En tiennyt, miten vahingoniloinen saatan olla 😊

Ex-anoppi soitti vihaisena minulle, että nyt saa loppua tämä lapsenhoito joka toinen viikonloppu! Kuuntelin hänen pitkää valitustaan, pysyen tyynenä, ja lopulta sanoin, että kyseessä oli varmasti väärinkäsitys, sillä hänen mainitsemansa viikonloputhan olivat lapsen isä-viikonloppuja, jolloin ex-mieheni on tullut hakemaan lapsemme sovittuun aikaan perjantaisin, ja minä taas hakenut lapsen sovittuun aikaan sunnuntaisin exän luota, ja että meille molemmillehan sopi tämä järjestely.

- Kyllä kai, kun poika työntää lapsen meille nälkäisenä joka lauantaiaamu, että voi itse harrastaa, ja hakee lapsen vasta sunnuntai-iltapäivänä kun tulee kahville! Anoppi tokaisi. 

- Sille taas minä en voi mitään, sanoin: - Puhu pojallesi, ole kiltti.

Anoppi oli se, joka koko avioliittomme ajan paheksui sitä, että viikonloppuisin vaadin silloisen mieheni ottavan osaa perhe-elämään, vievän lasta edes pariksi tunniksi puistoon tai pyöräilemään tai kauppaan. Harrastuksille riitti silti aikaa. 

Saa nähdä, mitä seuraavaksi tapahtuu.