Lue keskustelun säännöt.
En jaksa enää suunnitella syömisiä ja kokkailuja!
10.06.2025 |
Tämä on vain avautuminen, vertaistuki on tervetullutta. En sinänsä tarvitse apua tai neuvoja.
Olen todella kyllästynyt, kun joka päivä avopuoliso kyselee "mitä syödään tänään?" "mitä syödään huomenna?".
Jos satun olemaan joskus yksin, niin syön vähän mitä sattuu silloin kun nälkä iskee. Joku omena tai puuro aamulla, leipä välipalaksi, munakas töiden jälkeen tms. Avopuolisoni on toista maata; hän ei välitä välipaloista vaan haluaa kunnon lämpimiä aterioita.
Olen niin kyllästynyt suunnittelemaan ruokia ja syömisiä. Nykyään joka kerta, kun hän aloittaa lauseen "mitä tänään...." niin tunnen miten synkät pilvet kerääntyvän ympärilleni. Hänellä on yleensä todella selkeä visio siitä mitä hän ei halua syödä, mutta ei niinkään siitä mikä sitten kelpaisi. Esimerkiksi keitot tai salaatit eivät käy, koska niistä ei mene kuulemma nälkä. Tortillat ja vastaavat vaativat "liikaa väsäämistä" (ikään kuin päivittäinen ruoanlaitto ei muuten olisi) jne.
Muuten meillä menee ihan mukavasti, mutta kieltämättä haaveilen joskus yksin elämisestä ihan vain sen takia, että voisin syödä pähkinöitä, munakkaita ja leipiä rauhassa päivät pitkät.
Kommentit (36)
Ruokalistan tekeminen viikoksi eteenpäin kuulostaa vain entistä rasittavammalta :D
"Ei jaksa kiinnostaa suunnitella mitä syön tänään/huomenna"
"Hei auttaisko jos sen sijaan miettisit mitä syöt seuraavat seitsemän päivää"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi apua. Olin naimisissa ruokavaikeilijan kanssa. Aina oli hirveän vaikeaa päättää, mitä voisi syödä eikä sitä koskaan voinut edellisenä päivänä päättää mistään viikon ruokalistoista puhumattakaan. Oli myös niin nirso, että hyvin moni ruoka oli liian arkinen. Myöskään eilistä ruokaa ei voinut syödä. Oli kyllä muutoinkin ihan hirveän vaikea mies. Aina uudestaan ilahdun siitä, että ollaan erottu.
Niin, miksi ruoan suunnittelu pitäisi olla naisen vastuulla? Ihan yhtä hyvin mies osaa käydä kaupassa ja ostaa ruokaa ja myös kokata tai tilata noutoruokaa. Naiset käyvät nykyään töissä kuten miehetkin joten ei heillä ole enää aikaa eikä energiaa hääriä keittiössä vapaa-ajalla.
Asiasta piti keskustella, koska ruokaa laitettiin koko perheelle ja mies oli tuossa se pullonkaula nirsoiluineen. Hän kyllä myös laittoi ruokaa ja hänen tyylinsä oli liata ainakin sata pientä astiaa siinä sivussa, siis jokainen kuiva-ainekin piti mitata eri astiassa, joka sitten oli likainen. Eli se osallistuminen ei auttanut oikeasti mitään. Minulla ero kyllä ratkaisi kaikki ongelmat, vaikkei se tuon takia tullut. Lasten kanssa ei ole murto-osaksikaan yhtä hankalaa.
Usein teen meille ruoat, koska tykkään ja osaan tehdä ruokaa, ja sitä paitsi itsekin syön mieluiten omia ruokaani.
Mies esittää joskus ruokatoiveita ja joskus toteutankin niitä. Joskus kokeilen jotain tai laitan sellaista josta itse pidän mutta mies ei niinkään, ja hän sitten ottaa vain vähän tai ei ollenkaan, ja kaivaa ehkä jonkun makkaran pakasteesta.
Mutta tiedän myös toin tunteen että en jaksa nyt keksiä enkä laittaa mitään ruokaa. Silloin sanon miehelle, että nyt en viitsi laittaa ruokaa, syön vaan jotain leipää, hoida nyt itelles jotain syömistä. Ei tuo vielä ole nälkään kuollut, on se vaan sen verran Nokelainen kaveri että löytää jotain syömistä itsekin.
Vierailija kirjoitti:
Ruokalistan tekeminen viikoksi eteenpäin kuulostaa vain entistä rasittavammalta :D
"Ei jaksa kiinnostaa suunnitella mitä syön tänään/huomenna"
"Hei auttaisko jos sen sijaan miettisit mitä syöt seuraavat seitsemän päivää"
Sitä ruokaa on tehtävä, vaikka ei kiinnostaisikaan ruokaa laittaa varsinkin, jos on lapsia.
Tottakai yksi vaihtoehto on myös tehdä niin suuria satseja viikonloppuisin, että osan voi pakastaa ja sitten sitä vain sulattaa viikon aikana, mutta se on sama kuin suunnitelisi myös viikon ruuat.
Savu nousee jo korvista, kun tiedän, että tulemme olemaan lomalla yhtä aikaa ja luvassa on taas sun pitäisi syödä useammin valitusta, kun näkee, että syön kahdesti tai maksimissaan kolmesti päivässä, jos on oikein aktiivinen päivä. Ei millään tajua, että näin pienikokoisena ei ole yksinkertaisesti tarvetta syödä jatkuvasti varsinkaan, kun syön kunnon määriä syödessäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä kokataan viikonloppuna seuraavan viikon ruoat, yleensä kahta eri laatua, ja yleensä minä kokkaan ihan omasta halustani. Ei tarvitse joka päivä miettiä. Osa ruoasta pakastetaan, jolloin vaihtelua voi hakea aina pakkasesta valmiista annoksista. Syömme yhden lämpimän ruoan päivässä. Kahden aikuisen talous.
Vierailija kirjoitti:
Ruokalistan tekeminen viikoksi eteenpäin kuulostaa vain entistä rasittavammalta :D
"Ei jaksa kiinnostaa suunnitella mitä syön tänään/huomenna"
"Hei auttaisko jos sen sijaan miettisit mitä syöt seuraavat seitsemän päivää"
Itse koen että se helpottaa se ruokalista. Käytän sunnuntaina noin tunnin ruokalistan ja ostoslistan tekoon. Sitten kauppareissu jolla haetaan tarpeet. Myöhemmin ruokaa ei tarvi enää miettiä ollenkaan, sen kun vaan tekee suunnitellut, ja ainekset on valmiina ostettuna. Itseäni aina rasitti enemmän se ruokien keksiminen kuin laittaminen, ja se menee helpommin noin kertarykäisyllä kuin niin että joka päivä on taas vastassa se pohdinta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruokalistan tekeminen viikoksi eteenpäin kuulostaa vain entistä rasittavammalta :D
"Ei jaksa kiinnostaa suunnitella mitä syön tänään/huomenna"
"Hei auttaisko jos sen sijaan miettisit mitä syöt seuraavat seitsemän päivää"
Itse koen että se helpottaa se ruokalista. Käytän sunnuntaina noin tunnin ruokalistan ja ostoslistan tekoon. Sitten kauppareissu jolla haetaan tarpeet. Myöhemmin ruokaa ei tarvi enää miettiä ollenkaan, sen kun vaan tekee suunnitellut, ja ainekset on valmiina ostettuna. Itseäni aina rasitti enemmän se ruokien keksiminen kuin laittaminen, ja se menee helpommin noin kertarykäisyllä kuin niin että joka päivä on taas vastassa se pohdinta.
Tämä.
Mun mielestä olisi hassua aikuiselta jos ostaa viikon ruuat ja yhtäkkiä onkin Yök, en halua kaalilaatikkoa, yhyy, EN HALUUUUUU!
Aikuinen voi helposti ja kypsästi asennoitua ja sitoutua viikon ruokiin:) Ikinä ei ole ollut ongelmaa tästä, edes lapset eivät ole ikinä kiukutelleet ruuasta
Ei lapsia? No mitä ihmettä sinä miesvauvalle mitään suunnittelet?😂😂😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi olet tuollainen tossu? Alistut ja teet myös miehellesikin ruokaa.
Pyydä keittokirjasta merkkaamaan reseptit, joiden aineksissa ei ole mitään häiritsevää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletkohan ollut minun kanssani naimisissa? Olen kyllä nainen, mutta ex miehesi kuulostaa aivan minulta! En tiedä mistä se johtuu mutta en tykkää normaalista kotiruoasta. En halua mitään perunoita tai kastikkeita puhumattakaan keitoista. En ikinä söisi makkaraa tai jotain lihasuikaleita mutta en toisaalta broilerin koipeakaan. En halua suunnitella syömisiä ja kun syön, haluan että on siisti keittiö ja ruokailuhuone ja kattaus on kaunis. Ja inhoan klönttejä! Hyi olkoon.
Tässä on nyt sitten 15 vuotta kokkailtu joka päivä lapsille joku pasta, mitä en itse syö, ja aikuisille jokin minulle kelpaava ruoka. Usein se on jokin kala ja vihannekset thaityyliin, sushi tai chili con carne ilman riisiä. Todella usein en syö illallista vaan päivän lounasravintolan annos ja pari purkkia rahkaa riittää. Olen varmaan paska vaimo mutta sentään tosi hoikka paska vaimo!
Meillä on ollut sama tilanne. Mies nirso ja minä kyllästyin totaalisesti kokkaamaan. Tilasin miehelle paikallisesta kotiruokayrityksestä päivittäin tuotavan lämpimän ateria. Se sisältää lämpimän ruuan, salaatin ja jälkiruuan. Toisinaan on sämpylä tai karjalanpiirakkakin. Heillä on kiertävä kuuden viikon ruokalista. Nirso mieheni on nurisematta syönyt kaiken, jopa sellaistakin mitä on ilmoittanut minulle, että ei syö. Hinta palvelulla on mielestäni edullinen eli 11,90 euroa/ateria kotiintoimitettuna. Itse saan nykyisin syödä mitä haluan. Usein syön lihaa tai kalaa. Sen kanssa salaattia ja kasviksia. Olemme molemmat tyytyväisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ymmärrän, itse syön mitä syön ja ruokaa teen sen mukaan mitä tekee mieli. Miksi aikuinen ihminen edes kysyy mitä syödään tänään/huomenna. Ei vaan jaksa, joskus olen nähnyt päiväunia kun mies kysyy pestäänkö pyykkiä tai jotain muuta yhtä tyhmää, mitä voi itsekin tehdä, kuinka minulla on ase, no ei oo eikä tuu
Ehdottomasti se kokkaa ja suunnittelee, kellä on tarkemmat kriteerit. Toinen voi auttaa vaikka sen verran että hoitaa ainekset kotiin.
Meillä se on puoliso, jolla on tiukemmat kriteerit mitä ja kuinka pitää syödä. Koen erittäin vaikeaksi ja työlääksi suunnitella hänelle kelpaavaa ruokaa. Tyytyväisenä kyllä haen kaupasta tarvittavat ainekset ja autan muissa kotihommissa
Tsemppiä, tunnen tuskasi. Samaa meillä. Itse syön vaan jotain yksin ollessa, mutta muulle perheelle pakko suunnitella ja valmistaa jotain ja ihan samaa. Joka kuitenkin on pahaa ja ei maistu kenellekään.
-neljän äiti