Kuinka huonoa käytöstä pitää sietää bonuslapselta?
Siinäpä se kysymys itsessään. Siedän lapsen hauku ja kiukuttelut. En puutu lapsen kasvatukseen. Lapsella on tosi huonoa käyttäytymistä välillä minua ja isäänsä kohtaan. Pyrin olemaan neutraali ja autan kuitenkin lasta kun hän pyytää apua. Sitten kuitenkin saan haukut lapselta jossain vaiheessa. Tilanne on uusi minulle ja kaipaan neuvoa, miten selvitä kyseisistä tilanteista. Kiitos, kaipaan asiallista keskustelua ja vertaistukea.
kyseessä on 11v tyttö
Kommentit (62)
Kaikilta lapsilta tulee sietää kaikki. Tämä on lähtökohta. Seuraavana vuorossa onkin aikuismainen fiksu käytös sekä vuorovaikutus lapsen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Mitä mieltä isänsä on asiasta, olette varmasti keskustelleet yhteisestä linjasta...
Uteliaisuudesta miksi juuri hänen isönsö, eikä äitinsä?
Sinkkumies
Ei pidä sietää mitään. Sinun koti, sinun säännöt. Jos ei tytölle kelpaa, niin menköön kotiinsa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä mieltä isänsä on asiasta, olette varmasti keskustelleet yhteisestä linjasta...
Uteliaisuudesta miksi juuri hänen isönsö, eikä äitinsä?
Sinkkumies
Olettaisin aloittajan olevan parisuhteessa lapsen isän kanssa, ei äidin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä mieltä isänsä on asiasta, olette varmasti keskustelleet yhteisestä linjasta...
Uteliaisuudesta miksi juuri hänen isönsö, eikä äitinsä?
Sinkkumies
Anteeksi typerä kysymykseni sinun erinomaista kysymystä kohtaan; kirjoitin vöärään paikkaan ed.kysynykseni eli se ei olkut suunnattu sulle.
Sinkkumies
Ei tarvitse sietää oleenkaan ja kyllä saat osallistua kasvatukseen mikäli tyttö sun katon alla oleskelee. Ja sille isälle pitää oikeasti puhua asiasta. Olen vierestä seurannut tilannetta jossa bio-äiti oikein yllytti lastaan huonoon käytökseen ja isä ei uskaltanut lastaan komentaa koska tämä soitti saman tien äidilleen ja äiti haukkui isää ja isän uutta puolisoa. Kunnon basket case sekä äiti että lapsi, kyse oli kostosta jota toteutti lapsen kautta. Kas kumma kuinka bioska sitten hiljentyi kun sai elatusrahat eikä lapsi enää käy isällään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä mieltä isänsä on asiasta, olette varmasti keskustelleet yhteisestä linjasta...
Uteliaisuudesta miksi juuri hänen isönsö, eikä äitinsä?
Sinkkumies
Olettaisin aloittajan olevan parisuhteessa lapsen isän kanssa, ei äidin.
Kysymyksesi oli erinomainen oma kommebttini/ kysymykseni sinulkw väärä; casrasin väärään konmentiin.Anteeksi
Sinkkumies
Luulen, että lapselle turvallisuutta tuo, kun hänelle asetetaan rajat. Nämä pitäisi bonusvanhemman ja lapsen vanhemman yhdessä sopia. Se on tietysti hemmetin vaikeaa joskus. Silloin on ammattiapu hyvä tapa pitää bonusperhe kasassa.
Mielestäni huonoa käytöstä ei tarvi sietää yhtään keneltäkään. Ei siis tarvitse sietää yhtään
Sano lapselle että et kuulu sinun perheeseen millään tavalla. Olet vain rasite jota pitää sietää isäsi takia, joten ole kunnolla tai lähdet mäkeen ja mahdollisesti isäsi kanssa.
Ei tarvitse sietää huonoa käytöstä. Tuon ikäinen tarvitsee rajat ja ymmärtääkin jo että eri paikoissa voi olla eri säännöt. Vaikka esim äidin kotona saisi kiroilla ja näprätä puhelinta ruokapöydässä, ei sinun tarvitse sitä omassa kodissasi sallia jne. Sopikaa miehen kanssa oikeasti yhteinen linja ja sitten pitäydytte siinä. Jos lapsi jatkaa haukkumista niin seuraksia on tultava, kuten puhelin pois illaksi.
Jos avaisit vähän enemmän, millaisesta huonosta käytöksestä on kyse. Voi olla jo esipuberteettiakin. Ehkä sinun pitäisi puuttua lapsen kasvatukseen ainakin niiltä osin kuin se koskettaa sinua, esimerkiksi tapahtuu teillä tai sinun kanssa. Meillä ainakin aikuiset ovat aikuisia, riippumatta siitä, onko kyseessä oma vai toisen lapsi.
En suosittele lapsellisten kumppanien kanssa seurustelua tai uusioperhettä.
Vierailija kirjoitti:
Kaikilta lapsilta tulee sietää kaikki. Tämä on lähtökohta. Seuraavana vuorossa onkin aikuismainen fiksu käytös sekä vuorovaikutus lapsen kanssa.
Täh?
Vierailija kirjoitti:
Ei tarvitse sietää huonoa käytöstä. Tuon ikäinen tarvitsee rajat ja ymmärtääkin jo että eri paikoissa voi olla eri säännöt. Vaikka esim äidin kotona saisi kiroilla ja näprätä puhelinta ruokapöydässä, ei sinun tarvitse sitä omassa kodissasi sallia jne. Sopikaa miehen kanssa oikeasti yhteinen linja ja sitten pitäydytte siinä. Jos lapsi jatkaa haukkumista niin seuraksia on tultava, kuten puhelin pois illaksi.
Tähän vielä lisänä että jos tilanne on uusi niin lapsi voi purkaa turhautumista näin oireilemalla. Kysykää häneltäkin, miksi käyttäytyy noin ja sopikaa sitten yhdessä, minkälaista keskustelua kotonanne käydään. Säännöt tulevat kuitenkin aikuisilta
Lähtökohtaisesti kannattaa lähteä siitä, että lapsi on vanhempiensa lapsi, oli tämä millainen tahansa tai käyttäytyi miten tahansa. Eli käytännössä, jos tilannetta ei saa raukeamaan kastatuksen ja kehittävän keskustelun kautta, eikä lasta vaivaavia asioita saada muutettua, on siedettävä ihan kaikki.
Yleensä huono käytös äiti- ja isäpuolia kohtaan johtuu siitä, että lapsi pelkää tai kokee tulevansa huonosti kohdelluksi. Ehkä eroa ei ole käsitelty riittävästi ja lasta ei ole kuultu, vaan on ajateltu, että kun isä on onnellinen, myös lapsen on hyvä olla.
Koska minulla ei ole mitään taustatietoja, on mahdotonta kommentoida tarkemmin. Lähtökohtaisesti on kuitenkin niin, että äärimmäisen harvoin lapsella on mitään puhtaasti lapsesta johtuvaa ongelmaa, vaan taustalla on yleensä aina tavalla tai toisella aikuisten käytös ja valinnat. Tällöin myös ratkaisu ongelmaan löytyy aikuisten toimintaa muuttamalla, ei lasta hylkäämällä. (Tai mitä ikinä ajattelitkaan, että lapselle tapahtuu sitten, kun hänen käytöstään lakataan sietämästä)
Mitä mieltä isänsä on asiasta, olette varmasti keskustelleet yhteisestä linjasta...