Mikään työ ei herätä motivaatiota. Vihaan jokaista työpäivää, jokaisessa työpaikassa. Tämä on ihan kauheaa.
Kommentit (43)
Vierailija kirjoitti:
Ei sen tarvitsisi olla hankalaa. Olen kokenut joskus valtavaa työn imua. Se ei kuitenkaan riipu työn laadusta ja työolosuhteista vaan on jotenkin mystinen ilmiö.
Ajat muuttuvat. Työ ympäristöineen tulee aidosti tympeäksi, tai siihen kyllästyy.
Yritä kehittää työlle vastapainoa ja laita rahaa säästöön ja sijoituksiin. Pääset useammin vapaalle ja nopeammin pois oravanpyörästä.
Lisko-avaruusolentorotu pitää ihmiskuntaa orjanaan. Ne elää kärsimyksellä ja kauhulla, jota ne itse ihmisiin kylvävät. Ihmiset pidetään kiireisinä ja töillä väsytettyinä, jotteivät he huomaa mitään ja käy vastarintaan!
Ihan normaalia. Johan antiikin kreikkalaiset pitivät palkkatyötä orjuuttakin nöyryyttävämpänä asiana
Vierailija kirjoitti:
Ihan normaalia. Johan antiikin kreikkalaiset pitivät palkkatyötä orjuuttakin nöyryyttävämpänä asiana
Vierailija kirjoitti:
sama
Ihan sama
Niin tiedän tuon tunteen ap. Kauhea eksistentiaalinen kriisi mitä tässä keksisi, kun kuitenkin eläkeikään on vielä monta kymmentä vuotta. Mitä töitä sä olet tehnyt?
Vierailija kirjoitti:
Elämä on. Joko teet työtä hammasta purren päivästä toiseen tai lojut loisena toisten elätettävänä. Minä tiedän oman valintani.
Älä jaksa
Niin, miten ajattelit jatkaa elantosi eteen, valitellen vai...
Joopa joo. Ainutkertaista elämää elävälle pitää muiden hankkia ruoka suuhun. Voiha vee.
Työ on työtä ja se alkaa jo peruskoulussa. Laiskat eivät vaivaudu edes kouluttautumaan ja hankkimaan itselleen sopivaa työtä. Hauskanpitoa työnteko ei ole eikä pidäkään. Mielenkiintoisia lienevät useimmat työt, jos työnsä niin hyvin, että siitä voi olla ylpeä.
Elämäntapatyöttömille parakkimajoitus, jossa yhteiskeittiö ja yhteiset pesutilat.
Mikään työ? Missään työpaikassa?
Onko sinulla ap mitään ammatillista koulutusta tai korkeakoulututkintoa? Vai teetkö töitä joita satut saamaan tai sinulle te-toimistosta tarjotaan?
Suosittelen kouluttautumaan/vaihtamaan sellaiselle alalle joka kiinnostaa edes vähän. Muuten voi loppuelämä olla aika ankeata jos vihaa jokaista työpäiväänsä.
Juu. Nykyään olo on lähinnä takakireä. Tiedän olotilani johtuvan työnteosta. Vapaalla en enää välitä nauttia mistään. Töissä pinna tiukalla ja olematonkin vastoinkäyminen starttaa sisäisen raivon. Sen jälkeen vain on jäykkänä eteen tuijottaen ja hampaita kiristäen. Työmatkat. Caatanan aikaisin heräämiset ja ajamiset tuonne. Oleminen on kolkkoa konemaisuutta mutta päässä kiehuu. En välitä kuunnella muiden juttuja ja vielä vähemmän tilannevitsailuja. Oikeastaan edes asiasta sanomisiakaan.
Joo, vähän samat fiilikset. Tosin olen vakkaripaikalla omassa työssäni, jossa olen ollut jo piiitkään ja josta normaalisti pidän. Tavallisesti työ on innostavaa, mielenkiintoista, vaihtelevaa. Tällä hetkellä olen vain niin väsynyt, että joudun tsemppaamaan joka ikinen ilta ennen seuraavaa työvuoroa. :(
Minua väsyttää ja rasittaa tämän hetken tiukka tilanne töissä. Siihen taas liittyvät se, että tehtävää on liikaa suhteessa aikaan. Työkaverit ovat mukavia, mutta osa taitamattomia/epämotivoituneita, joka väkisinkin heti näkyy työssä. No, alan minäkin olla epämotivoitunut, mutta haluan silti hoitaa työni kunnialla. Loma häämöttää onneksi edessä, ei ole enää pitkä aika.
Silti tämä vaihe on saanut minut miettimään, kuinka kauan omaa työtäni jaksan, ja mitä ihmettä sitten tekisin, jos en tätä. :(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä niistä tekee vastenmielisen? Pakko olla tiettyyn kellonaikaan paikalla? Epämääräinen johtaminen tai työtehtävät? Näitä kun hetken miettii, niin pääset perille siitä, millainen työ sulle sopii.
Tauot työkavereiden kanssa
Hitaat työkaverit
Liian vähän työtehtäviä ja liikaa aikaa
Mistä sinä löydät tällaisia töitä?? Haluan myös tämän henkihieverissä raatamisen sijaan.
Sitten sun pitää tehdä jotain muuta, kuin työtä. Työttömyys on ihan laillista.
Vierailija kirjoitti:
Joku sanoi minulle joskus, että ei työnteon tarvitsekaan olla hauskaa.
Minut on kasvatettu noin, otsa hiessä jne.
Kaikki työnteko myös esitettiin ihan hirveän rasittavana, kotitöistä alkaen, voivottolua ja voi minua kurjaa kun joudun perunaa kuorimaan.
Lukea piti kuiva puiseva ammatti, koska sehän ei ollut työtä vanhempieni ja muidenkin maaseudun läheisten mukaan, kauniissa vaatteissa kontuurissa kynnet punaisena hymyilet päivät ja korkokengissä sipsuttelet kerrostaloon viettämään vapaa aikaa.
Onneksi 15v jälkeen maailmani romahti ja jouduin aloittamaan alusta, etsimään ja miettimään, todeten, että työssä voi olla hauskaa, vaikka ei aina niin aika usein.
Jep... ei varmaan tee verisuonistolle hyvää tää jatkuva stressi