Missä pienissä arjen asioissa tai juhlatavoissa luokkaerot näkyy?

Juhlapäivissä, juhlapuheissa, asennoitumisessa ja tavassa huomioida vieraita.

Pukeutuminen. Miten vieraat vastaanotetaan. 

Alemmissa luokissa ruokaan suhtaudutaan kuin olisi nälkään kuolemassa. 

Kyllä se yhteiskuntaluokka näkyy jo olemuksessa. Miten puhuu, miten pukeutuu, miten suhtautuu muihin ihmisiin tai esim. Eri sukupuoliin.

Kiinnostuksessa kulttuuriin ja sivistykseen. Vaikka "ylempiluokkainen" olisi köyhäkin, hänellä usein on kiinnostus sivistää itseään ja seurata kulttuuria, kun taas jopa vaikka yrittämisellä varakkaaksi nousseet työväenluokkaiset ei välttämättä välitä sellaisista asioista mitään. 

Mun oma tausta on tällainen, että molemmat vanhemmat amispohjaisia duunareita, mutta isän yritys menestyi ja rahaa meillä oli ihan kivasti, rakennettiin hieno omakotitalo jne. Mutta se tietynlainen junttius on pysynyt, eli ei kiinnosta kulttuuri eikä Seiskaa älyllisempi maailman seuraaminen. Klassikkokirjoja on ostettu, mutta eivät ole niitä koskaan lukeneet, ne on hyllyssä jotta heistä tulisi hienostuneempi kuva ihmisinä. 

Ei ole tapa tai juhlatapa, mutta...

Mä olen itse luokkaretkeillyt työväenluokasta keskiluokkaan/ylempään keskiluokkaan. Tunnen yhä eläväni jollakin rajalla ja tunnistan nopeasti yhteiskuntaluokkien erilaiset tavat, ne asiat jotka tehdään toisin kuin siinä toisessa paikassa. Huomaan asioita, joita samassa luokassa koko ikänsä elänyt ihminen ei huomaa.

Yksi asia on tapa, jolla keskiluokkaisista ihmisistä puhutaan ja millaisten asioiden katsotaan olevan mahdollisia esimerkiksi opiskelua ja työuraa suunnitteleville nuorille. Veljeni ja siskoni (jotka ovat työväenluokkaisissa ammateissa ja asuvat vanhassa kotilähiössä) kommentoivat koko ajan arjessaan esim.  "ne ovat niin hienoja ihmisiä, oikein lääkäreitä" tai "ei siellä meidän tapaisia ihmisiä käy, olivat sellaista fiinimpää porukkaa" tai "ei meidän porukka sille oikein mitään osannut puhua, sehän on joku tohtorismies oikein",  "naapurin Pekalla on niin noussut päähän, kun muutti sinne Helsinkiin, joku diplomi-insinööri siitä vissiin tulis, en minä ymmärrä yhtään mitään noin vaikeista asioista"... 

Pieni asia, mutta aivan jatkuvasti tehdään sillä omalla puheella selväksi, että on me ja ne, ja meillä ei ole asiaa niiden hienompien ihmisten joukkoon. 

Tämä vähän surettaa mua. Lapset olisivat oikeasti ihan lahjakkaita ja varmaan kiinnostuneita opiskelemaan esim. pidemmälle, mutta kaikki ovat päätyneet tehdastyöhön, lähinnä varmaan siksi, että eivät osaa edes ajatella muuta vaihtoehtoa. 

Taas tätä. Voisitteko sitten perustella hieman enemmän ja antaa esimerkkejä miten ne erot näkyvät esim . pukeutumisessa? 

Varmaan juhlissa se, että onko tarjolla sampanjaa vai puolimakeaa kuohuviiniä.

Karonkassa pukeutuminen. Työläisvanhempien lapset ei osaa pukeutua.

Omalla kuntosalilla ehkä yksi kymmenestä moikkaa kun satutaan salille yhtä aikaa. Loput luimistelee ja välttelee katsekontaktia. Ja kuitenkin ollaan siellä salilla parina päivänä joka ikinen viikko ja samaan kellonaikaan? Enkä siis puhu nyt mistään muijien iskemisestä, vaan ihan perustreenitilanne. Ja ollaan käyty mestassa toistakymmentä vuotta.

Sukkasillaan vaikka juhlatilaisuudessa. Ylempi kansanosa pitää kengät jalassa tai tuo mukanaan sisälle sopivammat kengät.

Tämä on konkreettinen ero.

Vierailija kirjoitti:

Taas tätä. Voisitteko sitten perustella hieman enemmän ja antaa esimerkkejä miten ne erot näkyvät esim . pukeutumisessa? 

Keskiluokalla ei ole tatuointeja, irtoripsiä, hiuslisäkkeitä. Naiset eivät pukeudu liian paljastelevasti. Työväenluokassa naiset pukeutuvat aina vähän yli. Rinnat ovat esillä ja meikki vahvaa. Keskiluokkainen mies ei kilkuttele avain ja pullonkorkinavain -periä housunlenksuista tai pue farkkutakkia päälleen. Keskiluokassa ääntä ei koroteta eikä pilkun tilalla ole kirosana. 

Vierailija kirjoitti:

Karonkassa pukeutuminen. Työläisvanhempien lapset ei osaa pukeutua.

No tämä on kyllä nykyään muuttunut. Esimerkiksi naisilta ei välttämättä enää odoteta pitkää iltapukua. Myös eri tiedekunnilla on alun alkaen erilaiset etikettiohjeet. 

Vierailija kirjoitti:

Sukkasillaan vaikka juhlatilaisuudessa. Ylempi kansanosa pitää kengät jalassa tai tuo mukanaan sisälle sopivammat kengät.

Tämä on konkreettinen ero.

Tai sitten on nivelongelmainen niin kuin minä 😄

Proffan tytär ilman kenkiä 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Karonkassa pukeutuminen. Työläisvanhempien lapset ei osaa pukeutua.

No tämä on kyllä nykyään muuttunut. Esimerkiksi naisilta ei välttämättä enää odoteta pitkää iltapukua. Myös eri tiedekunnilla on alun alkaen erilaiset etikettiohjeet. 

Silti erottuvat aina ne, joiden vanhemmilta puuttuu akateeminen koulutus.

Vierailija kirjoitti:

Karonkassa pukeutuminen. Työläisvanhempien lapset ei osaa pukeutua.

No pöh. Jos on itse töissä siellä yliopistossa niin varmasti tietää miten pukeudutaan oli vanhemmat mitä tahansa. Sen sijaan väittelijän sukulaisilla näkyy varsin kirjavaa pukeutumista jossa lähinnä kai on kyse siitä onko viitsinyt etikettiin tutustua. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taas tätä. Voisitteko sitten perustella hieman enemmän ja antaa esimerkkejä miten ne erot näkyvät esim . pukeutumisessa? 

Keskiluokalla ei ole tatuointeja, irtoripsiä, hiuslisäkkeitä. Naiset eivät pukeudu liian paljastelevasti. Työväenluokassa naiset pukeutuvat aina vähän yli. Rinnat ovat esillä ja meikki vahvaa. Keskiluokkainen mies ei kilkuttele avain ja pullonkorkinavain -periä housunlenksuista tai pue farkkutakkia päälleen. Keskiluokassa ääntä ei koroteta eikä pilkun tilalla ole kirosana. 

 

Oho. No sitten minä olen keskiluokkainen. T. Valis 

Juntit erottaa siitä että joko seisovat juhlissa patsaanomaisesti huulia yhteen purren ja katse pakotietä etsien, tai sitten kertovat isoon ääneen jälleen kertaalleen "lupsakoita" junttisäpinäjuttuja, jotka eivät millään muotoa ole soveliaita tilaisuuteen.

Olen tavannut uskomattoman sivistymättömiä "yläluokkaisia" ja erittäin lukeneita ja kultivoituneita "duunareita".

Ei kannata antaa pukeutumisen tai taustan hämärtää todellista käytöstä.

Varmaan siinä, että esim. minä pienituloisena vietän Espanjassa talvikuukaudet ja enemmän ansaitsevat puurtavat sen ajan töissä.