Paljonko joudut potkimaan itseäsi saadaksesi
asioita tehtyä kotona ja töissä? Onko aloittaminen vaikeaa vai meneekö päivät sillä lailla helposti ja vaivattomasti? Hommat vaan tulee tehtyä?
Kommentit (5)
Viikkosiivouksia ei todellakaan tule tehtyä, hyvä jos kuukausisiivouksen jaksaa/pystyy/kehtaa/viittii suorittaa.
Työ on eri, siellä jaksaa tehdä kaiken reippaasti.
Nimittäin tämmöinen elämä on aika paskamaista. En koe että olen varsinaisesti masentunut tai mitään (ainakaan tällä hetkellä). Aloittaminen vaan on niin pirun vaikeaa. Tein ahkerasti duunia perjantaina ja olin tosi tyytyväinen itseeni. Työ on lisäksi ihan jees, jopa mukavaa. Ajattelin, että no nyt on seuraavalla kerralla varmasti helpompi aloittaa kun on tämä hyvä kokemus takana, mutta mitä paskaa. Tässä istun ja ottaa taas niin helevetin koville. Edes alkuun pääseminen ei tahdo auttaa. Kun yhden asian saa tehtyä, täytyy taas tsempata itseään täysillä tarttumaan seuraavaan.
Agh. Ei tää voi olla niin vaikeaa. Ihan kuin pitäis ottaa suuhun seitsemänkymmentävuotiaan papan juustoinen, vetelä vehje. Yhtä paljon innostaa.
Vai onko kaikilla sama juttu ja tämä liian itsestään selvää?