Pihi ja höveli rahankäyttäjä parisuhteessa?
Ollaan seurusteltu miehen kanssa puolisen vuotta. Mies tienaa enemmän kuin minä, mutta olemme molemmat keskituloisia ja meillä on suunnilleen saman verran omaisuutta. Mies on todella pihi ja se haittaa minua yhä enemmän. Olimme esim. menossa piknikille, niin hän olisi halunnut ostaa halvimpia suolakeksejä, hintaero oli noin euron niihin kalliimpiin. En halunnut niitä halvempia, koska niissä oli palmuöljyä, jota välttelen. En halunnut vääntää asiasta, joten totesin maksavani koko piknikhomman.
Menimme kylään hänen perheenjäsenen luokse, ja sanoin että ostetaan sinne kukkakimppu tuliaiseksi. Hän olisi ostanut -50 tarjouskimpun, ne kukat olivat jo melko nuupahtaneita, enkä halunnut semmoisia viedä. Otin tuoreen kimpun ja totesin maksavani sen itse, ja niin teinkin.
Olen ajatellut, että jospa ajan kanssa hän hiukan oppisi rennommaksi rahan kanssa, mutta voiko niin käydä. Tuntuu että koko perhe on yhtä pihejä.
En halunnut lähteä miehen kanssa ulkomaanmatkalle, koska vaikka hän olisi kyllä maksanut lentonsa ja puolet majoituksesta, luulen että ruokailujen kanssa olisi tullut yhtä taistelua. Olisi varmaan pitänyt syödä jotain eväitä puistossa kun ravintolat on niin kalliita. Ja mihinkään nähtävyyksiin ei varmaan voisi mennä. Itse haluan nauttia elämästä kun siihen kuitenkin on varaa, kohtuullisissa määrin. Sain kuitenkin pari tonnia osinkoja kesän alussa enkä rupea joka senttiä laskemaan lomatkalla.
Kommentit (34)
Aloittajahan taitaa kyllä kannustaa miestä entistä pihimmäksi. Jos ei osta puolihintaista kukkakimppua niin nainen maksaa kokonaan kukat eli säästö 100%. Sama piknik jutussa. Minusta ap opettaa miestä entistä pihimmäksi ja jopa lokkeilemaan.
30 vuotta yhdessä ja mies on todella saita, joten meillä on ollut aina omat rahat ja tilit. Itse en maksa mitään miehen sukulaisille, se on miehen asia. Piknikille ostaa tarjottavat se, joka piknikille haluaa. Itseeni törsään huolettomasti ja mies taas hilloaa rahojaan sijoituksiin. Avioehtoa ei ole, joten aika turhaa touhua mieheltä.
Olen itsekin höveli rahankäyttäjä. Joskus aikoinaan seurustelin hetken pihin miehen kanssa. Ei olisi kannattanut. Minusta siitä ei tule mitään. Niin kauan kuin vielä jotain alkuihastusta on päällä, sitä vaan joustaa ja maksaa kuten sinä olet tehnyt. Mutta ei se toimi. Sitten kun suhteenne on ohi, ihmettelet miksi ihmeessä koskaan edes aloit tuollaisen kanssa.
Ei toimi. Pihi elää toisten kustannuksella ja vahtii myös muiden rahankäyttöä. Säästäväisyys on eri asia mitä sairaalloinen piheys.
Vierailija kirjoitti:
Ei toimi. Pihi elää toisten kustannuksella ja vahtii myös muiden rahankäyttöä. Säästäväisyys on eri asia mitä sairaalloinen piheys.
Ap;n mies on säästäväinen, koska pihi olisi kieltänyt kalliiden kukkien ostamisen. Säästäväinen tyytyy hiljaa ihmettelemään, miten toinen laittaa rahojaan menemään kaikenlaiseen turhaan.
Siis mies on pihi, jos ei ostele kaikenlaista oikkujesi mukaan?
Jos haluan tiettyä jäätelöä, niin ostan sen itse ja mies ostaa sitä, mitä haluaa. En loukkaannu, kun mies kantaa kaupasta tavisbanaaneja, vaikka minä syön vain luomua jne.
Miksi miehen pitäisi käyttää rahojaan nimenomaan sinuun? Pakko mennä ravintolaan syömään, koska sinä haluat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei toimi. Pihi elää toisten kustannuksella ja vahtii myös muiden rahankäyttöä. Säästäväisyys on eri asia mitä sairaalloinen piheys.
Ap;n mies on säästäväinen, koska pihi olisi kieltänyt kalliiden kukkien ostamisen. Säästäväinen tyytyy hiljaa ihmettelemään, miten toinen laittaa rahojaan menemään kaikenlaiseen turhaan.
Mies olisi kieltänyt kukkien ostamisen, jos ap olisi ostanut niitä itselleen. Nythän kukat oli miehen sukulaiselle. Onko sinusta viemiset aina turhuutta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei toimi. Pihi elää toisten kustannuksella ja vahtii myös muiden rahankäyttöä. Säästäväisyys on eri asia mitä sairaalloinen piheys.
Ap;n mies on säästäväinen, koska pihi olisi kieltänyt kalliiden kukkien ostamisen. Säästäväinen tyytyy hiljaa ihmettelemään, miten toinen laittaa rahojaan menemään kaikenlaiseen turhaan.
Mies olisi kieltänyt kukkien ostamisen, jos ap olisi ostanut niitä itselleen. Nythän kukat oli miehen sukulaiselle. Onko sinusta viemiset aina turhuutta?
Olisiko? Kukat oli menossa miehen sukulaiselle, jonka mies tuntee ap:ta paremmin. Silti ap:n piti päsmäröidä ja ostaa kallis kimppu ihmiselle, joka ei välttämättä niitä kukkia mitenkään arvosta.
Viemiset ei ole turhuutta, mutta en minä kuvittele, että viemisiin pitää tuhlata mahdollisimman paljon etenkin kun kyseessä on kuihtuvat kukat.
Siis sinä vältät palmuöljyä, mies ei. Mies haluaa tiettyjä suolakeksejä, koska pitää niistä (ja ne ovat halpoja), mutta sinä haluat toisia, joissa ei ole palmuöljyä, joten niitä pitää sitten ostaa.
Sallitko miehelle mitään sellaista, mistä hän pitää vai varmistatko, ettei vain mitään halpaa hankita?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei toimi. Pihi elää toisten kustannuksella ja vahtii myös muiden rahankäyttöä. Säästäväisyys on eri asia mitä sairaalloinen piheys.
Ap;n mies on säästäväinen, koska pihi olisi kieltänyt kalliiden kukkien ostamisen. Säästäväinen tyytyy hiljaa ihmettelemään, miten toinen laittaa rahojaan menemään kaikenlaiseen turhaan.
Mies olisi kieltänyt kukkien ostamisen, jos ap olisi ostanut niitä itselleen. Nythän kukat oli miehen sukulaiselle. Onko sinusta viemiset aina turhuutta?
Olisiko? Kukat oli menossa miehen sukulaiselle, jonka mies tuntee ap:ta paremmin. Silti ap:n piti päsmäröidä ja ostaa kallis kimppu ihmiselle, joka ei välttämättä niitä kukkia mitenkään arvosta.
Viemiset ei ole turhuutta, mutta en minä ku
Ei ne marketin kukkakimput maksa kuin muutaman euron. Mutta hyvä pointti, toisen sukulaisille ei kannata itse ostaa yhtään mitään. Kahta kättä heilutellen vaan kahvipöytään.
Kyllä tuo mies selvästi pihi on, ei ole normaalia säästäväisyyttä tuo että maksattaa asiat pelkästään naisella jo suhteen alkuvaiheessa. Pihi ja lokkeilija, esiintyy muka säästäväisenä.
Vierailija kirjoitti:
Siis sinä vältät palmuöljyä, mies ei. Mies haluaa tiettyjä suolakeksejä, koska pitää niistä (ja ne ovat halpoja), mutta sinä haluat toisia, joissa ei ole palmuöljyä, joten niitä pitää sitten ostaa.
Sallitko miehelle mitään sellaista, mistä hän pitää vai varmistatko, ettei vain mitään halpaa hankita?
Mies ei ollut koskaan maistanut niitä halvempia suolakeksejä, joten ei voinut tietää onko ne hyviä vai pahanmakuisia. Hänelle oli vaan tärkeintä että ne on halvimpia. Hän valitsi maksamalleni piknikille mm. itselleen mieluista olutta sekä napostelumakkaroita, joten kyllä, hän saa haluamiaan asioita enkä kuseenalaista niiden hintoja.
Hän syö erittäin mielellään kaikkea mitä minä ostan, kuten kotimaisia mansikoita yms. Jotenkin ajattelisin että kun hän kerran mansikoista pitää, hänkin voisi niitä ostaa. Tulee hiukan hyväksikäytetty olo.
Minä kieltämättä haluaisin suhteen, jossa käytäisiin joskus (vaikka kerran kuussa) ravintolassa syömässä, tai konsertissa, teatterissa, elokuvissa jne. Mutta hän ei ehdota semmoisia. Olemme tämän noin puolen vuoden seurustelun aikana käyneet kerran konsertissa ja kerran elokuvissa, molemmilla kerroilla minä ehdotin menemistä ja maksoin liput. Kerran olemme syöneet ravintolassa, ja silloin mies ihme kyllä maksoi ruokani, mutta olin tuona viikonloppuna mm. maksanut molempien bussiliput sekä lahjan kiitokseksi majoittajallemme, nämä maksoivat enemmän kuin minun ruoka-annokseni.
Nyt kun tätä mietin, ei tämä varmaan tulisi pitemmän päälle onnistumaan. Mies on kyllä muuten ihana, mutta tuo saituus käy hermoille.
Vielä yksi esimerkki meidän rahankäytön erilaisuudesta. Mies tuumi, että meidän olisi hyvä tehdä yhdessä jotain muutakin kuin oleilla kotona. Ehdotin hänelle taidenäyttelyä paikallisessa museossa. Liput maksoivat 8 euroa, joten hän ei halunnut sinne, mutta menimme sitten toisen museon ilmaisnäyttelyyn. Kävin sitten ystävän kanssa seuraavalla viikolla siellä toisessa, 8 e lipun maksaneessa näyttelyssä. Arvostan itse kulttuuria ja taidetta, eikä minusta keskituloiselle ihmiselle 8 e ole mitenkään iso summa pääsylipusta. En tykkää tämmöisestä että ihan kaikkea tekemistä määrittelee raha. Jos hän ehdottaisi minulle vaikka jotain urheilutapahtumaa, (joka minua ei suuremmin kiinnosta), voisin kyllä maksaa sinne tuota luokkaa olevan pääsymaksun, ei mitään ongelmaa. Mutta hän ei halua tehdä oikein mitään maksullista. Haluan käydä kesäteatterissa. Ärsyttää jo valmiiksi, että hän varmaan lähtee mielellään, jos minä varaan ja maksan liput. Pitäisi varmaan vaan sanoa hänelle, että sun lippusi oli 15e, maksa mulle mobilepayllä... mutta kun en haluaisi semmoista, haluaisin että vuorotellen hoidettaisiin kuluja ilman sen kummempia vääntämisiä.
Kommunikaatio teillä on pielessä. Asia vaivaa sinua, avaa suusi ja keskustele miehen kanssa. Turha täällä ruikuttaa.
Mies ei arvosta sinua, ap. Ei ole valmis käyttämään rahaa yhteiseen tekemiseen.
Seurustelin vuosia erittäin pihin ihmisen kanssa. Ajattelin pitkään että se ei haittaa juuri siksi kun itse en ole pihi. En ole kyllä mitenkään erityisen hövelikään, ennemmin harkitsevainen, mutta tykkään antaa enemmän kuin ostaa itselleni. Haluan mahdollistaa läheisille ihmisille asioita.
No joka tapauksessa, vuosien mittaan tuon ex-kumppanin pihiys alkoi sitten häiritä. Esimerkkinä voisin kertoa vaikka tämän. Me ei asuttu yhdessä vaan meillä oli omat asunnot. Meillä oli tapana viettää aikaa molempien luona siten että se jonka luona oltiin hankki ruoat sun muut mitä tarvittiin. Yhteen aikaan me tehtiin paljon wingsejä. Jos me oltiin mun luona (eli minä maksoin), tuo ex lappoi ostoskärryihin kuusi pakettia koska vähempi ei riittänyt. Jos me oltiin hänen luonaan, wingsejä oli tasan tarkkaan niin monta pakettia kuin lähikaupasta sai -60% alennuksesta (vikan tunnin tupla-alennus tietenkin hyödynnettiin). Juustoa hän ei raaskinut ostaa ollenkaan koska se oli niin kallista, mutta mun luona sitä saattoi mennä kilo yhden viikonlopun aikana.
Näitä esimerkkejä olisi paljon enemmän mutta ehkä näistä saa jo käsityksen. Vuosien mittaan se alkoi rasittaa mua koko ajan enemmän. Ero ei tullut tämän asian johdosta mutta monta kertaa myöhemmin olen miettinyt että olisi pitänyt erota jo paljon aiemmin.
Loppujen lopuksi suht samanlainen asenne rahaan on tosi tärkeä asia, myös silloin kun ei edes asuta yhdessä ja jaeta taloutta ja rahoja.
Rahasta pitää keskustella hyvin aikaisessa vaiheessa suhdetta. Vaikuttaa niin moneen asiaan. Eläkkeellejäämisaikaan, tulevaisuuden haaveisiin, jokapäiväiseen elämään.
Aina vain jatkuu miehen pihistely. Lähdetään reissuun, sovittiin ajankohta ja mies kysyi että voinko minä varata junaliput. Ostin ne, mies ei kysynyt että paljonko ne maksoi eikä tarjoutunut maksamaan omis lippujaan. Minä maksan jatkuvasti kaiken. Alkaa pikkuhiljaa nyppimään. Haluaisin lähteä kylpylälomalle viikonlopuksi kotimaassa. Mies varmasti lähtisi mielellään, jos maksan hänenkin reissun. Periaatteessa voisin, mutta haluaisin maksaa puoliksi.
Minä olin meidän suhteessa se pihimpi rahankäyttäjä alussa. Miehen rennomman rahan käytön kanssa olen hiljakseen itsekin oppinut rennommaksi.
Apn tapauksessa kannattaa miettiä ja seurata kokonaisuutta. Onko mies pihi myös ajankäytössä, huomion antamisessa jne. Jos on niin kuulostaa huolestuttavalta. Ja tietysti se että jos koko suku on pihejä niin voi olla vaikea muuttaa tapojaan.