Mua on alkanut hävettää ettei olla naimisissa
Se on vaan jäänyt. Ja kyllä olen myös pettynyt puolisoon ja itseeni, ettei kumpikaan olla otettu asiaksemme. Mulla ei ole mitään epäilystä suhteemme laadusta. Olemme sitoutuneita ja toinen on jatkuvasti jo yli 10 vuotta kuulunut tulevaisuuden suunnitelmiin.
Jotenkin tällä iällä vaan haluaisi että se on virallista. Mutta tuntuu hankalalta mennä naimisiin, vaikka olen nainen niin olen niin epäromanttinen kuin voi olla. En halua mitään juhlia, en pukuja. Tuntuisiko oudolta alkaa pitämään sormusta nyt kun ei sitä ole aiemminkaan ollut. Sukulaisten kyselyt ahdistaa. Äh, toivottavasti joku ymmärtäisi.
Kommentit (77)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On työväenluokkaista eli vasemmistolaista olla olematta naimisissa.
Yllätys, että konservatiivit kannattaa jämähtäneitä ja jäykkiä konservatiivisia instituutioita. Nauttikaa vain kuppasesta elämästänne, kun tarvitsette ulkopuolisia tukipilareita pitämään parisuhteenne kasassa!
Kulttuurimarxistien pääkohde on hajottaa ydinperheet.
No mitä sitten jos joku kysyisi sormuksesta? Minusta olisi kaikkein romanttisinta kuulla että pitkään yhdessä ollut pari on vielä oletettavasti rakastunut kun keksi mennä naimisiin kaikkien vuosien jälkeen. Ja sen enempää asia ei kiinnostaisi kun yleensä ihmisiä kiinnostaa ne omat asiat eniten.
Jos ei halua sanoa että on mennyt naimisiin, niin eihän se kenellekään kuulu. Sormusta ei ole pakko pitää ja jos haluaakin pitää sormusta, voit vastata ihmettelyihin että ei ole tullut käytettyä. Ei kaikki käytä.
Tarja Halonen meni naimisiin vasta presidenttinä muiden mieliksi. Kyllä myös käytännön syyt on ihan ok nekin.
Häpeäpäähänpinttymissä usein unohtuu että noteeraaminen ei tarkoita sitä että asia kiinnostaisi. Nuo ovat naimisissa tai eivät ole naimisissa tai ovat menneet naimisiin 10 vuotta sitten tai viime viikolla - asia viipyy ulkopuolisen päässä 3 sekuntia ja sen jälkeen tulee joku toinen ajatus.
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata mennä naimisiin, ellei puoliso ole rikas. Silloin saa hyvän perinnön.
Miten se naimisiinmeno takaa sen, että puoliso kuolee ekana?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On työväenluokkaista eli vasemmistolaista olla olematta naimisissa.
Yllätys, että konservatiivit kannattaa jämähtäneitä ja jäykkiä konservatiivisia instituutioita. Nauttikaa vain kuppasesta elämästänne, kun tarvitsette ulkopuolisia tukipilareita pitämään parisuhteenne kasassa!
Mitäs jäykkää siinä on? Avioliitossa asiat sujuvat. Mutta toki asuntolainastaan saa maksaa korkeampaa marginaalia, jos haluaa.
Jos asiat kerran niin hienosti sujuvat avioliitossa, niin miksi niistä halutaan eroon niin hanakasti? Puolet avioliitoista päättyy eroon ja avioliiton suosio laskee koko ajan.
Jäykkyydestä kertoo esim se, että tässäkin keskustelussa oikein erikseen mietitään, että miten sinne avioon tulee astua. Ihan turhaa ja typerää.
Vierailija kirjoitti:
Me ollaan oltu 15 vuotta susiparina, naimisissa yhteisen talolainan kanssa ja se on vahvempi kuin papin aamen :D Sukulaiset lakkaavat kyselemästä juuri tuon 10 vuoden jälkeen. Ja sen takia ei ainakaan kannata naimisiin mennä, että joku saattaa kysyä tai ihmetellä! Haaveilin isoista häistä ekat 5 vuotta, sitten ei kiinnostanut pätkääkään. Nyt on tullut olo, että voisi sitä kahden todistajan kanssa käydä pamauttamassa viralliseksi tämä touhu. Ei muuten, mutta on sitten ainakin leskenoikeudet turvattuna ja jos toinen sairastuu pahasti, aviopuolison helpompi hoitaa asioita toisen puolesta.
Mulla vähän sama tilanne, tosin suostuisin kyllä, jos mies kosisi.
Miltä sinusta tuntui se, että mies ei kosinut? Puhuitteko asiasta kunnolla? Miten paljon asia häiritsi sinua?
🇺🇦🇮🇱
Korjaan edellämainittua siltä osin, että kirkollisessa vihkimisessä on oltava sormus.
Se voi olla vaikka Kinder-munasta. Mutta sellainen täytyy vihkimisen hetkellä olla. Maistraattivihkimisestä en tiedä.
Pappina itse hyväksyisin kyllä vaikka heinänkorresta punotun hetkellisen rinkulan.
Kaavaan kuuluvat sanat sisältävät maininnan sormuksesta kahdessa kohdassa.
Kaavaa voi ja kannattaa soveltaa tilanteen mukaan, mutta mahdollisuudet ovat rajalliset ja sormuksen olemassaolo ei ikävä kyllä ole sellainen asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On työväenluokkaista eli vasemmistolaista olla olematta naimisissa.
Yllätys, että konservatiivit kannattaa jämähtäneitä ja jäykkiä konservatiivisia instituutioita. Nauttikaa vain kuppasesta elämästänne, kun tarvitsette ulkopuolisia tukipilareita pitämään parisuhteenne kasassa!
Mitäs jäykkää siinä on? Avioliitossa asiat sujuvat. Mutta toki asuntolainastaan saa maksaa korkeampaa marginaalia, jos haluaa.
Jos asiat kerran niin hienosti sujuvat avioliitossa, niin miksi niistä halutaan eroon niin hanakasti? Puolet avioliitoista päättyy eroon ja avioliiton suosio laskee koko ajan.
Jäykkyydestä kertoo esim se, että tässäkin keskustelussa oikein erikseen mietitään, että miten sinne avioon tulee astua. Ihan turha
Eroavat, että pääsevät naimisiin jonkun toisen kanssa. Avoliitoista nyt päätyy eroon lähes jokainen.
Me käytiin ihan vain maistraatissa ja sen jälkeen syömässä. Todistajina ystäväpariskunta. Molempien äidit loukkaantui, mutta meitä ahdisti ihan liikaa isot häät ja juhliminen.
Mua hävettää myös vähän, olemme kohta 40-vuotiaita ja lapsetkin jo kouluikäisiä. Olemme riidelleet aiheesta vuosien mittaan niin paljon, etten usko meidän koskaan päätyvän naimisiin. Mies ei halua loukata äitiään, joten maistraattiin ei suostu. Minä en suostu siihen, että anoppi päättää naimisiinmenostamme.
Jäykkyydestä kertoo esim se, että tässäkin keskustelussa oikein erikseen mietitään, että miten sinne avioon tulee astua. Ihan turhaa ja typerää."
Eikä kerro. Aloittajalle annetaan vinkkejä, miten homman voi hoitaa mahdollisimman epämuodollisesti ja rennosti, koska häntä ahdistaa hääspektaakkeli. Mutta naimisiin haluaisi.
Itse en nuorenakaan olisi kaivannut kovin kummoista kakku- ja mekkokekkeriä, ja aika pienet häät meillä olikin. Nyt jos tulee seuraavat, on vielä pienempi sessio. Kaiken voi tehdä nykyään omalla tyylillä onneksi.
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
Kannattaa erottaa naimisiinmeno, hääjuhla, eli seremoniat. Avioliitto on taloudellinen määräaikainen sopimus, sitä voi juhlia tai olla juhlistamatta, eikä naimisiinmenon tarvitse näkyä mitenkään.
Jos haluaa naimisin, niin menkää naimisiin. Jos haluatte hääjuhlan, niin pitäkää sellainen, jos haluaa sormuksen niin ottaa sormuksen. Ensimmäinen asia on tehdä selväksi itselle mitä haluaa, ja sitten toteuttaa se.
Jos haluat mennä naimisin ilman juhlia ja pukuja ja sormuksia, niin tehkää niin. Vihkivapaa voi olla palkallinen vapaapäivä. Mikäs siinä on ongelma? Mitä ne sukulaiset kyselee, ja miksi se ahdistaa? Miksi tämä asia edes kuuluu jollekin sukulaiselle?
Vierailija kirjoitti:
Me ollaan oltu 15 vuotta susiparina, naimisissa yhteisen talolainan kanssa ja se on vahvempi kuin papin aamen :D Sukulaiset lakkaavat kyselemästä juuri tuon 10 vuoden jälkeen. Ja sen takia ei ainakaan kannata naimisiin mennä, että joku saattaa kysyä tai ihmetellä! Haaveilin isoista häistä ekat 5 vuotta, sitten ei kiinnostanut pätkääkään. Nyt on tullut olo, että voisi sitä kahden todistajan kanssa käydä pamauttamassa viralliseksi tämä touhu. Ei muuten, mutta on sitten ainakin leskenoikeudet turvattuna ja jos toinen sairastuu pahasti, aviopuolison helpompi hoitaa asioita toisen puolesta.
Joo, tuo leskenoikeudet aika iso juttu. Kuullut aika monesta kohtalosta, jossa avopuoliso täysin arvoton kuoleman jälkeen ja heitetty suvun puolesta ulos kaikesta kuoleman jälkeen.
Siinä on selvittelemistä, jos jompi kumpi kuolee. Suosittelen vihillä käyntiä pienellä maistraatissa tai kirkossa vihkimistä pienellä porukalla.
Menkää maistraattiin ja sormukset sormeen vaan. Kivat ne ovat, ei asiasta tarvitse sen isompaan umeroa tehdä. Totut kyllä.
Mä kanssa odottelen että asia hoituu suomi.fi laittamalla rastin ruutuun. Voisin olla naimisissa, mutta mitään vaivaa en ole kiinnostunut asian eteen näkemään, avioehtokin pitäisi sitten järjestää. Helpompi jatkaa näin (yhteinen lapsi, yhteistäkin omaisuutta, testamentti ja edunvalvontavaltuutus (paperit pankista aikoinaan asuntolainan kylkiäisenä)).
Me käytiin kahdestaan maistraatissa, todistajat oli talon puolesta. Mulla on pelkkä kihlasormus, siihen ei mielestä edes sovi toista sormusta.
Ei ole kukaan kummastellut ja jos kummastelisi, se olisi hänen häpeänsä.
Ei tarvinut mennä asuntolainan takia naimisiin. Otettu jo 2 ja maksettu pois.
Ei tarvinut mennä lasten takia naimisiin, 2 kohta täysikäistä on.
Ei tarvinut mennä anopin takia naimisiin vaikka kosi ja keksi syitä miksi mennä(omaa hyötyä tavoitellen).
En ole vielä keksinyt yhtään syytä naimisiin menemiselle. Ikää 49, avoliitossa yli 25v. Lainat maksettu ja lapset tehty ja mitä näitä nyt on.
Minä tunnen muutaman, jotka ovat menneet naimisiin ilman juhlia, siis monen kymmenen vuoden jälkeen.
No etkö voi valehdella sukulaisille, että olette naimisissa? Jos kerran sukulaisten mielipide on tässä se pointti.
Mitäs jäykkää siinä on? Avioliitossa asiat sujuvat. Mutta toki asuntolainastaan saa maksaa korkeampaa marginaalia, jos haluaa.