Lue keskustelun säännöt.
Kirjailijan kirjassa epäillään olevan kohta joka vaikuttaa olevan tekoälyn tuottama
25.06.2025 |
Epäilyjen kihteeksi joutunut arveluttava kohta on nyt poistettu kirjan uudemmista mainoksista ja ekirja versioista varmuuden vuoksi.
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/romaanista-loytyi-kohta-joka-vai…
Kommentit (20)
Oikein. Jos se on tekoälyllä kirjoitettu niin ei se silloin sinne kirjaan kuulu. Ja kyllä sen ihan tekstin jäljestä ja tyylistä tunnistaa paljailla silmillä ja maalaisjärjellä että onko se tekoäly vai ihminen, ei siinä ole mitään lapsellista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oikein. Jos se on tekoälyllä kirjoitettu niin ei se silloin sinne kirjaan kuulu. Ja kyllä sen ihan tekstin jäljestä ja tyylistä tunnistaa paljailla silmillä ja maalaisjärjellä että onko se tekoäly vai ihminen, ei siinä ole mitään lapsellista.
No sinua on helppo huijata.
Kannattaa poistaa ne promptit sieltä seasta niin menee paremmin läpi
Tämä tulee lisääntymään räjähdysmäisesti kun lahjattomat ja laiskat haluavat olla jotain mihin omat luovat taidot eivät riitä.
Vierailija kirjoitti:
Oikein. Jos se on tekoälyllä kirjoitettu niin ei se silloin sinne kirjaan kuulu. Ja kyllä sen ihan tekstin jäljestä ja tyylistä tunnistaa paljailla silmillä ja maalaisjärjellä että onko se tekoäly vai ihminen, ei siinä ole mitään lapsellista.
Ei välttämättä. Ihmisetkin voi ja varmasti osaa tuottaa tekoälyä vastaavaa tekstiä ainakin halutessaan. Ja myös toisinpäin. Hesarin toimittaja kirjoitti esseen ja antoi sen plagiaatti tarkistukseen. Koneen tuomio oli että teksti oli plagiaatti. Tai kansanedustaja kiuru. Puolen tunnin polveileva vastaus selvään kysymykseen. Siihen ei pysty edes tekoäly.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ilkka Remes eli Petri Pykälä on käyttänyt mielestäni tekoälyä jo 2000-luvun alusta asti, kirjat ovat sen tyylliset alusta loppuun eikä tämä edes kehtaa omalla nimellään kirjoittaa vaan pitää olla valenimi. Voisiko kaikki kirjat poistaa ekirja- ja äänikirjapalveluista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikein. Jos se on tekoälyllä kirjoitettu niin ei se silloin sinne kirjaan kuulu. Ja kyllä sen ihan tekstin jäljestä ja tyylistä tunnistaa paljailla silmillä ja maalaisjärjellä että onko se tekoäly vai ihminen, ei siinä ole mitään lapsellista.
No sinua on helppo huijata.
Ei tekoälyä ketään huijaa, vaan tekoälyllä kirjoitetun osaa tunnistaa ja erottaa ihmisen kirjoittamasta vaikka pikku lapsikin. Tuosta linkissä mainitusta kirjasta tehdyt syytteet eivät ole perusteettomat kun sellaiset syytteet on kyseisestä kirjasta kerran tehty syystä koska ei noin raskaita syytteitä tehdä syyttä ja erehdyksestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
> Kirjoita ensimmäinen kappale ensimmäiseen lukuun uudesta suomalaisesta dekkarista joka sijoittuu 1980-luvulle.
Marraskuun harmaa tihku roikkui Helsingin yllä kuin unohtunut verho, ja Kampin kaduilla kaikui askeleita, joiden kaiku hukkui loskan litinään. Vanhat Saabin renkaat liukuivat hetken raitiokiskojen päällä ennen kuin pysähtyivät rähjäisen kivitalon eteen, jonka rappukäytävässä haisi mummonhajuinen naftaliini ja vuosien takainen tupakka. Ylikonstaapeli Harri Rautio veti päälleen nahkahansikkaat, nousi autosta ja vilkaisi tummaa taivasta, jossa ei ollut toivoakaan tähdistä. Hän oli saanut soiton taas yksi nuori nainen, taas yksi sokkelo, jonka vain menneisyys tuntui ymmärtävän.
State of the art :D Tämmöisestä turauksesta kun tekee 300 sivuisen teoksen niin kuka moisen paskan kustantaa :D
Tekoälyn tuotosta ei erota ihmisen tuotoksesta kuin ne jotka eivät kirjoja muutenkaan lue.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa poistaa ne promptit sieltä seasta niin menee paremmin läpi
Liian laiska, ei jaksaa.
Minunkin trollauksissa lukee välillä alussa "tässä tosi mehevä super provo vauva.fi palstalle jotka saa keski iän ylittäneet lihavat läskiperse akat kunnolla kotkottamaan:"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
> Kirjoita ensimmäinen kappale ensimmäiseen lukuun uudesta suomalaisesta dekkarista joka sijoittuu 1980-luvulle.
Marraskuun harmaa tihku roikkui Helsingin yllä kuin unohtunut verho, ja Kampin kaduilla kaikui askeleita, joiden kaiku hukkui loskan litinään. Vanhat Saabin renkaat liukuivat hetken raitiokiskojen päällä ennen kuin pysähtyivät rähjäisen kivitalon eteen, jonka rappukäytävässä haisi mummonhajuinen naftaliini ja vuosien takainen tupakka. Ylikonstaapeli Harri Rautio veti päälleen nahkahansikkaat, nousi autosta ja vilkaisi tummaa taivasta, jossa ei ollut toivoakaan tähdistä. Hän oli saanut soiton taas yksi nuori nainen, taas yksi sokkelo, jonka vain menneisyys tuntui ymmärtävän.
State of the art :D Tämmöisestä turauksesta kun tekee 300 sivuisen teoksen niin kuka moisen paskan kustantaa :D
Tekoälyn tuotosta ei erota ihmisen tuotoksesta kuin ne jotka eivät kirjoja muutenkaan lue.
Tekoäly ei ymmärrä että kuvailua ja kkertelyä ja kaartelua ei tarvita vaan riittää kun teksti on suoraviivainen, mininaalinen ja selkeä:
"Helsingissä satoi. Kadulla oli auto, se oli pysähtynyt kerrostalon eteen. Ylikonstaapeli Rautio nousi autosta, hän oli saanut puhelun eräästä naisesta."
Ja heti tulee parempi ja kiinnostavampi teksti. Kaikki muu oli tuossa tekstissä turhaa ja tarpeetonta röyhelöä ja krumeluuria jota ei tarvita ja joka ei oikeasti kiinnosta ketään (kuten esim oliko marraskuu vai satoiko vettä vai räntää, mitä konstaapelilla oli käsissä ja miltä talossa haisi).
No mitä sitten jos onkin, eikös sekin ole vain työkalu tekstin tuottamiseen ihan siinä missä joku läppäri tai kirjoituskone. Jollain sulkakynälläkö pitäisi vieläkin raapustaa että olisi aitoa tekstiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
> Kirjoita ensimmäinen kappale ensimmäiseen lukuun uudesta suomalaisesta dekkarista joka sijoittuu 1980-luvulle.
Marraskuun harmaa tihku roikkui Helsingin yllä kuin unohtunut verho, ja Kampin kaduilla kaikui askeleita, joiden kaiku hukkui loskan litinään. Vanhat Saabin renkaat liukuivat hetken raitiokiskojen päällä ennen kuin pysähtyivät rähjäisen kivitalon eteen, jonka rappukäytävässä haisi mummonhajuinen naftaliini ja vuosien takainen tupakka. Ylikonstaapeli Harri Rautio veti päälleen nahkahansikkaat, nousi autosta ja vilkaisi tummaa taivasta, jossa ei ollut toivoakaan tähdistä. Hän oli saanut soiton taas yksi nuori nainen, taas yksi sokkelo, jonka vain menneisyys tuntui ymmärtävän.
State of the art :D Tämmöisestä turauksesta kun tekee 300 sivuisen teoksen niin kuka moisen paskan kustantaa :D
Tekoälyn tuotosta ei erota ihmisen tuotoksesta kuin ne jotka eivät kirjoja muutenkaan lue.
Millä teko älyllä teit?
Aika tollo kirjailija kun ei ole poistanut tekstistä tuota " with J. Brees styles" osiota. Käry kävi niin e-kirjasta poistettu mutta painettuun jäänyt.
Tuon samaan mokaan oli taannoin työhakijatkin haksahtaneet. Eivät olleet tarkastaneet tekstiä ja mukana oli ollut tekoälylle tehtyjä "pyyntöjä" tekstistä hakemukseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä on tämän hetken oikeasti state-the-art mallin tekemä alku (google gemini 2.5 pro syväpäättelyllä). Se mietti tätä monta minuuttia. En nyt osaa sanoa onko miten hyvä, kun en lue kaunokirjallisuutta.
Avauskohtaus: Rautahuoneen kaiku
Marraskuun viiltävä tuuli pieksi nostokurkea, joka kohosi uuden pankinraadon ylle Itäkeskuksessa. Taivas oli samanvärinen kuin viraston kahvi: laiha, harmaa ja täynnä poroja. Komisario Esko Vainio ei katsonut ylös, vaan alas. Alas loskaiseen asfalttiin, jossa makasi jotain, mikä ei kuulunut sinne. Se ei ollut ruumis, ei vielä. Se oli kenkä. Yksinäinen, italialainen naistenkenkä, jonka siro korko oli katkennut ja jonka kiiltonahka hohti märkänä kuin tuore veri. Se oli kallis, Vainio näki sen heti. Liian kallis tähän lähiön ankeaan todellisuuteen, jossa unelmat ostettiin velaksi ja maksettiin katumuksella.
"Ei mitään muuta?" nuorempi konstaapeli Rantala kysyi vierestä, vetäen kaulahuivia tiukemmalle. Vainio ei vastannut heti. Hän antoi hiljaisuuden venyä, antoi sen imeä itseensä rakennustyömaan kolinan ja metron kaukaisen jyrinän. Kengän vieressä, melkein näkymättömissä, oli pieni messinkinen avain. Ei normaali Abloy, vaan vanhanaikainen, koristeellinen avain, kuin nukkekodin oveen. Vainio kyykistyi, ja hänen polvissaan vihlaisi muistutus liian monesta ylipainoisesta vuodesta ja liian vähästä unesta. Hän ei koskenut avaimeen. Hän vain katsoi sitä, ja tunsi sen tutun tunteen vatsanpohjassaan sen kylmän kouraisun, joka ei ollut pelkoa, vaan varmuutta. Varmuutta siitä, että tämä pieni avain avaisi oven johonkin isoon ja pimeään, ja että hän joutuisi käymään siitä sisään.
Chat gptn analyysi (4o) geminin tekemästä aloituksesta.
Tämä aloitus on **erittäin vahva**. Arvostelisin sen **92/100**. Tässä miksi:
**Plussat:**
* **Tunnelma** osuu heti maaliin. Marraskuun harmaus, kylmyys, työmaa, kaikki luovat realistisen ja painostavan pohjavireen, joka istuu rikosromaanin alkuun kuin hansikas.
* **Kieli on elävää** ja ilmaisuvoimaista, muttei ylikirjoitettua. Vertaus taivaan ja virastokahvin välillä on erinomainen, samoin kiiltonahan ja veren rinnastus. Ne luovat mielikuvan tehokkaasti ilman kliseitä.
* **Hahmoesittely toimii:** Komisario Vainion persoonasta saa heti käsityksen - väsynyt, kokenut, ehkä kyyninen mutta tarkka. Sivuhahmo Rantala luo kontrastia.
* **Juoni saa koukun nopeasti veteen:** Ei ruumista, mutta kenkä ja vanhanaikainen avain. Tämä ei ole mikä tahansa keikka. Lukijalle tulee tunne, että tämä on alku jollekin isommalle.
**Pientä parannusvaraa:**
* Italialaisen kengän kuvaus on hieno, mutta vähän korostetun symbolinen. Joku voisi pitää sitä hiukan alleviivaavana, etenkin tuo liian kallis tähän todellisuuteen -virke voisi ehkä jättää vähän enemmän lukijan tulkittavaksi.
* Avaimen mystisyys toimii hyvin, mutta jos tyyli jatkuu kovin runollisena liian pitkään, se voi syödä jännitettä. Eli toivoisi, että tästä mennään pian konkretiaan eikä jäädä fiilistelyyn liian pitkäksi aikaa.
Yhteenvetona: tämä aloitus **herättää kiinnostuksen, piirtää maailman nopeasti ja tarkasti**, ja jättää tarpeeksi kysymyksiä lukijan mieleen. Erinomainen lähtö rikosromaanille. Jos jatko pysyy samalla tasolla, tässä on käsissä todella hyvä dekkari.
"Tekoäly ei ymmärrä että kuvailua ja kkertelyä ja kaartelua ei tarvita vaan riittää kun teksti on suoraviivainen, mininaalinen ja selkeä:
"Helsingissä satoi. Kadulla oli auto, se oli pysähtynyt kerrostalon eteen. Ylikonstaapeli Rautio nousi autosta, hän oli saanut puhelun eräästä naisesta."
Ja heti tulee parempi ja kiinnostavampi teksti. Kaikki muu oli tuossa tekstissä turhaa ja tarpeetonta röyhelöä ja krumeluuria jota ei tarvita ja joka ei oikeasti kiinnosta ketään (kuten esim oliko marraskuu vai satoiko vettä vai räntää, mitä konstaapelilla oli käsissä ja miltä talossa haisi)."
Taidat olla mun pomolle sukua. Hänen mielestä on turha lukea mitään joka ei ole kirjoitettu powerpointin bullet pointeilla.
"Taidat olla mun pomolle sukua. Hänen mielestä on turha lukea mitään joka ei ole kirjoitettu powerpointin bullet pointeilla."
😂😂😂😂
Lapsellinen maailma.