Onko täällä muita, jotka ei enää ota aurinkoa?

Vaikea ottaa kun sataa joka päivä.

Täällä.

Aina istun varjossa, jos yli 20 astetta.

Työkaveri sai aikanaa melanooman. Lopetti auringon ottamisen, samoin useampi muu kolleegansa.

Mä. Otin nuorena, kunnes sitten alkoi valistus auringon vaaroista. Nyt oleilen auringossa vain sen välttämättömän ajan, mutta en matkaile tai istu ottamassa sitä. 

En ole koskaan ottanut aurinkoa. Olen aina valkoinen. Syksyisin on vain käsivarret ruskettuneet mutta nekin vain vähän.

Otin aurinkoa viimeksi teini-ikäisenä ja silloinkin vain harvoin. Olen aina inhonnut auringossa oleilua. Näin jälkeenpäin ajateltuna onneksi, koska nyt ihoni on edelleen nuorekas vaikka olen jo 45+ vuotta. Käytän nykyään myös 50 suojakertoimen aurinkovoidetta.

En halua ryppyistä ihoa. 

En ole koskaan aktiivisesti ottanut, mutta sen jalkeen kun naamasta poistettiin karsinooma, olen aktiivisesti valtellyt suoraa auringonpaistetta.

miksi pitäisi ottaa?

Vierailija kirjoitti:

Täällä.

Aina istun varjossa, jos yli 20 astetta.

Meinaatko että 19 asteessa (tai alle) aurinko ei vaurioita ihoa? Eihän se auringon vahinko tule lämmöstä, vaan uv-säteistä. 

en oo koskaan ottanut...

Ihme juttu..on taas nuorilla on tämä auringon ottoa kunnes viimeistään 30 kymppisenä tajuaa seuraukset ja alkaa katumaan kun naama näyttää 50 vuotiaalta.

En nyt varsinaisesti ota, mutta en mä sitä välttelekkään koska mä en ole tyhmä. Yleensä liikun just keskipäivällä ulkona, saa hyvän rusketuksen ohimennen joka kesä. Mun mielestä tää haitat/hyödyt tappelu auringostakin on lähteny ihan käsistä, jengi pelkuroi kotona ja varjoissa mädättäen ja sairastuttaen itsensä kun taas toinen puoli polttaa itsensä hengiltä. Ettekö te missään osaa olla keskellä? Päivänselvää että kaikki on huonoksi liikaa nautittuna, mutta sopivasti juuri se mitä ihminen tarvitsee.

Jos tarkoitat varsinaisesti rannalle menoa, niin ei enää vuosiin. Mutta itselläni on raja ilman rasvoja n. 20min riippuu uv nrosta. Jos varoitukset voimassa uv:stä niin silloin sen oikein tuntee miten kuumuus on kovempaa. Pyrin olemaan vain sen verran , ettei kukaan pääse sanomaan 'kui sä oot noin kalpee' tällaisiakin kommentoijia tullut joskus vastaan. Kohta kuuskympin raja rikki ja iho on edelleen nuorekas.

Laitan myös itseruskettavaa nilkkoihin kesäisin, koska mustaa yleensä käyttävänä valkoinen  iho oikein todella loistaa sitten muuten. Aurinkorasvoja en myöskään ole käyttänyt vuosiin,  miksi kun niin vähän edes olen suorassa paisteessa.

Sama kuin ap:llä. "Ottaa" vaan sen, minkä keho tarvitsee eli T-paita ja (trendikkäät) shortsit :)

Nimittäin, eh, paloin maalla kesällä heinäpellolla/töissä, en ihan rakkuloille, muttei paljon puuttunut.

3.na kesänä laitoin sitten suojavoidetta: yhtä tyhjän kanssa - sehän puski hien kanssa heti ulos, se ja ne heinät kutitti kahta kauheemmin! ... Ainoa mikä siihen kutinaan auttoi oli: sauna ja koivuvastan kanssa rapsiminen.

Nyt pelottaa, jos sain silloin melanooman alun? Kun noita luomia, ja erikoisen näköisiä on alkanut ilmestymään.

t. m59

Kookosöljy olis kuulemma hyvä aurinkorasva, pitäisi kokeilla tänä vuonna kuhan nyt tulis sellainen sopiva aurinkoinen n.+18 et jaksaa edes olla auringossa. Pitääki kooklata pitääkö paikkans..

Itselleni tuli jo lapsena huono olo auringosta. Ehkä näin vanhanakin on hyvä iho sen takia, että sitä aurinkoa en ole ottanut.

Vierailija kirjoitti:

En nyt varsinaisesti ota, mutta en mä sitä välttelekkään koska mä en ole tyhmä. Yleensä liikun just keskipäivällä ulkona, saa hyvän rusketuksen ohimennen joka kesä. Mun mielestä tää haitat/hyödyt tappelu auringostakin on lähteny ihan käsistä, jengi pelkuroi kotona ja varjoissa mädättäen ja sairastuttaen itsensä kun taas toinen puoli polttaa itsensä hengiltä. Ettekö te missään osaa olla keskellä? Päivänselvää että kaikki on huonoksi liikaa nautittuna, mutta sopivasti juuri se mitä ihminen tarvitsee.

Sinähän se tyhmä juuri oletkin. Et sen vertaa tiedä että keskipäivän aikana UV-indeksi on vaarallisen korkealla.

Oli tuosta "itsestään ruskettavasta voiteesta/rasvasta":

Isän nuorin sisko (=minun nuorin täti) on niitä, joihin se ns. aurinko tarttuu heti. Eli päivä auringossa ja on kuin papu.

Isä sitten keljuili siskolleen: käyhän illalla saunassa ja katotaan sitten sitä rusketusta, ettei vaan jäis sinne saunanlauteille :)))

Minä. 70-luvulla yritin mutta tuli paha olo. En edes rusketu. Ihoni vain palaa.

Isoisäni kuoli 80-luvun alussa melanoomaan; oli niitä kovia jätkiä jotka olivat tehneet heinätöitä ilman paitaa.

Sairastan leukemiaa, ja syöpähoitoni altistaa ihosyövälle. Niinpä välttelen suoraa auringonpaistetta ja liikun kesällä vain iltaisin. Aurinkovoiteessani on suojakerroin 100.