Haukkukaa kateelliseksi, mä en vaan jaksa
Mun lähipiirin ihmisillä menee kaikilla niin hyvin. Mulle ei kerrota negatiivisiä asioita. Mä en jaksa. Mulla ollut harvinaisen paljon epäonnea elämässä. Ei vaan jaksa olla enää on onnellinen toisten puolesta. Onko muita epäonnisia? Ja tää epäonni jatkuu myös lapsiini.
Kommentit (10)
Vierailija kirjoitti:
Onni pitää ansaita.
Niin ja mitä sä tarkoitat tällä?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Onni pitää ansaita.
Onni tarkoittaa nimenomaan itsestään riippumatonta sattumusta. Tai ehkä mielestäsi esimerkiksi suojatiellä auton alle jäänyt onnettomuuden uhri onkin jotenkin ansainnut kohtalonsa...
Vierailija kirjoitti:
Onni pitää ansaita.
Höpö höpö. Tuuri on sattumasta kiinni, et sinä sitä ansainnut ole. Sullekin vielä kolahtaa pahasti. Jolla on nokka pystyssä, se kompastuu helpommin.
Ap, ymmärrettävää katkeroitua (?) jos epäonni on enemmän sääntö kuin poikkeus. Ehkä sen tajunnut myös lähipiiri kun eivät halua lisätä taakkaa kertomalla negatiivisia asioita?
Älä kuitenkaan anna negatiivisten tunteiden siirtyä lapsiisi, tee kaikkesi että heillä olisi katkeruutta mahdollisimman vähän. Tiedät kokemuksesta varmasti, ettei siitä jää käteen kuin negatiivisuus myös niinä hetkinä, kun onni vihdoin olisi myötä. Positiivinen asenne niin paljon kuin mahdollista, on tuntijalleen siunaus.
Ap, ootko sä masentunut? Mene lääkäriin. Se, ettei sulle "kerrota negatiivisia asioita", on merkki siitä, että muut pelkää sun mielentilaa.
Hoida itsesi kuntoon tai ryve tuossa paskassa fiiliksessä, oma valintasi. Toivon ettei sulla ole lapsia, koska sun rypeminen vaikuttaa heihinkin. Puolisohan on vapaa lähtemään noin raskaasta suhteesta.
Jos sä AP vaan keskität huomiosi epäonnisiin asioihin etkä huomaa onnekkaita sattumia. Ne sun kaverit vaan huomaa ne positiiviset sattumat ja ovat sen takia onnekkaita ja kertovat tästä. On heilläkin ongelmia ja epäonnisia sattumia, niitä on kaikilla, mutta eivät keskitä huomiotaan niihin tai eivät vaan ole sen tyyppisiä ihmisiä jotka haluavat jakaa epäonnisia asioita sinulle taikka muillekkaan.
Mut miten se vika on vaan mussa? Ja kaikki muut on niin hyviä ihmisiä? Mulla ollut jo yli 10v epäonnea ettei ihan uutta ole mulle. Oikeastaan pidempäänkin mutta tuon ajan sairastanut masennusta tai psyykkisiä ongelmia. Tekis mieli luovuttaa... ei ole kiva nähdä kun lapset kärsii rahattomuudesta.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Onni pitää ansaita.
Tämä saattaa olla jopa se kaikista tyhmin asia mikä on ikinä tällä palstalla sanottu
Onni pitää ansaita.