Mies ei halua koskea eikä keskustella

Mä sanoisin ihan avoimesti, että nyt etsin muuta seuraa. Että mies voi erota, jos sitä ei hyväksy mutta oot ihan avoin sen kanssa, että ootte yhä suhteessa, jos mies niin haluaa.

Mutta se ei ole vaihtoehto, että suhde jatkuis tuollaisena.  

Vierailija kirjoitti:

Se on vähän niin ,että jos herkkuruokaasi on naudan pihvi, mutta kotona saa vain salaattia, niin onko väärin käydä syömässä se naudanpihvi kerran-kaksi vuoteen jossain salaa?

Ei kun näin: Kotona on sovittu että kumpikaan ei syö naudanpihviä, ei kotona eikä muualla. Toinen sitten kyllästyy ja itse antaa itselleen luvan rikkoa sopimuksen ja syö naudanpihvin vaikka lupasi ettei niin tee.

Vegaaniperheessä tuo olisi eron paikka. Salasuhteen vielä ehkä ymmärtäisi mutta yhteisen ideologian vastaista toimintaa ei.

M-1965 kirjoitti:

Vielä lisäys. Ajatellaan että ap päätyy tilanteeseen jossa puoliso etukäteen kertomisen vuoksi tietää sivusuhteiden olemassaolosta mutta leikkii että niitä ei ole. Miten puoliso toimisi kun joku hänen kavereistaan kertoisi hänelle ap:n pettävän ja näyttää todisteet? Entä jos sama tapahtuisi lasten kautta?

Kestäisikö ap:n miehellä kantti sanoa kaverilleen että ap tekee sen luvan kanssa salaa vai olisiko siinä eron paikka jotta miehen kunnia säilyy? Miten ap selittäisi tilanteen lapsilleen jos tieto pettämisestä tulisi heille ulkopuolelta?

(Muokattu: kestäisikö ap:n miehellä kantti)

Ketjun typerin kommentti.

Miehen on nyt vaan otettava vastuu teoistaan ja elämästään. Hän ei voi vaatia vaimon elävännloppuelämäänsä kuolleessa suhteessa ilman seksiä vain, koska itseä nolostuttaa kertoa kavereille, että on avoin suhde.

Tsiisus, tuo kommentti oli lähes itsekeskeisin ja keskenkasvuisin kommentti, mitä olen kuunaan palstalla nähnyt, ja vielä aikuiselta mieheltä.

Milloin miehesi turvonnut ja punoittavakyrpä on viimeksi plumpsahtanut limaisesta vitustasi sen jälkeen kun hän on laskenut valtavan lastin reikääsi 🤔

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko lasten vuoroviikkoasumisesta tullut uusi pakollinen normaali? 

Joka tapauksessa lasten pitää eron jälkeen asua eri tavalla. Kaikki vaihtoehdot ovat huonompia kuin yhdessä kodissa asuminen. Ero olisi vielä enemmän arkea epämiellyttäväksi muuttava asia kuin kämppisvanhemmuus. Ja yhtä hyvin eron jälkeenkin voisi olla löytämättä sopivaa partneria.

Ei ole välttämättä niin, että kaikki vaihtoehdot ovat huonompia kuin yhdessä asuminen. Kyllä meidän arjesta tuli mukavaa ja rauhallista ilman exää. Ei lasten isää edes juuri näkynyt lasten arjessa ja kun näkyi niin ilmapiiri oli kylmä ja ahdistava. Isä näytti kaikin tavoin, että avioliitto ja isänä oleminen oli hänelle epämiellyttävää. Lapsetkin sen huomasivat. Eron jälkeen isä sitten hylkäsi lapsensa. 

Käsitän tuon, mutta tosiaan meille kaikki vaihtoehdot ovat huonompia kuin yhdessä asuminen. Sinulle ei ollut, meille on. 

Minä en tuhlaisi tätä ainoaa elämää tuollaiseen suhteeseen. Sinä tulet katumaan sitä jälkikäteen, jos tyydyt tuollaiseen. Yhtäkkiä olet 70v ja mitä sulla on jäljellä? Yhteiset seinät ja huonekalut, mahtaa olla mahtava elämä

Otsikko: "Mies ei halua koskea eikä keskustella"

Koskemisesta voi mies saada #METOO syytteen. Parempi katsoa kuin katua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

M-1965 kirjoitti:

Vielä lisäys. Ajatellaan että ap päätyy tilanteeseen jossa puoliso etukäteen kertomisen vuoksi tietää sivusuhteiden olemassaolosta mutta leikkii että niitä ei ole. Miten puoliso toimisi kun joku hänen kavereistaan kertoisi hänelle ap:n pettävän ja näyttää todisteet? Entä jos sama tapahtuisi lasten kautta?

Kestäisikö ap:lla kantti sanoa kaverilleen että ap tekee sen luvan kanssa salaa vai olisiko siinä eron paikka jotta miehen kunnia säilyy? Miten ap selittäisi tilanteen lapsilleen jos tieto pettämisestä tulisi heille ulkopuolelta?

Kertoisi pettävän ja näyttäisi todisteet? Mitä ihmettä? Varmaan ap tekisi rikosilmoituksen jostain salakuvauksesta. Vaikea muuten kuvitella tuollaista tilannetta.

Ei salakuvaus julkisella paikalla ole rikos. Julkkiksia kuvataan koko ajan. 

Ihmettelen tu

Elämänlaatu on subjektiivisesti koettava käsite. Minä itse koen oman elämänlaatuni omasta näkökulmastani, sinä omasi omastasi. Minä en voi kokea omaa elämänlaatuani sinun näkökulmastasi. Niinpä kun sanon, että ero laskisi elämänlaatua vielä enemmän kuin kämppisvanhemmuus, se on syytä sisäistää. 

Vierailija kirjoitti:

Sitä se on kun henkisesti kakarat hankkii perheen. Aikuistu ap ja ota vastuu elämästäsi.

Sitä olen tehnytkin.

Vierailija kirjoitti:

Jos kämppisvanhemmuus toimii, niin mikäs siinä. Iso koetinkivi on, kun lapset muuttavat pois kotoa. Mistä sitten jutellaan? Muutetaanko eri huoneisiin?

Tätä olen miettinyt. Looginen jatkumo olisi, että ei puhuta mistään vaan kumpikin keskittyy omiin harrastuksiinsa. 

Vierailija kirjoitti:

Minä en tuhlaisi tätä ainoaa elämää tuollaiseen suhteeseen. Sinä tulet katumaan sitä jälkikäteen, jos tyydyt tuollaiseen. Yhtäkkiä olet 70v ja mitä sulla on jäljellä? Yhteiset seinät ja huonekalut, mahtaa olla mahtava elämä

Monet elävät lähes koko elämänsä sinkkuina. Tai juoksevat erosta toiseen. Ei silloinkaan ole vanhana jäljellä kuin seinät. Suhteessa olevalla on yhteinen historia.

Kannattaisi hankkiutua pariterapeutille, jolla osaamista myös seksuaalisten ongelmien selvittämiseen.

Vierailija kirjoitti:

Jos kämppisvanhemmuus toimii, niin mikäs siinä. Iso koetinkivi on, kun lapset muuttavat pois kotoa. Mistä sitten jutellaan? Muutetaanko eri huoneisiin?

Asuminen seksikuivassa avioliitossa, eri huoneissa, juuri puhumatta toiselle. Siinäpä mitä tavoitella!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kämppisvanhemmuus toimii, niin mikäs siinä. Iso koetinkivi on, kun lapset muuttavat pois kotoa. Mistä sitten jutellaan? Muutetaanko eri huoneisiin?

Tätä olen miettinyt. Looginen jatkumo olisi, että ei puhuta mistään vaan kumpikin keskittyy omiin harrastuksiinsa. 

Sit jos omat harrastukset on jossain kodin ulkopuolella, kuten työtkin, niin näkee toista aina aamu- ja iltapalalla. Voi moikata.

Mielestäni ratkaisu on: älä kerro, älä kysy.

Työmatkoille lähtö on yllättävän yleistä 30-40 -vuotiaille, vaikka oikeasti sinne palaveriin tai messuille  ei tarvitsisi mennä. Mitä niillä matkoilla tapahtuu, jää niille matkoille. Älä kerro ja puoliso ei kysy. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuule tuollainen mies ajattelee jotakin toista naista. On vain taloudellisesti, lapsien takia tai tottumuksesta jumissa suhteessanne. 

Totesinhan jo aloituksessa, että meillä ei ole romanttisia tunteita toisiimme ja emme halua erota käytännön takia. Kysymys kuului, onko minun ok hankkia tässä tapauksessa salaa seuraa. 

Ei sinun sitä täältä tarvitse kysyä, vaan mieheltäsi. Ja hän antoi sinulle jo vastauksen.

Antoi vastauksen avoimesta suhteesta. Se on eri kuin salaa seuran hakeminen. Ei salaseurasta voi kumppanilta kysyä, eihän se silloin olisi salaseuraa. Salaseura ei myöskään automaattisesti tarkoita pettämistä. 

Niin, mies sanoi, että pelkää avoimessa suhteessa suhteen loppumista. Eiköhän se sama pelko liity salasuhteeseenkin. Tai muuten mies olisi sanonut, että avoin suhde sellaisenaan ei käy, mutta voit hakea seuraa, kunhan pidät sen omana tietonasi.

Jos teillä ei nyt mitään mittavia riitojakaan ole, niin kyllä se yhteinen pöhinä voi sieltä vielä löytyä. JOS HALUAA! Pikku hiljaa teoilla ja toisen huomioon ottamisilla. 

Meillä nimittäin oli tuommoinen tilanne koronan jälkeen. Oliko naamoja sitten liikaa tuijoteltu, mutta liikaa oli..   Hän sanoi mua jääseinäksi, jonka kanssa ei voi tehdä yhtään mitään ja mä kiertelin miestä, kun se oli alati huonolla tuulella. Välttelin seuraa. Vietin paljon aikaa pihalla tai jossain muualla kuin kotona, kun mies oli siellä.

Sitten hän ärähteli mulle muutaman kerran ja mä ärähdin takas. Hän ei rakasta mua enää jne. hän ei jaksa.. Mäpä rakastan sua, mutta en mä yksin tätä p*skaa suostu läpi käymään. Jonkunhan se on pakko vaan jaksaa, että arki jotenkin rullaa. Huomautin hänelle, ettei ole kivaa olla kotona, kun jätkä on per sii seen ammuttu karhu koko ajan. Se ovien "satunnainen" paukuttelu jne. MUTTA eroa mä en sun puolesta ota, enkä edes pois muuta. Jos hän haluaa suhteesta oikesti pois, niin tehkööt sen duunin ihan itse.

Jokin hetki vierähti, niin huomasin, että mies oli vähentänyt kotona kiukuttelua. Se oli iso kädenojennus mun mielestä. Täällä pystyi hengittämään ja viettämään aikaa. Ei enää ovet paukkuneet ja ärräpäät lentäneet.

Sitten aloin mäki enemmän huomoimaan arjessa. Ruokahuolto kun on mun käsissä lähes kokonaan, niin tein enemmän hänen lemppareitaan ja leivoin. Miehen takia mä olen leiponut ja silloin lasten kanssa. Ei leipomukset mua muuten kiinnosta. 

Lapset olivat siis jo muuttaneet pos ja meillä oli kaksikin ylimääräistä huonetta. Niistä rempattiin kummallekin oma huone ja päämakkarista tehtiin ikään kuin vierashuone tai saunan vilvottelua varten... jne. päivähuone. ;D

Siitä se lähti, omista huoneista! Me alettiin enemmän ymmärtämään taas toisiamme. Alkoi läheisyys ja rakkauskin astui taas kuvioon ja aivan uusi seksielämä.

Eihän tämä malli kaikille sovi, jonkun mielestä me ollaan haaskattu aikaa, mutta meillähän ei mihinkään kiire ole ollut. Paljon on nyt juteltu ja käyty noita kipukohtia läpi, joista ei puhua pukahdettukaan aikaisemmin. Ei vaan kiinnostanut ja jaksanut sitä kivirekeä. Ehkä kasvettiin ikäkriisien yli, eikä se koronalocdonwkaan ihan hirveesti auttanut, kun koko ajan yhdessä nyhjättiin.

Voimia ap! Te teette just kuten teille sopii, mutta muistakaan myös yrittää nauttia elämästä. Kyllä se aurinko risukasaankin paistaa välillä ja lopulta. Tulitte mihin tulokseen tahansa.

Mervi täti auttaa

Ette te naiset mieheltä hae muuta kuin rahaa.

Erotkaa nyt ihmeessä. Eihän tuossa ole mitään järkeä.

Sinäkin varmasti saat läheisyyttä js seksiä joltain mieheltä.

Puutteessa eläviä miehiä on todella paljon.

Vaihtoehtoja löytyy ihan kaikille.