Henkilö on ollut yli 10 vuotta pois työelämässä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihminen voi olla vaikka 20 vuotta pois työelämästä. Se ei tuollaiselle muiden asioihin nokkaansa tunkevalle ihmiselle kuulu.

Oon ollut 20v. poissa työelämästä, vaikka rakastan ammattiani. Elämä meni solmuun monella saralla. Sairastuin fyysisesti ja kärsin kovista kivuista lähes päivittäin kahden vuoden ajan. Samoihin aikoihin tytär sairastui vakavasti, ja tarvitsi ympärivuorokautista läsnäoloa. Kun nämä haasteet hellittivät, iski armoton unettomuus. Kun siihen en saanut kunnolla apuja, se vei terveyden lopullisesti. Ilman työterveyttä ei näitä hoideta tehokkaasti.

Olen kuntoutunut hitaasti. Ja nyt kun pahin unettomuus on hellittänyt, jaksan panostaa itse liikuntaan ym. 

Ehkä joku päivä vielä palaan ammattiini. Sitä odotellessa.

Itselläänkin ollut unettomuutta ja sitä myöden tullut muita "vaivoja". Toivottavasti aika parantaa haavat, kropan ja pään tässä suhteessa.

Vierailija kirjoitti:

Loppuun palaminen, sitten sairaana, sitten opiskelua, sairaana, lisää opiskelua, uudelleen Loppuun palamista vielä pahemmin. Pieni pätkä jotain höpötystä tempputyötä kunnes nostin kytkintä ja totesin,että pitäkää tunkkinne ja vetäkää vttu päähänne.

Minuun ei toimi mene töihin huutelut, kuin vaan vastareaktion aikaan saaden.

Suomen koulut ja työpaikat on täynnä kiusaajia, ja luokattoman huonoa johtamista. Ei siellä kestä rikki menemättä.

MENE TÖIHIN

Luxustukipummielittiin jäsen joka siis elää veronmaksajien rahoilla. Pahinta saastaa Suomessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Loppuun palaminen, sitten sairaana, sitten opiskelua, sairaana, lisää opiskelua, uudelleen Loppuun palamista vielä pahemmin. Pieni pätkä jotain höpötystä tempputyötä kunnes nostin kytkintä ja totesin,että pitäkää tunkkinne ja vetäkää vttu päähänne.

Minuun ei toimi mene töihin huutelut, kuin vaan vastareaktion aikaan saaden.

Suomen koulut ja työpaikat on täynnä kiusaajia, ja luokattoman huonoa johtamista. Ei siellä kestä rikki menemättä.

MENE TÖIHIN

Jotkut ihmiset ovat herkempiä, väsyvät töissä helpommin ja on taipumusta uupumukselle. Heidän pitää seurata omaa jaksamistaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa ei olla naimisissa työnantajan kanssa. Sitä on ihan vapaa vaihtamaan työnantajaa kuin taivaan lintu! Turha myöskään olla mustasukkainen!

Työnantajia voi vaihtaa kuin paitaa. Siitähän se ei ole kiinni, jos on vientiä. Usein niin ei kuitenkaan ole.

Se, että useimmilla ei ole vientiä ei tarkoita etteikö kenelläkään olisi vientiä. 

Jotkut on voinut päästä asemaan, josta työpaikan vaihtaminen on helppoa. On paljon henkilöitä, ketkä eivät työelämässä kiinni. Työpaikan saaminen on silloin vaikeaa.

Herrajee, tottakai työpaikan vaihtaminen on helppoa kuin mikä. Ajattele, että menet puhelinmyyjäksi niin siitä sitten on erittäin helppo vaihta

Pari päivää sitte joku kertoi, et on hakenut mm. siivoojaksi, vaikka koulutus on ihan muulle alalle. Monta hakemusta laittanut, mutta edes siivoojaksi ei ole päässyt. 

Nykyään siivoojiksi ei mielellään palkata kantiksia, koska ulkomaalaiset ovat helpompia. He eivät tiedä omia oikeuksiaan. Suomalaiset eivät suostu tekemään ilmaiseksi ylitunteja.

Kannattaa katsoa aiheesta elokuva: Siivouspäivä. Areenasta. Oli järkyttävää katsottavaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihminen voi olla vaikka 20 vuotta pois työelämästä. Se ei tuollaiselle muiden asioihin nokkaansa tunkevalle ihmiselle kuulu.

Oon ollut 20v. poissa työelämästä, vaikka rakastan ammattiani. Elämä meni solmuun monella saralla. Sairastuin fyysisesti ja kärsin kovista kivuista lähes päivittäin kahden vuoden ajan. Samoihin aikoihin tytär sairastui vakavasti, ja tarvitsi ympärivuorokautista läsnäoloa. Kun nämä haasteet hellittivät, iski armoton unettomuus. Kun siihen en saanut kunnolla apuja, se vei terveyden lopullisesti. Ilman työterveyttä ei näitä hoideta tehokkaasti.

Olen kuntoutunut hitaasti. Ja nyt kun pahin unettomuus on hellittänyt, jaksan panostaa itse liikuntaan ym. 

Ehkä joku päivä vielä palaan ammattiini. Sitä odotellessa.

Itselläänkin ollut unettomuutta ja sitä myöde

Unettomuus syynä työttömyyteen? Kuulostaa luksukselta! Mieheni sai mennä psykoosiin ennen kuin sai siihen apua, meni vuosia toipuessa, mutta silti laitettiin sen jälkeen melkein heti töihin. Oli muuten aivan tillin tallin, mutta Kelan mukaan työkuntoinen. Kuvitteli olevansa välillä kuningas ja välillä oli itseään hengiltä ottamassa. 

Enpä unettomuuteen saanut minäkään apua, piti jaksaa vain opinnot, pikkulapsiajat ja työt vaikka välillä hädin tuskin sain nukuttua kun piti sitä sekopäistä miestä pitää kaiken muun ohella pystyssä. 

Työttömyys ei ollut mulle vaihtoehto kun oli pakko tienata leipä taloon. Alipalkattua pätkää vedellyt ja miesjohtajat on niin olevinaan kovaa jätkää. Hah! 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa ei olla naimisissa työnantajan kanssa. Sitä on ihan vapaa vaihtamaan työnantajaa kuin taivaan lintu! Turha myöskään olla mustasukkainen!

Työnantajia voi vaihtaa kuin paitaa. Siitähän se ei ole kiinni, jos on vientiä. Usein niin ei kuitenkaan ole.

Se, että useimmilla ei ole vientiä ei tarkoita etteikö kenelläkään olisi vientiä. 

Jotkut on voinut päästä asemaan, josta työpaikan vaihtaminen on helppoa. On paljon henkilöitä, ketkä eivät työelämässä kiinni. Työpaikan saaminen on silloin vaikeaa.

Herrajee, tottakai työpaikan vaihtaminen on helppoa kuin mikä. Ajattele, että menet puhelinmyy

Pitääpä huomenna katsoa. Dokkari onkin jo vuodelta 2012. Työelämä on raaistunut. Ihmisistä ei välitetä. Tulos on tärkeintä. Ei ole siis pitkäjänteisyyttä vaan kapeakatseisuutta. Sitten ihmiset palaa loppuun.

Vierailija kirjoitti:

Kaksi ratkaisua (vaaditaan kummatkin):

- perustulo

- pätevää yrittäjyyskoulutusta ja mentorointia työttömille

Kaikille ei yksinkertaisesti ole työpaikkaa. Pienimuotoiseenkin yrittämiseen tulisi kannustaa.

Yrittäjäksi ei kannata ryhtyä, ellei ole selkeää näkemystä ja pätevyyttä oikeaan yrittämiseen. Kaverini oli takavuosina. Allergian takia joutui lopettamaan yrittämisen. Oli pitkä karenssi, ennenkuin pääsi työttömien palveluiden piiriin. Lopulta sai uuden koulutuksen ja nyt työllistynyt uudestaan. Ilman puolisoa ja hänen tulojaan olisi päätynyt tuttavien nurkkiin ruokittavaksi.

Henkilöllä on vielä matkaa mun saavutukseeni. Jo 52 vuotta pois työelämästä. Köyhänä pysyy helpommin näin eikä ole kiire minnekään. Järvessä riittää kalaa, metsästä saa vaikka mitä ja pottumaakin on. Ja polkupyörä jolla voi piipahtaa kirkonkylästä suolan, sokurin, kahavin ynnä tupakkia. Ja hiivaa ;)  Suosittelen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihminen voi olla vaikka 20 vuotta pois työelämästä. Se ei tuollaiselle muiden asioihin nokkaansa tunkevalle ihmiselle kuulu.

Oon ollut 20v. poissa työelämästä, vaikka rakastan ammattiani. Elämä meni solmuun monella saralla. Sairastuin fyysisesti ja kärsin kovista kivuista lähes päivittäin kahden vuoden ajan. Samoihin aikoihin tytär sairastui vakavasti, ja tarvitsi ympärivuorokautista läsnäoloa. Kun nämä haasteet hellittivät, iski armoton unettomuus. Kun siihen en saanut kunnolla apuja, se vei terveyden lopullisesti. Ilman työterveyttä ei näitä hoideta tehokkaasti.

Olen kuntoutunut hitaasti. Ja nyt kun pahin unettomuus on hellittänyt, jaksan panostaa itse liikuntaan ym. 

Ehkä joku päivä vielä palaan ammattiini. Sitä odotellessa.

Psykoosikin taidettu kokea, mutta työttömänä. Ei se tekemättömyyskään hyvää tee. Ongelmia siis töissä ja ongelmia työttömänä. Aivan kuin mikään tila ei olisi hyvä. Pitäisi tunnistaa työelämän pelisäännöt ja ymmärtää, että työpaikka on kiveen hakattu, kunnes työpaikkaa vaihtaa. Siinä oppimista.

Tiedän pari jotka ovat olleet koko elämänsä pois työelämästä. Sattuvat olemaan rikkaasta suvusta joten ei juurikaan työlle ole ollut tarvetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihminen voi olla vaikka 20 vuotta pois työelämästä. Se ei tuollaiselle muiden asioihin nokkaansa tunkevalle ihmiselle kuulu.

Oon ollut 20v. poissa työelämästä, vaikka rakastan ammattiani. Elämä meni solmuun monella saralla. Sairastuin fyysisesti ja kärsin kovista kivuista lähes päivittäin kahden vuoden ajan. Samoihin aikoihin tytär sairastui vakavasti, ja tarvitsi ympärivuorokautista läsnäoloa. Kun nämä haasteet hellittivät, iski armoton unettomuus. Kun siihen en saanut kunnolla apuja, se vei terveyden lopullisesti. Ilman työterveyttä ei näitä hoideta tehokkaasti.

Olen kuntoutunut hitaasti. Ja nyt kun pahin unettomuus on hellittänyt, jaksan panostaa itse liikuntaan ym. 

Ehkä joku päivä vielä palaan ammattiini. Sitä odotellessa.

Itselläänkin ollut unettomuutta ja sitä myöde

Unettomuus aiheuttaa mm. masennusta ja ahdistusta. Nämä katsotaan mielenterveyden ongelmiksi. Samoin työuupumus. Sille kun ei ole muuta luokitusta. Ja sitten nämä stigmat estävät palautumisen työelämään. Vaikka juurisyyt ovat muita, kuin mielenterveyden haasteet.

Miks pitäis mennä töihin jos ei tarvii?

Jos saa 3 lasta 3 vuoden välein ja on kaikkien kanssa kotihoidintuella, menee tuossa jo noin 9 vuotta. Siihen vaikka jokin opiskelu päälle, niin ei tuo mikään erikoisuus ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Loppuun palaminen, sitten sairaana, sitten opiskelua, sairaana, lisää opiskelua, uudelleen Loppuun palamista vielä pahemmin. Pieni pätkä jotain höpötystä tempputyötä kunnes nostin kytkintä ja totesin,että pitäkää tunkkinne ja vetäkää vttu päähänne.

Minuun ei toimi mene töihin huutelut, kuin vaan vastareaktion aikaan saaden.

Suomen koulut ja työpaikat on täynnä kiusaajia, ja luokattoman huonoa johtamista. Ei siellä kestä rikki menemättä.

MENE TÖIHIN

Jotkut ihmiset ovat herkempiä, väsyvät töissä helpommin ja on taipumusta uupumukselle. Heidän pitää seurata omaa jaksamistaan.

Jos työpaikka on tehtäviensä tasalla, ei työuupumusta ilmene. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Loppuun palaminen, sitten sairaana, sitten opiskelua, sairaana, lisää opiskelua, uudelleen Loppuun palamista vielä pahemmin. Pieni pätkä jotain höpötystä tempputyötä kunnes nostin kytkintä ja totesin,että pitäkää tunkkinne ja vetäkää vttu päähänne.

Minuun ei toimi mene töihin huutelut, kuin vaan vastareaktion aikaan saaden.

Suomen koulut ja työpaikat on täynnä kiusaajia, ja luokattoman huonoa johtamista. Ei siellä kestä rikki menemättä.

MENE TÖIHIN

Jotkut ihmiset ovat herkempiä, väsyvät töissä helpommin ja on taipumusta uupumukselle. Heidän pitää seurata omaa jaksamistaan.

Jos työpaikka on tehtäviensä tasalla, ei työuupumusta ilmene. 

Tämähän on työntekijän ja työnantajan vastuulla. Työntekijän pitää ilmaista, että nyt pitää töissä tehdä muutoksia. Työnantajan kuuluu sitten reagoida.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihminen voi olla vaikka 20 vuotta pois työelämästä. Se ei tuollaiselle muiden asioihin nokkaansa tunkevalle ihmiselle kuulu.

Oon ollut 20v. poissa työelämästä, vaikka rakastan ammattiani. Elämä meni solmuun monella saralla. Sairastuin fyysisesti ja kärsin kovista kivuista lähes päivittäin kahden vuoden ajan. Samoihin aikoihin tytär sairastui vakavasti, ja tarvitsi ympärivuorokautista läsnäoloa. Kun nämä haasteet hellittivät, iski armoton unettomuus. Kun siihen en saanut kunnolla apuja, se vei terveyden lopullisesti. Ilman työterveyttä ei näitä hoideta tehokkaasti.

Olen kuntoutunut hitaasti. Ja nyt kun pahin unettomuus on hellittänyt, jaksan panostaa itse liikuntaan ym. 

Ehkä joku päivä vielä palaan ammattiini. Sitä odotellessa.

"Unettomuus syynä työttömyyteen? Kuulostaa luksukselta! Mieheni sai mennä psykoosiin ennen kuin sai siihen apua, meni vuosia toipuessa, mutta silti laitettiin sen jälkeen melkein heti töihin. Oli muuten aivan tillin tallin, mutta Kelan mukaan työkuntoinen. Kuvitteli olevansa välillä kuningas ja välillä oli itseään hengiltä ottamassa. 

Enpä unettomuuteen saanut minäkään apua, piti jaksaa vain opinnot, pikkulapsiajat ja työt vaikka välillä hädin tuskin sain nukuttua kun piti sitä sekopäistä miestä pitää kaiken muun ohella pystyssä. 

Työttömyys ei ollut mulle vaihtoehto kun oli pakko tienata leipä taloon. Alipalkattua pätkää vedellyt ja miesjohtajat on niin olevinaan kovaa jätkää. Hah! "

Ei unettomuus itsessään aiheuta työkyvyttömyyttä, vaan se, mitä siitä unettomuudesta seuraa. Ihminen voi kuolla unettomuuden seurauksena. Riippuu siis täysin unettomuuden syvyydestä. 

Sinulla ollut rankka elämä. Toivottavasti jo helpottaa. Osanotto siitä kuitenkin!

Ei kiinnosta, mitä ajattelet

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihminen voi olla vaikka 20 vuotta pois työelämästä. Se ei tuollaiselle muiden asioihin nokkaansa tunkevalle ihmiselle kuulu.

Oon ollut 20v. poissa työelämästä, vaikka rakastan ammattiani. Elämä meni solmuun monella saralla. Sairastuin fyysisesti ja kärsin kovista kivuista lähes päivittäin kahden vuoden ajan. Samoihin aikoihin tytär sairastui vakavasti, ja tarvitsi ympärivuorokautista läsnäoloa. Kun nämä haasteet hellittivät, iski armoton unettomuus. Kun siihen en saanut kunnolla apuja, se vei terveyden lopullisesti. Ilman työterveyttä ei näitä hoideta tehokkaasti.

Olen kuntoutunut hitaasti. Ja nyt kun pahin unettomuus on hellittänyt, jaksan panostaa itse liikuntaan ym. 

Ehkä joku päivä vielä palaan a

Unettomuudella on vakavia seurauksia jaksamisen takia, palautumisen kannalta, ajatusmaailman kannalta, alat kuvittelemaan outoja yms.

Itselläni sairaus, hoidot, kuntoutukset, nyt opiskelu.