Ranskalainen koulu. Pannaanko lapset sinne ihan kylmiltään, ilman kielitaitoa, vai pitääkö osata ranskaa?

helsingin ranskalais suomalaista koulua tarkotat ni ei tarvii. se alkaa sinä vuonna ku lapsi täyttää 5 eli kaks vuotta aikasemmin ku normaalit koulut. ekana kahtena vuonna luokassa täys ranskalainen opettaja ja suomelainen ja käyttökieli pelkkä ranska joten sen oppii nopeesti..



t: kyseisen koulun käynyt

mut jos oot ekalle pistämässä ni sit pitää osata.

Itse mietin oikeastaan, voinko laittaa lapseni ruotsinkieliseen kouluun, vaikka olemme umpisuomenkielisiä. Hoitopaikan kielenä on ruotsi, mutta muualla sitä inputtia ei valitettavasti tule.



AP

perusjutut ranskaksi, sitten esikoulussa aletaan lukea, kirjoittaa ja laskea ranskaksi. Ekalla luokalla tulee suomenkielen/ruotsinkielen (= äidinkielen) opetusta.



Lukio on suomalaisen järjestelmän mukainen.



Olen käynyt ranskalaisen koulun, enkä kärsinyt siitä lainkaan, että vanhempani ovat suomalaisia, eivätkä osanneet ranskaa.

Tai jos pyrkii lukioon toisesta koulusta.



Lastentarhaan mennessä on psykologin testaus, lapsen tulee olla kielellisesti lahjakas ja mielellään ikätasoa edellä kaikessa kehityksessä.

Jo se on paha, että toinen vanhempi on suomenkielinen, puhumattakaan että molemmat.

varsinkaan jos ette itse osaa ruotsia.

tai kouluun, kun kerran olette umpisuomenkielisiä?

Ja kyllähän sen lapsen aksentista kuulee, onko suomen- vai ruotsinkielinen. Sitäpaitsi ruotsinkieliset tuntevat toisensa jo ennestään joka tapauksessa, heitä on niin vähän.

mun kaveri laittoi lapsensa ruotsinkieliseen kouluun. Lapsi on tosi reipas ja on oppinut sujuvan puheruotsin, mutta äiti on ihan paiseessa kun pitäis sosialisoida pojan kavereiden vanhempien kanssa yksinomaan på svenska ja koulussa kaikki asiat tietty on ruotsiksi.

Että tipautetaan umpisuomenkielisten lapsen umpierikieliseen paikkaan, jonka kieltä vanhemmat ei osaa, ja toivotaan parasta! En usko että tulos on järin kaksinen ja kyllä minä ainakin haluan olla yhteistyössä koulun kanssa ja auttaa/opastaa lapsiani läksyissä.



14

Vierailija:

Että tipautetaan umpisuomenkielisten lapsen umpierikieliseen paikkaan, jonka kieltä vanhemmat ei osaa, ja toivotaan parasta! En usko että tulos on järin kaksinen ja kyllä minä ainakin haluan olla yhteistyössä koulun kanssa ja auttaa/opastaa lapsiani läksyissä.

14

vanhempien kotikielen takia, voi paine tulla melko kovaksi :/

Ruotsinkielisiin kouluihin niitä ei haluta, eikä niillä ole mitään haluja tai valmiuksia ottaa suomenkielisten perheiden lapsia vastaan edes ruotsinkielisestä päiväkodista.

paitsi suomalais-venäläinen tällä hetkellä, sekä ranskalaiseen että englantilaiseen on kovat pääsykokeet.



Jos suomenkielinen haluaa lapsensa ruotsinkieliseen tarhaan/kouluun, sitä varten on kielikylpypäiväkodit/koulut, joissa kommunikointi vanhempien kanssa voi tapahtua suomeksi.

Vierailija:

Ruotsinkielisiin kouluihin niitä ei haluta, eikä niillä ole mitään haluja tai valmiuksia ottaa suomenkielisten perheiden lapsia vastaan edes ruotsinkielisestä päiväkodista.

- leikkikoulu alkaa sinä vuonna kun täyttää 5 vuotta, leikkikouluun on pääsykoe joka on psykolginen testi (eli että kehitys vastaa ikäsitään tasoa ja ettei ole esim oman äidinkielen suhteen ongelmia, viivästymää oppimisen suhteen). Yleensä lapsia jää ulkopuolelle joka vuosi, muutama tippuu testeissä ja jonkin verran enemmän jää ulkopuolelle, koska paikkoja ei riitä. Jos enemmän testin läpäisseitä hakijoita, arvotaan paikat. Ainoa etu jonka voi saada on, että lapsella vanhempi sisarus jo koulussa. Joskus on vuosia, että paikkoja on kaikille.

- jos hakee esikouluun (tai ensimmäiselle luokalle vasta), joutuu tekemään sekä psykologisen että ranskan kielitestin. Ekalle luokalle hakiessa joutuu tekemään lisäksi suomenkielen kielitestin.

- ulkomailta tulijoille on jonkinlainen oma kiintiö, mutta kyllä hekin joutuvat normaalisti suorittamaan nykyään kielikokeen tullessaan kouluun.

Helsingissä yksi, espoossa yksi (plus yksi kielisuihku)

näiden olikos se mtv:n teettämien tutkimuksien mukaan?

joka oppisi ihan kivasti, vaikka kuka olisi opettamassa.



Niin meidän rinnakkaisluokkakin oli ihan pätevä matikassa, vaikka koko ala-asteen niitä opetti yksi sivarihörhö, joka ei osannut edes murtolukuja laskea... Yläasteella sitten paikkailtiin mogia!



(ent HRSK:n käynyt)

Mutta ehkäpä se vaan oli niin, että oppilaat olivat ns hyvistä perheistä, joissa kannustettiin opiskelemaan.