Tunnetko/tiedätkö pareja joilla on jatkuvasti myrskyisää vuoristorataa mutta silti pysyvät aina yhdessä?
Tunnetko tällaisia pareja, joilla suhde on kestänyt vähintäänkin vuosia tai jopa vuosikymmeniä ja ulkopuoliset eivät ymmärrä miten? Kaikki kyllä tietävät varmasti sellaisia perinteisiä lakonisia suhteita ja väljähtäneitä liittoja, joissa kumpikaan osapuoli ei vaikuta erityisen onnelliselta mutta eivät uskalla lähteäkään. En kuitenkaan puhu nyt niistä toisistaan hitaasti ja hiljaa erkaantuneista ihmisistä, jotka asuvat yhdessä käytännössä kämppiksinä ja ovat toisilleen joko passiivisaggressiivia tai sitten salaa onnettomia.
Vaan tarkoitan nyt sitä toista tulista ääripäätä, missä intohimoa ja tunnetta kyllä riittää mutta se näkyy esim. riitoina tai kriiseilynä, joiden huumassa erotaan ja palataan aina kuitenkin takaisin yhteen. Eli sellaisia risiriitaisia pareja, jotka vaikuttavat ennemminkin silti että samaan aikaan sekä rakastavat että vihaavat toisiaan ja vähintään toinen on iso persoona. Kuinka kauan ovat pysyneet yhdessä jos sellaisia edes on? Voiko tällaiset suhteet rauhoittua ja tasapainoittua ajan kanssa vai päätyykö yleensä lopulta eroon? En myöskään tarkoita nyt selkeiden päihdeongelmaisten suhteita.
Kommentit (28)
Mitä ap sitten tarkoitat? Aloitus täynnä esimerkkejä mitä et tarkoita.
Tiedän, tämän naisen kaikki suhteet olleet sellaisia hänen itsensä ansiosta. Pisin liitto kesti yli 20 vuotta, nyt taas uusi suhde, josta en tiedä millainen, kun emme ole enää tekemisissä. En usko, että on muuttunut. Elämä on aina ollut draamailua. On se varmaan hänelle itselleenkin rankkaa, mutta yksinkään ei ilmeisesti osaa olla. Lapsille ollut rankka lapsuus. Aika rajuja juttuja tapahtui.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma parisuhteeni. Tosin ei sen ongelmat muille näy muuten kuin että aiemmin ollaan kahdesti erottu ja palattu yhteen. Uskon ihmisten ajattelevan että meillä menee nykyään aina hyvin. Ainakin kehuvat että ollaan ihana pari.
Mutta ei se ongelmia poista eikä eropohdintoja. Hieman on vuoristorata tasoittunut mitä vanhemmiksi tullaan, mutta ei valitettavasti kokonaan.
Tarkennus vielä, ei meillä siis koko ajan myrskyä. Mutta pääasiassa menee joko tosi hyvin tai huonosti. Tasaista ei juurikaan ole.
Hyvältä kuulostaa. Elävää elämää. Aidosti. Näin sen kuuluu olla.
Vierailija kirjoitti:
Mitä ap sitten tarkoitat? Aloitus täynnä esimerkkejä mitä et tarkoita.
Luehan aloitus uudestaan.
Epäterveeltä riippuvuussuhteeltahan ne kaikki tuollaiset vaikuttaa. Vaikeahan se on lopettaa huumeet, alkoholi ja tupakointikin niin samaan malliin on siitä toimimattomasta parisuhteesta riippuvainen kun yksin ei uskalla olla.
Mulla oli tällainen kaveripariskunta. He olivat n. 20 vuotta yhdessä ja sitten erosivat. Naisosapuoli sanoi, että sen jälkeen tuntui siltä, että voi taas hengittää vapaasti.
Tiedän tuollaisen pariskunnan. He olivat aina riitelemässä ja kiistelemässä jostakin asiasta. Kumpikin oli itsepäinen piru. Mutta sitten aikaa myöten puolisot muuttuivat paljon lauhkeammiksi ja ihan sopuisiksi. Rakkautta kuitenkin riitti. Naimisissa ovat olleet jo neljäkymmentä vuotta.
Se pariskunta ollaan minä ja mieheni.
Koska vuoristoradassa on aina ne huiputkin. Tosi ihanaa aikaa. Niitä ajatellessa jaksaa ne huonot.