Ulkomailla jos törmäät suomalaisiin
Oletko innoissasi lähestymässä vai annatko heidän olla rauhassa?
Ollaan tällä hetkellä Riikassa ja oli todella vaivaannututtavaa kun muori toisesta pöydästä ravintolassa huutaa: "Moikka vaan suomalaisnuorisolle sinne nurkkapöytään!"
Ei näin.
Kommentit (54)
En anna ilmi olevani suomalainen. Ei ole tarvetta jutella muiden suomalaisten kanssa muuten vaan, en minä sitä varten ulkomailla ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asun Keski-Euroopassa kaupungissa, jossa asuu paljon suomalaisia. Yleensä käy niin, että kun tajuaa että tuossa vieressä on suomalaisia, niin molemmin puolin ollaan ihan noloina ja lopetetaan puhuminen, ettei ne toiset vaan tajua että tässä on nyt suomalainen kanssa. En tiedä miksi näin on.
Missä Keski-Euroopan kaupungissa asuu paljon suomalaisia ja miksi?
Ei sillä niin väliä ole mutta kaupunki jossa on paljon kansainvälisiä firmoja ja kansainvälisiä organisaatioita. Osa käy täällä kääntymässä, monet asuvat vakituisesti.
Vierailija kirjoitti:
En anna ilmi olevani suomalainen. Ei ole tarvetta jutella muiden suomalaisten kanssa muuten vaan, en minä sitä varten ulkomailla ole.
Puhutko seurueesi kanssa englantia?
Vierailija kirjoitti:
Kyllä erottaa siitä Marimekon kassista, joka vedetty ristiin toisen olan yli. Kierrän yleensä kaukaa. Lomailen ulkomailla syystä.
Mä käytän tota ihan tahallani että tunnistaa suomalaiseksi. Jo kävelytyylistä, vaatteista, hiuksista jne. suomalaisen tunnistaa. Olemus nykynuorilla ei ole onneksi apea niin kuin vanhemmalla väellä johon itsekin lukeudun. Nuoret pukeutuu Suomessa ja esim. Nykissä aivan samalla lailla. Farkut ja rotsi.
Vierailija kirjoitti:
En anna ilmi olevani suomalainen. Ei ole tarvetta jutella muiden suomalaisten kanssa muuten vaan, en minä sitä varten ulkomailla ole.
Sama!
En halua olla missään tekemisissä. Anonyymi netissä paskantaminen riittää jo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En anna ilmi olevani suomalainen. Ei ole tarvetta jutella muiden suomalaisten kanssa muuten vaan, en minä sitä varten ulkomailla ole.
Puhutko seurueesi kanssa englantia?
Ulkomailla asuva puhuu varmaan kavereineen paikallista kieltä. Oman perheen kanssa itse puhun tietysti Suomea. Hauskaa, kun on oma salakieli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaisen erottaa jo kaukaa. Joku yrittää naamioitua muuksi vaan ei onnistu.
No kai sen ainakin puheesta tuntee kuten meillä kävi. -ap
Tai Marimekkokassista.
Minusta suomalaiset on mukavia. Juuri tulin Englannista ja siellä oli lähinnä pakeja ja musseja. Kyllä oli ihanaa nähdä lentokentällä suomalaisia.
Suomalaisissa on hyvää juuri sekin, että ei rynnätä heti hehkuttamaan, että sinäkin täällä. Annetaan olla rauhassa. Suomalaisista minä tykkään, Suomesta en ilmaston puolesta juurikaan.
No mitä väliä. Pitääkö tässä alkaa häpeämään suomalaisuuttaan. Jos joku esim. mun kuullen etsii jotain paikkaa, niin miksen menisi tarjoamaan apuani jos tunnen paikkaa paremmin.
Tämän ketjun perusteella tulen kiertämään suomalaiset kaukaa. Hyi v mitä autisteja.
Jos jossain Riikassa tai Tallinnassa kuulen Suomea niin ei tietenkään kiinnitä juurikaan huomiota. Mutta jossain kauempana missä suomen kuuleminen on harvinaista, olisi mielestäni tosi outoa olla vieressä tuppisuuna ja leikkiä ettei ymmärrä mitään eikä muka ole suomalainen itse. Kyllä mä moikkaan ja sanon että ai tekin olette Suomesta ja usein muutama sana vaihdetaan. Yksi hyvä ystäväkin on löytynyt Kiinan reissulta. Vietettiin siellä useampi ilta yhdessä ja jatkettiin tapaamisia kotimaassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En anna ilmi olevani suomalainen. Ei ole tarvetta jutella muiden suomalaisten kanssa muuten vaan, en minä sitä varten ulkomailla ole.
Puhutko seurueesi kanssa englantia?
Puhun sitä kieltä, mitä seurueenikin, englantia, espanjaa, saksaa, norjaa, tanskaa, ruotsia. En yleensä lomaile suomalaisten kanssa.
Mikä ongelma ap:lla? Eikö voi kohteliaasti tervehtiä muoria, joka selvästi hyvin harvoin pääsee ulkomaille ja joka ilahtui teidän näkemisestä?
Vierailija kirjoitti:
Just tultiin riikasta ja suomea kuuli kyllä joka puolella. Eniten vaivaannutti äiti ja 2 tytärtä jotka kommentoivat suomeksi erään paikallisen naisen hameen helman lyhyyttä ym. Enkä huutele kenellekään mitään.
Tuollaisissa tilanteissa hävettää oma suomalaisuus niin paljon, että silloin suomalaisuudesta on mahdollisimman hiljaa. Tuollaisissa tilanteissa asettuisin suomalaisenakin paikallisten tueksi, enkä todellakaan suomalaisten tueksi.
Tallinnassa monille suomalaisörveltäjille olisi tehnyt mieli sanoa, että painuvat takaisin sinne Suomenlahden toiselle puolelle.
Vierailija kirjoitti:
Jos jossain Riikassa tai Tallinnassa kuulen Suomea niin ei tietenkään kiinnitä juurikaan huomiota. Mutta jossain kauempana missä suomen kuuleminen on harvinaista, olisi mielestäni tosi outoa olla vieressä tuppisuuna ja leikkiä ettei ymmärrä mitään eikä muka ole suomalainen itse. Kyllä mä moikkaan ja sanon että ai tekin olette Suomesta ja usein muutama sana vaihdetaan. Yksi hyvä ystäväkin on löytynyt Kiinan reissulta. Vietettiin siellä useampi ilta yhdessä ja jatkettiin tapaamisia kotimaassa.
Harvinaisemmat harrastusmatkat yhdistää muutenkin.
pakene, suurin osa suomalaisista on päästään vialla
Vierailija kirjoitti:
Mikä ongelma ap:lla? Eikö voi kohteliaasti tervehtiä muoria, joka selvästi hyvin harvoin pääsee ulkomaille ja joka ilahtui teidän näkemisestä?
Tai, joka on vuosia sitten lähtenyt kotimaastaan, ja ilahtuu kun kuulee äidinkieltään.
Jos sitä asuu jossain BillyBoing Oda Idahossa niin kummasti jo eurooppalaisuus tuo jonkinlaista veljeyttä.