Mitä kieliä osaatte ja missä niitä opitte?

Englantia, ruotsia, venäjää peruskoulussa, lukiossa ja kauppaopistossa, saksaa lukiossa ja kaupallisissa opinnoissa, venäjää ja ruotsia yliopistossa, puolaa yliopistossa, latinan ja norjan alkeet yliopistossa, ranskan alkeet kesäyliopistossa, viroa ja karjalaa työväenopistossa.

Vierailija kirjoitti:

Kotikielet suomi ja ruotsi. Koulussa opin näiden kieliopin, sitten englantia ja saksaa lisäksi. Lukiossa lisää näitä kieliä ja ranskaa, italiaa ja espanjaa. Ammatin puolesta opiskelin kreikkaa ja latinaa. Työn puolesta mandariinikiinaa, japania ja arabiaa.

Ohhoh. Etkö siis asu Suomessa?

Suomea äidinkielenä, ruotsia, saksaa, englantia koulussa, latinaa yliopistossa ja vähän jo lukiossa, ranskaa aikuisena kursseilla ja Pariisissa. Ruotsin opin täydellisenä siellä asuessani aikuisena. Italiaa haluan seuraavana opiskella. En ole mikään ns. kielipää, joten uuden kielen opiskelu vaatii aina paljon työtä. Näin oli jo koulussa. Vain ruotsinkieli oli jostain syystä helppoa. Englanti vaikein.

Koulussa opetettiin ruotsia, englantia, saksaa ja ranskaa, mutta en voi sanoa hallitsevani saksaa tai ranskaa yhtään sen enempää kuin että pärjään matkoilla kaupoissa ja ravintoloissa. En esim. osaa lukea ranskankielisiä lehtiä tai saksankielistä kirjallisuutta. Yliopistossa suoritin pakolliset englannin ja latinan kurssit opiskellessani pohjoismaisia kieliä, ja ne (ruotsi, norja, tanska) ovat työkieleni. Myös englanniksi pystyn lukemaan tieteellistä tekstiä ja käyttämään ammattisanastoa sekä kirjallisesti että suullisesti. Mielestäni se on kielitaitoa, ei se että osaa sanoa kiitos ja hyvää päivää monella kielellä.

Vierailija kirjoitti:

Koulussa opetettiin ruotsia, englantia, saksaa ja ranskaa, mutta en voi sanoa hallitsevani saksaa tai ranskaa yhtään sen enempää kuin että pärjään matkoilla kaupoissa ja ravintoloissa. En esim. osaa lukea ranskankielisiä lehtiä tai saksankielistä kirjallisuutta. Yliopistossa suoritin pakolliset englannin ja latinan kurssit opiskellessani pohjoismaisia kieliä, ja ne (ruotsi, norja, tanska) ovat työkieleni. Myös englanniksi pystyn lukemaan tieteellistä tekstiä ja käyttämään ammattisanastoa sekä kirjallisesti että suullisesti. Mielestäni se on kielitaitoa, ei se että osaa sanoa kiitos ja hyvää päivää monella kielellä.

 

Näissä ketjuissa se kielitaidon määrittely onkin vaikeinta. Toisaalta on hyvä, että monet laittavat, missä ovat opiskelleet (esim. peruskoulussa, lukiossa jne.).

Eurooppalainen kielitaitoluokitus olisi paras yhteinen arviointiväline,mutta harva harrastaja kai sitä käyttää (?).

tavallisten lisäksi italia, espanja, viro, ruostunut koulusaksa. 

Hgin yo:ssa, espanja työväenopistossa ja myöhemmin leffoja ja sarjoja ilman tekstitystä ja verkkosivujen lukua.

- suomi - äidinkieli

- ruotsi - koulussa oppinut, työssä ja 2- kielisessä perheessä käyttänyt

- saksa - koulussa oppinut, reissussa käyttänyt. Puhun aika sujuvasti

- englanti - koulussa oppinut ja työssä ja kotona käyttänyt 35v

- italia - reissussa ja kielikurssilla oppinut peruskielitaidon. Käyttänyt reissussa 35v ja asunut maassa nyt muutaman vuoden

Aika kielitaitoista porukkaa. OHO.

Kai minä oikeasti parjäisin kaupassa, ravintolassa ja muutenkin matkustelussa englannilla, ruotsilla ja ehkä saksalla kun oikein pinnistän. Ranskaksi osaa tilata tilata ruokaa, asioida hotellissa ja kysyä tietä.

Olen oppinut osan koulussa, osan kansalaisopistossa.

Siltikin sanon että en osaa PUHUA niitä. Pelkää tekeväni kielioppivirheitä. Sain semmoisen pelon lukiossa.

Mikä taso  katsotaan "kielitaidoksi"? Osaatteko te oikeasti puhua mandariinikiinaksi ja muilla luettelmillanne kielillä melkein mitä vain? Ei minun mielestäni riitä jos osaa sanoa kiitos kymmenellä kielellä.

AP

Suomea, tietysti. 

Tämän lisäksi englantia ja ranskaa ihan työkielenä. Molempia oppinut koulussa ja työn ohella. Ranskaa lisäksi vaihtarina ollessani, ja myöhemmin tyttöystävältä, joka Ranskasta lähtöisin.

Venäjän ja ukrainan kielillä pärjään aika mukavasti. Molempia opiskellut säännöllisen epäsäännöllisesti. Ukrainassa olin duunissa muutaman vuoden parikymmentä vuotta sitten, nyt innostuin verestämään ukrainan kielen taitoa. 

Saksaa osaan pikkasen, pärjään siis turistina. Kroatiaa, espanjaa ja Italiaa hyvin vähäsen, lähinnä fraasit ja esittäytymiset. 

Ylioppilaskirjoituksissa 1978 kirjoitin pitkän englannin ja ruotsin, lyhyen saksan ja ranskan. Espanjaa olen aikuisena opiskellut kansalaisopistossa, aina keskusteluryhmiin asti. En osaa kielioppia tarkalleen mutta tulen sillä toimeen ja saan asiani hoidettua, vanhemmiten on tullut rohkeus puhua vaan. Lukion ranskasta muistan jotakin ja saatan ymmärtää sanan sieltä toisen täältä mutta en sitä osaa puhua, saksa ehkä paremmin pysynyt mielessä kun katselee telkasta saksalaisia dekkarisarjoja.

Ruotsia uskallan ja osaan puhuakin, suorittanut virkamiesruotsin yliopistossa ja lukioaikana olin Ahvenanmaalla kesätöissä, antoi varmuutta. Sen jälkeenkin olen fillaroinut ja matkustanut Ahvenanmaalla ja saaristossa monena kesänä.

Englantia puhun aika sujuvasti, miniäni äidinkieli on englanti ja hyvin jutellaan aiheesta kuin aiheesta. Käyn jatkuvasti kansalaisopiston englannin keskusteluryhmässä. Lukion aikaan olin myös au-pairina Skotlannissa.

Espanjaa aloin opiskella kun lähdin Santiago de compostelan vaellukselle 15 vuotta sitten ja sen jälkeen jatkanut. Espanjassa nuoretkaan jopa majoituspaikkojen respassa eivät osanneet englantia ja jouduin monen turistin tulkiksikin reissussa.

Suomi äidinkieli. Englanti ja ruotsi opittu opiskellessa ja nykyään työkieliäni, niin puhun ja kirjoitan melko sujuvasti. Saksaa olen opiskellut koulussa ja osaan puhua kohtuullisesti sitäkin. Viime kesänä neuvoin turisteja Suomessa saksaksi.

Kun on kielitaitoa, saa enemmän irti ao maan kulttuurista ja sanontojen taustoja ymmärtää paremmin. Sanaleikkejä on vaikea suomentaa. 

Englantia ja venäjää sujuvasti. Venäjää opiskellut lukiossa ja yliopistossa, nykyään käyn työväenopistossa. Venäjä pysyy yllä myös asiakkaiden kautta. Viimeksi eilen kaksi puhelua venäjäksi. Enää en kylläkään kirjoita venäjää; surkastunut käytännön puutteen vuoksi. 

Venäjän aloitin noin 15 veenä ja ehdottomasti oli hyvä valinta. Nykyään, kun venäjäläisiä ja ukrainalaisia Suomessa paljon, niin ammatin harjoittamisen kannalta on minun myyntivaltti.

Tarvittaessa ruotsi hoituu myös, vaikkakin edellä mainittuja heikommin.

asianajaja, N53

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kotikielet suomi ja ruotsi. Koulussa opin näiden kieliopin, sitten englantia ja saksaa lisäksi. Lukiossa lisää näitä kieliä ja ranskaa, italiaa ja espanjaa. Ammatin puolesta opiskelin kreikkaa ja latinaa. Työn puolesta mandariinikiinaa, japania ja arabiaa.

Mitä työtä teet?

Noin laaja työkielitaito on epätavallista.

Ei mitään mainintaa että osaisi.

Pelkkä lukiossa 3v opiskeltu kielitaito ei ole käytännössä kuin alkeet, joku 5v paikan päällä natiivien kanssa, niin alkaa olla kielitaito hallussa.

Joltain lukiopahjalta kun lähtee tekemään työelämän kaupallisia sopimuksia, niin vituiksi paukkuu ja kovaa.

Vierailija kirjoitti:

Aika kielitaitoista porukkaa. OHO.

Kai minä oikeasti parjäisin kaupassa, ravintolassa ja muutenkin matkustelussa englannilla, ruotsilla ja ehkä saksalla kun oikein pinnistän. Ranskaksi osaa tilata tilata ruokaa, asioida hotellissa ja kysyä tietä.

Olen oppinut osan koulussa, osan kansalaisopistossa.

Siltikin sanon että en osaa PUHUA niitä. Pelkää tekeväni kielioppivirheitä. Sain semmoisen pelon lukiossa.

Mikä taso  katsotaan "kielitaidoksi"? Osaatteko te oikeasti puhua mandariinikiinaksi ja muilla luettelmillanne kielillä melkein mitä vain? Ei minun mielestäni riitä jos osaa sanoa kiitos kymmenellä kielellä.

 

AP

Seteli kädessä pärjää aspan kanssa missä vaan ja millä kielellä hyvänsä.

Koita saada sillä kielitaidollasi se seteli sen natiivin kädestä omaan taskuun.

Suomi, opittu kotona, koulussa, kirjoja lukemalla, keskustelemalla ja kuuntelemalla. Vahvin kieli. Rakas ja oma. 

Ruotsi, alkeet koulussa 8 vuotta,  kesätöissä Tukholmassa, suomenruotsalaisen puolison kanssa 15 vuotta, tv-ohjelmia seuraamalla. Toiseksi vahvin vieras kieli. Keskustelut onnistuvat.

Saksa, koulussa 7 vuotta, kesätöissä opiskeluaikoina Hampurissa, matkoja saksankielisissä maissa, tv-ohjelmat.  Vähän ruosteessa käytön vähäisyyden vuoksi. 

Englanti, alkeet teininä itseopiskeluna, lukiossa 3 vuotta + 2 vuotta muita opintoja, useita työskentelyjaksoja Englannissa, kirjallisuutta alkuperäiskielellå päivittäin, keskusteluja kaikkialla. Vahvin vieras kieleni, innostava ja loppumaton kiinnostus. 

Espanja, työväenopiston kurssit 5 vuotta, Duolingoa pari vuotta, turistimatkoilla käytän, vaikea kieli, vaikka sanavarastoa löytyy. Syvempi keskustelu ei onnistu, käytännön asiat pystyn selvittämään.

Ranska, pelkkää itseopiskelua, matkoilla sitkeä yritys tilata ravintoloissa ja hoitaa yksinkertaiset asiat tällä kielellä, mutta on täysin realistinen käsitys omasta hyvin vähäisestä osaamisesta.

Aina, kun matkustan jonnekin, pyrin opettelemasn edes päivittäiset kohteliaisuudet, vaikken osaisi niitä kirjoittaakaan, oli sitten kyseessä arabia tai kiina tms.  Hauskaa, eikä ole koskaan ainakaan haitannut. 



Kielet ovat intohimoni ja avaavat ovia ja opettavat kielen lisäksi paljon muutakin. Avain eri maiden kulttuurien syvempään ymmärtämiseen.

Todellakin. Ihmettelen henkilöitä, jotka ovat asuneet esim. Espanjassa parikymmentä vuotta ja osaavat juuri sen hola ja gracias, hasta luego ja buenos dias. Ja kaikkeen muuhun tarvitaan tulkki. Miksi ihmeessä ei viitsitä opiskella paikallista kieltä, saisi niin paljon enemmän irti kulttuurista ja ihmisistä ja kaikesta kun pystyisi keskustelemaan edes auttavasti. Kielioppi ei ole välttämätön täysin osata, yritystä vaan ja kyllä espanjalaiset auttavat kun yrittää ja joka päivä oppii uutta kun asuu siellä.

Kyllä minä kitaran joka kieltä osaan

Sujuvuusjärjestyksessä (vähintään 5000 sanaa kelpaa kielen hallintaan, mainitsen muutaman lisäkielen, jossa pienempi sanasto)

Suomi, japani, englanti, ruotsi, mandariinikiina, saksa, italia || 

alle 5000 sanaa: espanja, latina, venäjä, korea, romania

Sitten on tuhatkunta suomen kielen apuviittomia joita tulee käytettyä kun keskustelen naapurin kanssa.

-Muusikko

Jokainen osaa ainakin 5-5 kieltä...

Jospa kysyisinkin nyt:" Kuinka monta kieltä te TODELLA OSAATTE?"