Mikä mennyt vikaan että lapsi kiusaa omaa äitiään

"Käykö isä ja tytär saunassa yhdessä? Silittelevätkö toisiaan sohvalla?"

Jos tällaista on havaittavissa niin äidin kannattaa hipsiä pois insesti-isän peimän lähettyviltä vähin äänin mahdollisimman pian. Vaikka mies paljastuisi mädäksi aivan viime metreillä niin ainoa oikea ratkaisu on hylätä tämä.

25/58

miksi tavaroita pois? Eikö vuorovaikutusta voi muuttaa? Joku syy tilanteeseen on. Äiti ja tytär olleet tiiviisti pitkään. Nyt tytär alkaa muuttua murrosiän myötä, hakee omia rajojaan itsenäistymiseen. Ei niitä rangaistuksilla saa. Kaksi poikaa, molemmat enemmän minuun kuin isäänsä kiintyneitä. Minä olen saanut niin hyvät kuin huonot ajat kokea. Kun poikien käytös on mennyt sanallisesti yli, olen kahden kesken puhunut mieheni kanssa ja tässä vaiheessa mieheni keskustellut poikien kanssa ja tilanne korjaantunut. Tätä prosessia kesti putkää, emme muuttaneet toimintaa. Vanhin omillaan ja on isä, nuorin kohta 18.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä isän ja äidin pitäisi olla yhdessä rintamassa kasvattamassa lasta. Selkeät rajat. 

Isän pitäisi mennä terapeutin pakeille. Tuo haukkuminen murentaa kunnioitusta koko naissukupuolta kohtaan. 

Painu ny kukkis vit-tuun. 

Kasvata itse yksin syöpäsairas lapsi. 

Mitä haluat sanomallasi kertoa? En voisi lapseni sairaudella rehennellä. 

Vierailija kirjoitti:

Minulla oli erittäin tiivis suhde esikoistyttäreen, kun hän oli pieni. Hän on luonteeltaan erittäin temperamenttinen.

Murrosiän lähetessä hänestä tuli todella paha suustaan juuri minua kohtaan (isä ei asunut kanssamme). Ei auttanut mikään mitä yritin. Se oli kamalaa. Hän oli myös hyvin julma puheissaan ja säännöllisesti haukkui sukulaiset ja pienemmät sisarukset. Jouduin puuttumaan siihen mutta ei silti tuntunut että hän olisi ymmärtänyt.

Mutta sitten kun hän aikuistui, välimme palasivat hyviksi. Olen jutellut hänen kanssaan murrosiästä, mutta hän muistaa vain hämärästi että jotain isoja riitoja oli. Luulen että hänen oli pakko erllistyä minusta ja hän teki sen noin, huokaus.

Miksi otat puheeksi murrosiän? 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä normaali lapsi alkaa jo kouluiässä olla napit vastakkain vanhempien kanssa, aluksi vain sillee leikkispäältä mutta joskus teini-ikään mennessä tuntuu että vanhempi tekee kaiken väärin, on nolo ja on joka asiassa väärässä. Vielä aikuisena lapsi, nyt jo oppia saaneena, haastaa medän mielipiteitä. Toki asiasta syntyy hyvää mielipidettä ja molemmat osapuolet on valmiit perääntymään jos toinen lyö hyvät argumentit tiskiin. Lapsi myös selvästi nauttii siitä että hän jossain asiassa todellakin tietää paremmin kuin akateemiset vanhempansa. Se on sitten ansaittu voitto. 

Emme koskaan rajoittaneet sitä että lapsi haastaa meitä - annoimme takarajan jonka yli ei enää ollut soveliasta mennä.  

Ei meillä tuollaista ole ollut! Vissiin te akateemiset ootte erilaisia. Luojan kiitos olen pullantuoksuinen!

Vierailija kirjoitti:

"Käykö isä ja tytär saunassa yhdessä? Silittelevätkö toisiaan sohvalla?"

Jos tällaista on havaittavissa niin äidin kannattaa hipsiä pois insesti-isän peimän lähettyviltä vähin äänin mahdollisimman pian. Vaikka mies paljastuisi mädäksi aivan viime metreillä niin ainoa oikea ratkaisu on hylätä tämä.

Tämä oli kokeilu! Ihan vaan siitä syystä, että mainitusta asiasta on jo vanhempi ketju, jossa hyväksytään jopa aikuisten eri sukupuolta edustavien lasten ja vanhempien yhteinen sauna. 

Vierailija kirjoitti:

Olen vastaavan perheen isä. Poikamme on pienestä pitäen ottanut yhteen äitinsä kanssa. Heidän suhteensa on jotenkin kieroutunut. Vaimoni osaa olla "normaali" äiti tyttärilleen, mutta pojalleen ei. Hän ärsyttää, yliyrittää jne. Vuorovaikutussuhde ei toimi.

Olemme tulleet siihen tulokseen, että ongelma juontaa juurensa hänen vaikeaan isäsuhteeseensa ja koulukiusaajapoikiin. Millainen on ap:n isäsuhde ollut ja kokemukset pojista?

Taustat siis selvillä. Miten olet yrittänyt helpottaa äidin oloa, miten osallistut itse perheeseen? Ei riitä että olet jonkinasteinen havainnoija perheen sisällä, koska silloin arviot eivät ole objektiivisia. Minun ex-mieheni toimi siten, että hän kuvasi minua ja lasta kun oli jotain konfliktia, mutta ei mitenkään pyrkinyt rajoittamaan lapsen väkivaltaa minua kohtaan. Hän kuvasi asuntoa miten sotkuista siellä kuulemma oli, mutta ei mitenkään missään vaiheessa siivonnut yhtään. Sitten hän näitä kuvailujaan esitteli terapeutille ja yritti kääntää kaiken minun syykseni. Hän oli jostain ihmeen syystä irrottanut itsensä perheestä ja koki ainoan velvollisuutensa olevan jokin havainnoija, mitenkään ei osallistunut mihinkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen vastaavan perheen isä. Poikamme on pienestä pitäen ottanut yhteen äitinsä kanssa. Heidän suhteensa on jotenkin kieroutunut. Vaimoni osaa olla "normaali" äiti tyttärilleen, mutta pojalleen ei. Hän ärsyttää, yliyrittää jne. Vuorovaikutussuhde ei toimi.

Olemme tulleet siihen tulokseen, että ongelma juontaa juurensa hänen vaikeaan isäsuhteeseensa ja koulukiusaajapoikiin. Millainen on ap:n isäsuhde ollut ja kokemukset pojista?

Taustat siis selvillä. Miten olet yrittänyt helpottaa äidin oloa, miten osallistut itse perheeseen? Ei riitä että olet jonkinasteinen havainnoija perheen sisällä, koska silloin arviot eivät ole objektiivisia. Minun ex-mieheni toimi siten, että hän kuvasi minua ja lasta kun oli jotain konfliktia, mutta ei mitenkään pyrkinyt rajoittamaan lapsen väkivaltaa minua kohtaan. Hän kuvasi asuntoa miten sotkuista siellä kuulemma oli, mutta ei mitenkää

Tuo on hyvä kysymys, että olenko osallistunut muutenkin kuin seuraamalla tilannetta. Kyseessä on kahden ihmisen vuorovaikutussuhde, joten on rajallista, minkä verran muut voivat siihen vaikuttaa.  Puutuin pojan käytökseen, jos se meni överiksi. Toisaalta, olisin varmasti voinut enemmänkin vaimoani suojella. Suomessa ei korosteta sitä, että nainen olisi joku suojelun kohde, siksi miesten voi olla vaikea sitä roolia ottaa. Vallalla on sellainen eetos, että kukin pärjätköön omillaan, tasa-arvoisesti.

Näin äidin ja pojan tilanteen myös niin, että poika oli joutunut vastaanottamaan runsaasti negatiivista äitinsä taholta, joka sitten kasvaessaan palautti sitä takaisin äidilleen. Palaute tulee, niin hyvässä kuin huonossakin, viimeistään ja varsinkin teini-iässä.

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmat menkööt peilin eteen. He ovat vastuussa lastensa kasvatuksesta.

Jos vanhempi ei ole koskaan saanut laittaa lapselleen rajoja kun sukulaiset tietävät paremmin.

Ankeeta jos tuo äidin kiusaaminen jatkuu aikuisenakin?

Ikävää kaikille tuommoinen vihanpito.

MT nainen ..lapset kyllä tajuaa kun vanhemmat ovat olleet kusipäitä.  Takaisin tulee buhahaah

Vierailija kirjoitti:

MT nainen ..lapset kyllä tajuaa kun vanhemmat ovat olleet kusipäitä.  Takaisin tulee buhahaah

Ymmärrätkö sinä tuomitsija miten nämä mt-ongelmat tulevat kenelle vaan jos ylivalta kiusaa eikä puolustajia ole? 

Vierailija kirjoitti:

MT nainen ..lapset kyllä tajuaa kun vanhemmat ovat olleet kusipäitä.  Takaisin tulee buhahaah

Mt ongelman kanssa elävä tarvitsee ymmärrystä ei tuomioo. On saanut osakseen mahdollisesti jo liikaa negatiivisuutta jota ilkeiden on vaikea ymmärtää. Puolustatko itseäsi väkivaltaisesti vai kuinka itse ohitat kiusaamisen?

Ikävä kyllä joissakin perheissä äiti kiusaa lastaan tai aikuista lasta. Kiusaavalla lapsella pitää olla rajat, mutta reilu lasta kohtaan pitää olla.

Vierailija kirjoitti:

Minkä ikäinen lapsi? Esim. teini-iässä aika tavallista, ja johtuu nuoren omista "kasvukivuista" yleensä joita. sitten purkaa ympäristöön. Menee yleensä ohi kunhan mieli rauhoittuu. Mutta olisihan se toki vanhempien hyvä muistuttaa siitä, että omia vanhempiakaan kuten ei muitakaan ihmisiä saa loukata.

Oma tytär oli jossain ikävuosina 13-15 aikamoinen ihmishirviö, mutta aika lailla myötätunnolla se meni, ajattelin että hänellä on vaan paha olla. Kovasti toivoin vaan että löytäisi rauhan. Ja kyllähän se siitä parissa vuodessa tasoittuikin, ja tytär palasi omaksi ihanaksi itsekseen.

Meillä on kaksi ihmishirviötä :(  

14v tyttö ja esivaihdevuosissa oleva äiti.

Elämä kotona on ihan hirveää välillä.

Äitini kiusaa ei hyväksy tatskoja, lävistyksiä ja määrää kaikessa perhettämme. Olen yli 30 vuotias äiti.