Mitä liikkui suomalaisten esivanhempien päässä?
Kun päättivät vaeltaa tänne, vaikka vaihtoehtona olisi ollut ihana tropiikki, puista poimittavat hedelmät ja ympärivuotinen lämpö?
Kommentit (67)
Vierailija kirjoitti:
Siellä lämpimällä suunnalla oli kansoja jotka pistivät kylmäksi kaikki tulijat. Sinuakaan ei olisi jos esi-isät olisivat vaeltaneet vaikka Turkin suunnille. Suomessa sen sijaan oli tyhjää, muutama saamelainen poroineen ehkä. Täällä oli vettä, kalaa, riistaa metsät täynnä, puuta, rantoja ja vapaata maata missä asustella. Tuolloin ei epämiellyttävästä itäisestä naapuristakaan ollut vielä tietoakaan. Nyt saat kirjoitella joutessasi vauvapalstalle lähes mitä mieli tekee ja osaat kai lukeakin.
Suomi on asutettu todella kauan ennen saamelaisia! Varsinais-Suomessa on useita arkeologisia paikkoja jotka ovat saamelaisia hyvin paljon vanhempaa perua. Suomi asutettiin jään vetäytymissuunnasta mikä ei edes ole saamelaisten tulosuunta. Jo ennen jääkautta täällä oli väkeä, Kristiinankaupungin susiluola.
Tämä saamelaispropagandakin on rasittavaa. He ovat nomadeja eli eivät todellakaan olleet ensimmäisiä asukkaita Suomen maalla.
Vierailija kirjoitti:
Voisikohan se olla että ihmisillä on johdatus, kaikkia ei ole ollut tarkoitus asuttaa samassa paikassa.
Johdatus :D
Johdatus turkismetsälle. Siksihän niitä ensin tänne tuli.
Ihmiset liikkkuivat yleensä vain korkeintaan muutamia satoja kilometreja sukupolven aikana. Jos ei ollut syytä liikkua, kuten riistan väheneminen, muun heimon hyökkäys, peltojen maan huononeminen, niin ei liikuttu. Näin ollen ihmiset eivät ole edes tietäneet kovin erilaisista oloista. Keskimäärin ihmiset levisivät ympäri maapalloa muutaman kilometrin vuosivauhdilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esi-isämme eivät tienneet paremmasta kuin Suomi.
Suomi tuntui varmasti hyvältä paikalta. Niin se kai menee.
Niin ja jotakin kiinnostavaa tässä paikassa on ollut, jokin veti puoleensa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
He olivat todellisia konservatiiveja. Kun muualla oli jo asetuttu aloilleen ja ryhdytty maanviljelijöiksi ja karjanhoitajiksi, nämä jään reunaa seurailevat metsästäjä-kalastaja-keräilijät olivat sitä mieltä että kyllä vanhassa vara parempi. Ehkä jo siihen aikaan kehittyi suomalaisten ainutlaatuinen jästipäisyys.
No ei se ihan niinkään mennyt.
Suotuisammillakin alueilla "siirtyminen maanviljelykseen" ei ollut mikään yksisuuntainen prosessi. Monet jäivät hankkimaan elantonsa liikkuvina metsästäjä-keräilijä-kalastajina, tai paikoillaan pysyvinä kalastaja-keräilijöinä, tai "puoliviljelijöinä", jotka hyödynsivät joidenkin kasvilajien satoja hoitamalla ja avustamalla luonnonmukaisesti paikalle levittäytyneitä kasveja, t.s toimivat keräilijöinä, mutta hoitivat kasveja siinä sivussa. Jotkut alkoivat viljellä kasveja enemmän, mutta välillä hylkäsivät viljelyn
Ei ollut mitään asutusaaltoja. Ne ihmiset eivät tienneet olevansa matkalla minnekään. Asutuksen leviäminen voidaan havaita vain näin jälkikäteen pitkän aikajänteen tuotoksena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisikohan se olla että ihmisillä on johdatus, kaikkia ei ole ollut tarkoitus asuttaa samassa paikassa.
Johdatus :D
Johdatus turkismetsälle. Siksihän niitä ensin tänne tuli.
Jokainen päivähän me seuraamme johdatusta jos elämme niin.
Vierailija kirjoitti:
Mietin sitä todella usein mikä pisti tulemaan tänne etelä Ruotsista tai Tanskasta parisataa vuotta sitten? On meillä ollut sukua Suomessa satoja vuosia, mutta siis nämä viimeisimmät. Miksi? Syytän miehiä tästä, koska tänne tulleet on miehiä. Idiootit.
Täällä oli varmaan jotain uusia mahdollisuuksia. Huomasin netin sukupuusivustoilta, että joku esi-isäni Saksasta oli tullut 1600-luvulla Turkuun ja edennyt siellä ihan johtopaikoille kaupungin hallinnossa. Jopa Oulun seudulle on tullut paljon mm. saksalaisia satoja vuosia sitten. Suomi oli varmaan jonkinlainen villi itä, joka houkutteli rohkeita sieluja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siellä lämpimällä suunnalla oli kansoja jotka pistivät kylmäksi kaikki tulijat. Sinuakaan ei olisi jos esi-isät olisivat vaeltaneet vaikka Turkin suunnille. Suomessa sen sijaan oli tyhjää, muutama saamelainen poroineen ehkä. Täällä oli vettä, kalaa, riistaa metsät täynnä, puuta, rantoja ja vapaata maata missä asustella. Tuolloin ei epämiellyttävästä itäisestä naapuristakaan ollut vielä tietoakaan. Nyt saat kirjoitella joutessasi vauvapalstalle lähes mitä mieli tekee ja osaat kai lukeakin.
Suomi on asutettu todella kauan ennen saamelaisia! Varsinais-Suomessa on useita arkeologisia paikkoja jotka ovat saamelaisia hyvin paljon vanhempaa perua. Suomi asutettiin jään vetäytymissuunnasta mikä ei edes ole saamelaisten tulosuunta. Jo ennen jääkautta täällä oli väkeä, Kristiinankaupungin susiluola.
Olivatko susiluolalaiset nykyisten suomalaisten esivanhempia (joista ap puhuu)?
no varmaan se tieto kotimaisista vihanneksista, arava-osakkeet, äitiyspakkaus, peruskoulu, äänioikeus.
Varhaisimmat asukkaat ovat olleet rantojen asukkaita, merien rannoilla kauan sitten eläneitä kalastaja-metsästäjä-hylkeenpyytäjiä. He kävivät nykyisen Viron alueelta pohjoisessa, merestä paljastuneilla luodoilla ja saarilla kalastamassa ja metsästämässä. Vähitellen (jossakin vaiheessa nopeammin kuin nyt) maa kohosi, ja näille uusille maille muutti peura- ja hirvilaumoja, joita tultiin metsästelemään, liikuttiin paikasta toiseen. Välillä metsästettiin ja kalastettiin sisämaassa, välillä rannikolla, välillä tultiin pyytämään laumoissa liikkuvia metsäpeuroja, välillä mentiin merenrantaan ottamaan mittaa hylkeistä. Siinä sivussa kerättiin syötäviä kasveja, myöhemmin "viljeltiin" ainakin vesipähkinää, jota varmasti levitettiin ja hoidettiin tarkoituksella sisämaan järvissä (Suomi oli vesipähkinän levinneisyyden äärirajoilla, jääkauden jälkeisissä lämpökausissakin, ja vaati ihmisten hoitoa). Riistakantaa hoidettiin todennäköisesti polttamalla harkitusti metsiä, jotta muodostuisi enemmän ruohoa ja nuoria lehtipuita kasvavia alueita, joilla esim. hirville ja jäniksille riitti ruokaa. Pienriistaa pyydettiin pitkien ansapolkujen varrelle sijoitetuilla ansoilla.
Minusta tämänkaltainen elämänmeno on ollut aikanaan selvästi houkuttelevampaa kuin asuminen esim. nykyisen Etelä-Euroopan alueella. Siellä on todennäköisesti ollut vaihtelevasti kuivuutta ja ruokapulaa, aivan varmasti tiheämpää asutusta kuin nyt, enemmän raskasta työtä, koska jouduttiin varhemmin nojaamaan vaivalloiseen jatkuvaan viljelyyn / puutarhaviljelyyn / kasvien hoitamiseen. Siellä on ollut isompi riski sairauksien leviämiseen ja konfliktien syntyyn. Siellä on ollut laajempaa kilpailua potentiaalisista puolisoehdokkaista.
Pohjoisessa on ollut väljää asutusta, runsaasti kala-apajia, monipuolisesti riistaa, mahdollisuuksia pienimuotoiseen viljelyyn / kasvien hoitoon ja keräilyyn, talvisin on saalistettu hylkeitä ja eletty osittain kesällä säilötyllä ruoalla. Metsästys ja kalastus eivät ole olleet niin kuluttavaa työtä kuin varhainen viljely. Voi varhaisia mesopotamialais- ja egyptiläisparkoja, jotka joutuivat otsansa hiessä raatamaan, syöden päivittäin alkeellista, ravinneköyhää ja hampaita kuluttavaa viljoista valmistettua leipää ja puuroa ja kärsimään paikallaan elävien jatkuvista tartuntataudeista.
Enemmän ihmettelen niitä jotka jäivät Lähi-itään. Pölyistä, hiekkaista autiomaata. Mitä elämän edellytyksiä siellä oli?
Ilmasto on ollut suotuisampi joskus, on ollut enemmän keräiltävää ja riistaahan täällä on riittänyt kilpailijoiden vähyyden takia. Vesistöissä on ollut runsaasti kalaa.
Historiasta tulee uutta tietoa jatkuvasti. Ehkei kannattaisi kovin ylimielisesti pitää ainoana totuutena tämänhetkistä tietoa, ne vanhenevat jo ensi vuosikymmenellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siellä lämpimällä suunnalla oli kansoja jotka pistivät kylmäksi kaikki tulijat. Sinuakaan ei olisi jos esi-isät olisivat vaeltaneet vaikka Turkin suunnille. Suomessa sen sijaan oli tyhjää, muutama saamelainen poroineen ehkä. Täällä oli vettä, kalaa, riistaa metsät täynnä, puuta, rantoja ja vapaata maata missä asustella. Tuolloin ei epämiellyttävästä itäisestä naapuristakaan ollut vielä tietoakaan. Nyt saat kirjoitella joutessasi vauvapalstalle lähes mitä mieli tekee ja osaat kai lukeakin.
Suomi on asutettu todella kauan ennen saamelaisia! Varsinais-Suomessa on useita arkeologisia paikkoja jotka ovat saamelaisia hyvin paljon vanhempaa perua. Suomi asutettiin jään vetäytymissuunnasta mikä ei edes ole saamelaisten tulosuunta. Jo ennen jääkautta täällä oli väkeä, Kristiinankaupungin susiluola.
&n
Susiluolaa ei ole tutkittu. Se on vain mahdollinen paikka, josta voisi löytyä merkkejä asutuksesta ennen jääkautta.
Ei kukaan halua elää sellaisessa paikassa.
Vierailija kirjoitti:
Enemmän ihmettelen niitä jotka jäivät Lähi-itään. Pölyistä, hiekkaista autiomaata. Mitä elämän edellytyksiä siellä oli?
Se oli aikanaan paljon hedelmällisempää ja kosteampaa aluetta.
Ehkä täällä oli silloin lämpimämpää?
"Ei ollut mitään asutusaaltoja. Ne ihmiset eivät tienneet olevansa matkalla minnekään. Asutuksen leviäminen voidaan havaita vain näin jälkikäteen pitkän aikajänteen tuotoksena."
Voiko sen noin jyrkästi sanoa? Ovathan ihmiset ylittäneet isompia vesistöjäkin. Kai ne ensin ovat (pääasiassa) olleet uhkarohkeita miehiä, jotka ovat reissanneet pitemmälle ja sitten tulleet takaisin kotiin kertomaan, että löysinpä hyvän asuinalueen tuolta kauempaa ja sinne muutetaan.
Tuntuu epäuskottavalta, ettei kukaan olisi tietoisesti ollut matkalla muualle.
Suomessa on jo varsin varhaisia merkkejä pienimuotoisesta (kaski)viljelystä ja kotieläinten pidosta. Tietenkin riistaa, kalaa ja luonnonvaraisten kasvien syötäviä osia hyödynnettiin. Tärkein metsästettävä resurssi täällä pohjoisilla perukoilla ovat olleet hylkeet, joista on saatu traania, yhdessä isojen maanisäkkäiden (hirvi, peura) kanssa.