Oman lapsen hankkiminen on suuri ja paljon tärkeämpi asia kuin nykynaiset ymmärtävät. Katumus lapsen puutteesta tulee 100% varmasti...
...yksinäisyyden iskiessä viimeistään vanhana. Siinä on kyseessä elämän tärkeimmän ihmissuhteen kokemisesta, olemalla vanhempi omalle lapselleen. Se on rakkautta ilman ehtoja ja yhteisen elämän kokemusta. Omassa lapsessa on parasta se pyyteetön rakkaus lapseen.
Oman lapsen elämää haluaa auttaa ja kokea yhdessä. Suhde lapseen on usein koko elämän mittainen eikä sitä korvaa suhde koiraan, poikaystävään tai tiktokkiin.
Ihmisiä aivopestään venäjän valheella, että olisi jotenkin hyvä jos Suomeen ei synny suomalaisia vauvoja. Suomi näivettyy.
Naisia vaivaa yksinäisyys kun vanhuus tulee. Ilman lapsia nainen kokee yksinäisyyden lisäksi turhautuneisuutta ym. Nainen ilman lapsia on surullinen tapaus. Sellainen on vanhapiika.
Hulluja on ne ihmiset jotka jättävät kokematta tärkeimmän suhteen elämässään ja kärsivät yksinäisyydestä lapsellisen lapsivihan tms. takia.
Kommentit (41)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sitä yksin jäisi? Kyllä se puoliso ja ystävät pitävät huolen, ettei tule yksinäistä.
He ovat yleensä samaan aikaan vanhoja kuin sinäkin.
Entäs sitten? Ei vanhuus estä olemasta sosiaalinen. Ihan yhtä lailla sitä voi vanhana viettää aikaa puolison ja ystävien kanssa kuin nuorenakin.
No mä olen aina ollut yksinäinen. Mutta suurin osa ihmisistä ei sitä ymmärräkänn kun heillä on ollut kavereita tuolta 12-vuotiaasta saakka.
Minun äidilläni on kaksi lasta, mutta toinen heistä muutti ulkomaille. Minä tunnun olevan äitini ainoa läheinen, kun hän ei halunnut tutustua keneenkään ihmiseen vanhemmalla iällä. Ei miestä, ei läheisiiä ystäviä.. ihmettelen tuota, että omaan lapseen turvaudutaan niin että oma elämä ja tutustumiset ihmisiin jätetään. Mitä sitten jos minä vaikka sairastun/kuolen?
Tutun äidillä on 3 lasta ja 5 lastenlasta ja siellä se yksin mökissä eläkkeellä raihnaisena istuu eikä kukaan käy.
Kova on pelko, ettei tulevaisuudessa ehkä olekaan niin paljon tottelevaisia orjia.
Vierailija kirjoitti:
Kiinnostavaa, miten jotkut väittävät, että vanhana tulee yksinäistä ilman jälkikasvua. Kuitenkin vanhainkodeissa paljon vanhuksia, joiden lapset tai lapsenlapset eivät käy katsomassa heitä lainkaan.
Hei mummo mitä kuuluu sinne teille?
Me lomalla taas tullaan pohjoiseen
On pohjoisessa päivä yksinäinen
Autioitui aikaa karu maa
Vie mökkiin polku iljakas ja jäinen
Jossa mummo yksin asustaa
Mies kuoli lapset lähti aikanaan
Maailmalle kukin vuorollaan
Kun joulun aikaan hanki peittää maan
Lapsenlapset muistaa mummoaan
Hei mummo mitä kuuluu sinne teille?
Me lomalla taas tullaan pohjoiseen
Ja mummo kohta pukki saapuu meille
Se tulee sieltä tänne poroineen
Nyt yksinäisen mökin kaamos saartaa
Päivisin on pelkkää hämärää
Vain kesäaikaan auto pihaan kaartaa
Viikko vierii mummo yksin jää
Olen huolissani ap:n lapsista, kun äitinsä vaikuttaa pakkomielteiseltä palstaveikalta. Tosin voi olla, että oikeasti hänellä ei lapsia edes ole...
Moni muukaan ei ole katunut.
Olen muuten jo kokenut lapsen ja vanhempien välisen suhteen, sillä minulla on rakastavat vanhemmat. :) Ei siis jää mitään puuttumaan elämästä.
Mun sisko muutti ulkomaille ja teki siellä lapset. Äitini ei ole ikinä tavannut lapsenlapsiaan. lapset voi tehdä mitä huvittaa, tässä opetus.
Miksi kukaan haluaisi pilata elämäänsä lisääntymällä? Lapset haisee, rääkyy ja vie kaiken vapaa-ajan. Eli yksinkertaisesti pilaa koko elämän.
Vierailija kirjoitti:
Oon työtön N58. Edelleen odotan tuota hirveetä katumusta.
Ehkä se katumus iskee 85-vuotiaana, vuotta ennen kuolemaa. Emme vain ehdi kuulla näistä katujista, koska heitä on koko ajan hyvin vähän elossa.
Sitten voi miettiä, että kannattaako mieluummin katua lapsen hankkimista 20 vuotta parhaassa iässä, kun sitä lasta joutuu koko ajan kasvattamaan, vai katua lapsettomuutta yhden vuoden ajan vanhana.
Mulla on 3 lasta afrikkalaisen miehen kanssa ja 2 lasta irakilaisen miehen kanssa. Seuraavaksi meinaan kokeilla norjalaista.
Vierailija kirjoitti:
On hyvä , että ketkä eivät halua lapsia, eivät hanki niitä. Tiedän ihmisiä, joille vapaus esim työuraan ja omaan aikaan on niin suuri arvo, ettei siihen lapsi sovi. Toivon, että lapset saavat syntyä vain heitä kovasti haluaville vanhrmmille. Se on lapsen oikeus.
Tämä on järkevää tekstiä. Ei voi olla lapselle hyväksi, että hänet on hankittu sillä mielellä, että ehkä siitä sitten tykkää vaikkei sitä haluaisikaan.
En ole lapsivihaaja, mutta olen erakko. Minulla on silti elämässäni pari ihanaa ihmistä. Ihmisruuhkia en jaksa. Miten sitä vanhempana yhtäkkiä muuttuisi sosiaaliseksi joka kaipaa ihmisiä joka puolelle?
Entäs miehet? Kaipaako ja ikävöikö mies omaa lasta, onko yksinäinen vanhana kun ei tehnytkään lasta. Miehen elämä on tyhjää ja puolinaista ilman lasta, syli on tyhjä. Kuka pitää huolta vanhasta lapsettomasta miehestä?
Vierailija kirjoitti:
Miksi kukaan haluaisi pilata elämäänsä lisääntymällä? Lapset haisee, rääkyy ja vie kaiken vapaa-ajan. Eli yksinkertaisesti pilaa koko elämän.
No, ne ovat ihmisiä, jotka pitävät lapsista. Kannattaa tietää, mitä haluaa, ja järjestää elämänsä siten. Niin tulee onnelliseksi. Joillekin se tarkoittaa lapsia, joillekin lapsettomuutta.
Vierailija kirjoitti:
Entäs miehet? Kaipaako ja ikävöikö mies omaa lasta, onko yksinäinen vanhana kun ei tehnytkään lasta. Miehen elämä on tyhjää ja puolinaista ilman lasta, syli on tyhjä. Kuka pitää huolta vanhasta lapsettomasta miehestä?
Niin miksi tätä toitotetaan vain naisille? Eikö miehet koe yksinäisyyttä?
Musta on surkuhupaisaa, miten tällaisissa ketjuissa aina hehkutetaan rakkautta omaan lapseen elämän suurimpana rakkautena, ja sitten toisissa ketjuissa suhtaudutaan tuomitsevasti ihmisiin, jotka ovat vanhempiensa kanssa tekemisissä niinkin usein kuin jopa viikoittain. Ei taida ihan ihanteet ja todellisuus kohdata? Vai oliko se lapsi kiva vain silloin, kun se oli geneerinen söpö pikkuvauva, jolla ei ollut omaa persoonallisuutta, mutta kun se kasvaa yksilöksi, siitä ei tykkääkään...
Ei lapsia tarvitse vihata vaikka niitä ei halua. Ihmeellisen negatiivinen ap. Veikkaan ettei hänellä ole lapsia vaan on trolli joka epätoivoisesti yritti kirjoittaa jotain syvällistä, mitä itse kaipaa. En usko hetkeäkään ettei ap itse tunne perheitä joissa lapsia ei kiinnosta enää omat vanhemmat. Se on surullista jos mikä.
AP. Kerrohan tuo näkemyksesi sille lääkärille joka joutui minulle tekemään niin rajun leikkauksen vakavista syistä , että joutui minulta kohdun poistamaan. Eikö kohdun olemassaolo ole naiselle se erittäin tärkeä elin joka vaaditaan sen lapsen hankintaan. Opettele joskus ajattelemaan asioita huomattavasti pidemmälle kuin vain siihen asti mihin oma nenänpääsi loppuu.