Missä iässä alkaa mielestäsi keski-ikä ja milloin alkaa vanhuus?
Kommentit (71)
Vierailija kirjoitti:
VAikeaa. On aivan yksilöllistä. Olen 75v enkä tunne oloani mitenkään vanhukseksi. Mikään ei ole muuttunut sellaisella tavalla että ei olisi voinut tapahtua nuorempanakin. Harmillistä jos muut alkavat kohdella kuin vanhusta.
TArkennatko, miten kohdellaan vanhusta? Itsellä olivat molemmat vanhemmat mielestäni vanhuksia 70-vuotiaina, vaikka olivat aktiivisia. Mutta jotenkin se ikäpolvikuilu alkoi näkymään paremmin. En kuitenkaan kohdellut heitä erilailla. Ei vanhuus tarkoita fyysisiä oireita tai fysiikan pettämistä. Olen 57 v ja huomaan meneväni kohti vanhuutta, jo pelkän ajattelumaailmani ja elämänkokemukseni takia.
Koen olevani keski-ikäinen nyt 50- vuotiaana. Vanhuus alkaa mielestäni siinä 70 ikävuoden tietämillä.
Keski-ikä pitenee ja vanhuus siirtyy vuosi vuodelta eteenpäin omassa ajattelussani.
N59
"Nykyään ajatellaan yleisesti, että keski-ikä jatkuu 65-vuotiaaksi asti. Vasta sen jälkeen alkaa myöhäiskeski-ikä, eli aika keski-iän ja vanhuuden välissä. Vimman, voiman ja viisauden vuodet, kuten ET-lehden päätoimittaja Minna McGill tapaa sanoa.
Tämän päivän eläkeläisillä on siis tavallaan kokonaan uusi elämänvaihe, jollaista aiemmilla sukupolvilla ei ollut."
ET-lehti 26.9.2023
Psykologiassa keski-ikä alkaa 35 ikävuodesta. Puhutaan varhaiskeski-iästä. Kyseessä on ikävaihe, ei matemaattinen keskiarvo.
Vierailija kirjoitti:
Keski-ikä 40 --> Ja vanhuus 70 -->
Samaa mieltä.
No näistähän on ihan viralliset määritelmät, eikä siihen kenenkään mielipiteitä tarvita?
Minulle on terveyskeskuslääkärikin sanonut, että minulla on alkanut biologinen keski-ikä, kun viime jouluna täytin 35. Keski-iän käsite on siis 35-60 ja 60v eteenpäin on sitten seniorivuodet.
Matemaattisesti helposti ratkaistavissa, kun tiedetään keskimääräinen elinikä. Miehillä lyhyempi 79 vuotta ja naisilla 84,6.
Jakaa 2, niin saadaan tarkka keski-ikä olettama.
Sanna, tilastonikkari
Vierailija kirjoitti:
Keski-ikä 40 --> Ja vanhuus 70 -->
Liian matala ikä vanhuuteen
Oma kokemus oli, että 50v alkoi keski-ikä. Nelikymppisenä mulla oli vielä pienet lapset niin koin itseni nuoreksi.
Omassa isässä huomasin vanhuuden n 75v, äidissäni jo 60+ kun hän halvaantui toispuolisesti. Sairaus nopeuttaa vanhenemista.
1930- luvulla syntyneiden kuolleisuus alle 70- vuotiaana. Hyvä, jos 60 vuotta kerkesi täyttää, miehet. Naiset hieman pidempään esim. reilu 70 vuotiaaksi eli. Toki on poikkeuksia, mutta tilastollisesti.
Kun lähdette tuosta laskemaan keski-ikää, on arviolta vanhuusikä liki 80 tänä päivänä.
Riippuu ihmisestä - jotkut ovat jo varhaisessa keski-iässä raihnaisia ja vaivalloista, toiset eivät pitkälle eläke-iässäkään. Kronologinen ja biologinen ikä voi heittää yksilötasolla vuosikymmeniä.
Vanhuuteen liittyy kehon haurastuminen ja kutistuminen, toimintakyvyn hiipuminen ja avuntarve. Eli hyvin yksilöllistä.
Joskus 70-vuotiaana tulee tietty vanheneminen, mutta sitten vasta myöhemmin ihan oikea vanhuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
VAikeaa. On aivan yksilöllistä. Olen 75v enkä tunne oloani mitenkään vanhukseksi. Mikään ei ole muuttunut sellaisella tavalla että ei olisi voinut tapahtua nuorempanakin. Harmillistä jos muut alkavat kohdella kuin vanhusta.
TArkennatko, miten kohdellaan vanhusta? Itsellä olivat molemmat vanhemmat mielestäni vanhuksia 70-vuotiaina, vaikka olivat aktiivisia. Mutta jotenkin se ikäpolvikuilu alkoi näkymään paremmin. En kuitenkaan kohdellut heitä erilailla. Ei vanhuus tarkoita fyysisiä oireita tai fysiikan pettämistä. Olen 57 v ja huomaan meneväni kohti vanhuutta, jo pelkän ajattelumaailmani ja elämänkokemukseni takia.
Mäkin olen 57v, mutten lainkaan koe olevani vanhuuden kynnyksellä - varsinkaan ajattelumaailmaltani. Kerrotko miten se sulla ilmenee?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
VAikeaa. On aivan yksilöllistä. Olen 75v enkä tunne oloani mitenkään vanhukseksi. Mikään ei ole muuttunut sellaisella tavalla että ei olisi voinut tapahtua nuorempanakin. Harmillistä jos muut alkavat kohdella kuin vanhusta.
TArkennatko, miten kohdellaan vanhusta? Itsellä olivat molemmat vanhemmat mielestäni vanhuksia 70-vuotiaina, vaikka olivat aktiivisia. Mutta jotenkin se ikäpolvikuilu alkoi näkymään paremmin. En kuitenkaan kohdellut heitä erilailla. Ei vanhuus tarkoita fyysisiä oireita tai fysiikan pettämistä. Olen 57 v ja huomaan meneväni kohti vanhuutta, jo pelkän ajattelumaailmani ja elämänkokemukseni takia.
Mäkin olen 57v, mutten lainkaan koe olevani vanhuuden kynnyksellä - varsinkaan ajattelumaailmaltani. Kerrotko miten se sulla ilmenee?
En minäkään koe olevani vanhuuden kynnyksellä, vaan sanoin meneväni vanhuutta kohti. Kuten sanoin koen ajattelumaailmani olevan MENOSSA vanhuutta kohti. En ole kiinnostunut niin paljoa alle keski-ikäisten jutuista. Tai en tunne yhteenkuuluvuden tunnetta nuorempien kanssa. Paljon enemmän elämänkokemustakin jo. Mutta siis mielestäni vanhuuden ei tarvitse olla negatiivinen asia, vaikka moni niin tunteekin.
Keski-ikä on aikuisen iän keskellä, ei eliniän keskellä. Siksi se osuu sinne 55v molemmin puolin. Lapsuus on erikseen.
Minusta vanhuus pitäisi jakaa oikeastaan kahteen osaan, vanhuuteen tai myöhäiseen keski-ikään ja sitten vanhus-ikään. Monet eläkkeelle juuri jääneet ovat ihan virkeitä ja matkustavat ja harrastavat jne. Eivät ole sillä tavalla hauraita vanhuksia. Tuo varhaisempi vaihe alkaisi sitten noin 60-vuotiaana ja myöhempi vaihe kunnosta riippuen joskus 75-vuotiaana.
Kolmekymppisiä on vaikea mieltää keski-ikäisiksi, vaikka naisilla hedelmällisyys käytännössä päättyy nelikymppiseksi tullessa. Vaikea siinä mielessä ajatella kolmikymppisiä "nuoriksikaan".
Samaa mieltä. Keski-ikä aloitus 40 v perustuu omaan kokemukseen (olen nyt 55 v) ja vanhuus 70 v omiin vanhempiin peilaten. Ja omaan mieheen, joka on nyt 68 v. Merkit näkyvissä pikku hiljaa.