellisia asumista mietittäessä. Ota alkuun edullinen asunto. Vaikka oliskin pieni. Vauva ei neliöitä tarvitse.
Ja varaa heti aika lastenvalvojalle. Siellä kuntoon viralliset sopimukset lapsen huoltajuudesta, elatuksesta ja tapaamisista. Ne on sinun ja vauvan turva jos tulee riitaisaa.
Tämä on aika JÄNNÄ että lastenvalvojat on NAISEN turva ja tuki erotilanteissa. Ihanasti valtion laskuun. Mies ei mitään tukea saa, ainoastaan tuollaisia naistuomiolautakuntia nakuttamaan ja pilkkumaan tilin sisältöä jotta voidaan määrittää
Pitää sen isukin maksaa lapsen elatusta. Mitäs läksi.
Vierailija kirjoitti:
En halua olla ilkeä, mutta kaikki varmaan ovat huomanneet kuinka naiset kehuvat kuinka hyvä "intuitio" heillä on ja kuinka he tunnistavat sen ja sen varoittavan piirteen ihmisissä ja sitten todellisuus on mitä on ja tehdään lapsi todella usein täysin vääräksi osoittautuvan ihmisen kanssa ja päädytään yksinhuoltajiksi. Tämä kuuluisa "intuitionne" taitaa olla pahasti rikki.
Minulla ei tuollaista intuitiota ole enkä koskaan ole väittänyt että olisi.
Vierailija kirjoitti:
Kauanko seurustelitte ja kauanko olitte kihloissa ja avioliitossa ennen lapsen saantia?
Tärkeämpi kysymys miten kouluttautui ennen lapsen saantia. Ilmeisesti amiksesta kyse eli ei minkäänlaista koulutusta.
Suomessa onneksi saa kelasta aika hyvät tuet ja lapsen isä on elatusvelvollinen. Rahasta voi varmasti olla tiukkaa, mutta pärjäätte kyllä. Pieni vauva ei paljoa tarvitse.
Onko sulla muualla tukiverkostoja? Onko lapsen isä valmis olemaan lapsen elämässä jatkossa? Nämä aika oleellisia asumista mietittäessä. Ota alkuun edullinen asunto. Vaikka oliskin pieni. Vauva ei neliöitä tarvitse.
Ja varaa heti aika lastenvalvojalle. Siellä kuntoon viralliset sopimukset lapsen huoltajuudesta, elatuksesta ja tapaamisista. Ne on sinun ja vauvan turva jos tulee riitaisaa.