Mistä on kyse kun miespuolinen kollega puhuu AINA vaimostaan?
Eli siinähän se kysymys tulikin. Ei ole ollut kertaakaan, että olisin nähnyt tämän miespuolisen kollegan etteikö hän olisi maininnut vaimoaan. Ja nimenomaan puhuu vaimosta, ei käytä vaimon etunimeä.
Ja ei, en todellakaan ole ihastunut tähän kollegaan. Ihmettelen vain tätä asiaa. Olen tehnyt töitä noin 30 vuotta enkä ole kertaakaan törmännyt ihmiseen joka haluaisi puhua puolisostaan. Ainakaan tällä laajuudella.
Itsellänikin on puoliso mutta minulla ei ole mitään tarvetta kertoa hänestä kollegoilleni, jollei nyt sitten ole tapahtunut jotain mainitsemisen arvoista.
Melkenpä tuli mieleen että onko tällä parilla kaikki ihan kunnossa. Että voiko vaimo olla joku mustasukkainen hirmua joka on vannottanut että minut pitää sitten mainita joka otteessa.
Esimerkkejä vaikkapa meidän lounaskeskusteluissa: Minä: "vitsi kun on ollut helteistä". Kollega "joo, vaimokin sanoi että alkaa kuumuus riittää". Minä: "oi vitsi tää pasta on hyvää". Kollega: "meillä vaimo teki pastaa eilen ja oli tosi hyvää".
Olen alkanut tympääntynyt tähän kollegaan etten enää edes viitsi pyytää lounaalle.
Kommentit (63)
Vierailija kirjoitti: Usein myös ilmiö johon on kiinnittänyt huomiota ja jota rupeaa tarkkailemaan, tuntuu sitten tapahtuvan ihan jatkuvasti. Tälle on ihan nimikin, Bader-Meinhof -ilmiö. Kun nyt olet huomannut että työkaverisi mainitsee vaimon, aivosi alkaa kiinnittämään siihen tavallista enemmän huomiota, ja se tuntuu sen jälkeen tapahtuvan jatkuvasti, vaikka todellisuudessa frekvenssi ei olisi mitenkään poikkeava.
No kyllähän sen nyt huomaa, jos toinen hokee jotain asiaa eri tavalla ja eri "frekvenssillä" kuin vaikka muut työkaverit.
Esimerkiksi minulla on ollut työkaveri, joka kertoi tosi usein (aikuisten) lastensa kuulumisia, mutta se oli sellaista, että "meidän Hanna kävi viime viikolla New Yorkissa" ja "meidän Hanna on katsellut uutta asuntoa". Ei se yleensä mene niin, että ihan asiaan liittymättömissä aiheissa esim. säästä puhuessa "tyttärenikin on sitä mieltä, että nyt on ollut varsin viileä kesä" tai lounasta syödessä "tyttäreni lempiruoka on karjalanpaisti" tai Ukrainan tilanteesta "tyttäreni sanoo, että Putin on aika paska jätkä". Kuten näillä "vaimoni" - ja "mieheni" -tyypeillä näyttää olevan.
Voihan se tietysti olla niin, että jos kotona vaimo/mies päättää kaikesta ja sanelee koko perheen mielipiteetkin, niin vaikea sitä on sanoa mitään omaa vetoamatta siihen "auktoriteettiin".
Mun työkaveri puhuu aina aloittaen "minun mies". En edes tiedä miehensä etunimeä. Ovat olleet aviossa jo vähintään 25 vuotta. Yksi lapsi on, aikuinen, joka ei asu kotona. Heillä ei kuulosta olevan muuta kuin toisensa. Tosin molemmat käy työssä. Mutta oikeesti, oispa kiva joskus kuulla mitä tää mun työkaveri ajattelee ja tekee. Hänen miehensä mielipiteet kyllä kuulen : )
Olin juuri sanomassa, että minä tein tänne melkein identtisen aloituksen jonkin aikaa sitten :D On ilmeisesti yleinenkin ilmiö tämä.
Minun tapauksessani en käy kyseisen miehen kanssa lounaalla enkä edes juurikaan vaihda sanoja hänen kanssaan, vaan olen huomannut, että hän puhuu vaimostaan ihan kaikille, ja joka asiaan liittyen. Ja tosiaan kuten tässäkin aloituksessa, se ei ole ikinä Sirpa-Lissu sanoi tai yleinen ME teimme sitä sun tätä lomalla, vaan VAIMONI sanoi, VAIMONI ja minä kävimme, VAIMONIKIN on sitä mieltä
Ei se nyt mitään vakavaa ole, mutta tulee siitä vähän outo fiilis, että luuleeko tämä tyyppi että kaikki yrittävät iskeä häntä vai mitä ihmettä. Vähän kuin osoittelisi jatkuvasti sormella sormusta nimettömässään, että olen muuten naimisissa.