Mielipiteitä: onko väärin mennä treffeille toisen miehen kans jos on vuosia pyytänyt omaa miestä viemään treffeille eikä ole vienyt?

Vierailija kirjoitti:

" Eli samaa fiilistä ette saa siitä, jos itse olette aloitteellisia ja varaatte sen ravintolaillan?"

No eihän se nyt ole sama asia jos aina saa olla se aloitteellinen. Kyllä siinä väkisinkin tulee jossain vaiheessa tunne että toinen ei ole niin kiinnostunut.

Ajattele vaikka ystävyyssuhdetta jossa sinä olet aina se joka ehdottaa tapaamista ja se toinen ei ikinä. Tai ihmistä joka kyllä juttele sinulle kun sinä pidät keskustelua yllä mutta ei ikinä kysy itse sinulta mitään. 

Ei meillä tuollaista olekaan, vaan mies ehdottaa myös että mentäiskö jonnekin. Minä vaan toimin varaajana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parisuhdeterapian paikka. 

Ei auta naisen asenteella yhtään mitään, suhde ei parane miksikään vaikka mies veisi ravintolaan kuinka ja paljon. Ei vaikka kaikki syöminen tapahtuisi ravintolassa kynttilän valossa. Nämä on niitä naisia että kun hyppäät riman yli, seuraava taso jo odottaa. 

Sinä olet niitä miehiä, että ihan perusasiatkin on vaatimista. Lähtöpusut, kääk! Tiskikoneen tyhjennys, akkoin hommia ääk! Normaali parisuhdekelpoinen ihminen ei puhu rakkaansa huomioinnista minään rimojen yli hyppimisenä. Eri asia piilomammanpojat, jotka odottaa puolisoltaan samanlaista yksisuuntaista hyysäämistä kuin äidiltään. 

On väärin. Jos olet jo ottanut eronkin puheeksi niin nyt sitten puheista tekoihin. Ei eroon tarvita toisen lupaa tai halua. Toki jos haluat vielä yrittää niin menkää parisuhdeterapiaan tai puhukaa kotona, mutta tee selväksi että jos tilanne ei muutu niin sinä lähdet. Pettäminen on aina väärin, pelkkä ero riittää ilman uskottomuutta sen höysteenä.

Ala sokeritytöksi

Kaveritreffit on ok, romanttiset ei. Eroa. Älä petä.

Vierailija kirjoitti:

" Eli samaa fiilistä ette saa siitä, jos itse olette aloitteellisia ja varaatte sen ravintolaillan?"

No eihän se nyt ole sama asia jos aina saa olla se aloitteellinen. Kyllä siinä väkisinkin tulee jossain vaiheessa tunne että toinen ei ole niin kiinnostunut.

Ajattele vaikka ystävyyssuhdetta jossa sinä olet aina se joka ehdottaa tapaamista ja se toinen ei ikinä. Tai ihmistä joka kyllä juttele sinulle kun sinä pidät keskustelua yllä mutta ei ikinä kysy itse sinulta mitään. 

Ehkä tällä hyvin aloitteellisella on hyvin kova tarve kontrolloida, niin on nautittavaa järjestää aina itse ja olla aina itse ohjaksissa? Kyllähän tuo muuten tuntuu vähän oudolta, että erikseen toitottaa miten mitään tasapuolisuutta ei suhteessa tarvita vaan hirmu kivaa on aina vaan organisoida ja toinen vaan suostuu saapumaan paikalle.

Kun kukaan ei myöskään olettanut, että miehen pitäisi aina järjestää, kunhan arvostaisi toisen järkkäilyjä ja välillä myös itse hoitaisi osaltaan. 

Vierailija kirjoitti:

Ei tämä ole mikään tieteellinen tutkimus jossa pitää perin juurin selvittää kuka on oikeassa. Parisuhteessa on oleellista se miltä ihmisistä tuntuu. Jos tästä vaimosta tuntuu että mies ei välitä hänestä niin se on se tunne joka ratkaisee onko parisuhde onnellinen. Ei se onko keskustelussa nyt varmasti käytetty oikeita sanamuotoja.



Jos mies haluaa että nainen on onnellinen niin silloin pitää käyttäytyä niin että naisesta niin tuntuu. Ei se sen kummempaa ole.

Vastaus: tuollaiset ihmiset ovat mielikuviensa vankeja, se nimen omaan pitäisi sivuuttaa, miltä tuntuu ja keskittyä faktoihin. Se tunne on kuin maalaus jonka piirrät toisen eteen, on aivan sama mitä toinen ajattelee tai tekee maalauksen takana, olet jo päättänyt miltä maalaus näyttää. Yksi yleisimpiä ja karmeimpia virheitä mitä naiset suhteessa tekevät

Sulla varmaan onkin paljon suhdekokemusta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huvipuistohullu kirjoitti:

Vie sä se sun mies treffeille 😃

Olen vienytkin, järjestänyt lomamatkoja, ollut aktiivinen parisuhteeseen liittyvissä asioissa. Huomatakseni vain että toinen pitää itsestäänselvyytenä enkä oikein saa samaa panostusta takaisin. Ei enää huvita. Olen sanonut että kaipaan huomiota esim treffejä, mutta mies ei saa aikaiseksi. Aina löytyy tekosyyt ja selitykset miksei tällainen onnistu. Joten onko väärin että menen treffeille toisen miehen kanssa? Tiedän että olen kivaa seuraa ja ikäiseksi hyvännäköinen, joten varmasti minut kehtaa viedä treffeille, ei siitä ole kysymys. T. Ap

Vastauksen kysymykseesi tietää ainoastaan miehesi.

Kuulostatpa ihanne treffikumppanilta! 🤣 katkera eukko, joka ei näe asioita kuin omalta kannalta. 

Joo, varmaan jono halukkaita oven takana 🤣

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tyypillistä naiseutta. Jos/kun minä en saa palvontaa, ihailua, treffeillä käymistä, niin minulla on oikeus tehdä sitä jonkun muun kuin oman kumppanini kanssa. Niinhän? Ja asiassa ei ole mitään väärää? Se on silkkaa voimaantumista, eiks jeh?

Palvontaa se että haluaa että mies veisi kerran edes ravintolaan syömään?

Kuka haluaa viedä tuollaisen kiukkupussin yhtään minnekään, joka uhkailee pettämisellä ja ei halua itsekään osoittaa mitään romanttisia tunteita toista kohtaan????

Ap vois ottaa pään pois omasta perseestään välillä. Ehkä ei ole mitään kovin mahtavaa treffiseuraa itsekään.

Two way street

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Piirakka jakoon vain. Ei se järvi soutamalla kulu.

Treffeistä oli kyse. Ei piirakasta, eikä panosta.

Ihmekään jos ei kumppaneita löydy, kun ei sanojakaan osata.

No siihenhän se vääjäämättä johtaa. Turha siinä on hurskastella!

 

Jep. Mitähän tuo treffikumppani tuosta kuviosta oikein saa? 🤣🤣

Viet varatun, jolla ei ole aikomustakaan erota, treffeille,  maksat (hyvin todennäköisesti) kaiken, ja sit tää ihanuus palaa lopulta puolison luo.

Mammat, moniko teistä haluais viedä vastaavan saaliin ulos rilluttelemaan??

Hyvässä tapauksessa vaikka hyvän kumppanin itsellensä. Kuka tietää. Vähintään viehättä

Joo, tosi hyvältä kumppanilta vaikuttaakin 🤣🤣🤣🤣

Vierailija kirjoitti:

Naiset aina odottavat, että miehet tekevät heidät onnelliseksi. Tehkää itse itsenne ensin onnelliseksi. Sitten vasta olette valmiita parisuhteeseen.

Se on muuten just näin!

Alapeukut tulevat kokemattomilta 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Treffeille mennään ennen parisuhdetta, siis siinä vaiheessa, kun vasta tutustutaan.

Parisuhteessa ei mennä treffeille, silloin mennään elokuviin tai teatteriin tai ravintolaan tai pakohuoneeseen, mutta kyse ei ole treffeistä, kyse on parisuhteessa tapahtuvasta yhteisestä tekemisestä.

Jos haluaa mennä treffeille, niin puoliso ei ole mahdollista treffiseuraa, joten ap voi hyvillä mielin mennä jonkun toisen kanssa ravintolaan syömään ja maksaa molempien kulut.

Ja sitten ihmetellään kun suhde muuttuu kaverilliseksi

Mitö uutta pystyt itsestäsi kertomaan 10 vuoden parisuhteen jälkeen? Treffeille mennään tutustumaan toiseen, parisuhteessa voikin vain nauttia toisen seurasta vailla odotuksia siitä, että toinen kertoo itsestään juuri ne asiat,

Minun mies ei koskaan halua kävellä käsikädessä! Kerran lomalla kokeilin, piti hetken ja veti käden pois "kun hävetti kun ihmiset katsoo!"

Pitää minua itsestäänselvyytenä. Ei koskaan järjestä mitään. Tuntuu pahalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parisuhdeterapian paikka. 

Ei auta naisen asenteella yhtään mitään, suhde ei parane miksikään vaikka mies veisi ravintolaan kuinka ja paljon. Ei vaikka kaikki syöminen tapahtuisi ravintolassa kynttilän valossa. Nämä on niitä naisia että kun hyppäät riman yli, seuraava taso jo odottaa. 

Sinä olet niitä miehiä, että ihan perusasiatkin on vaatimista. Lähtöpusut, kääk! Tiskikoneen tyhjennys, akkoin hommia ääk! Normaali parisuhdekelpoinen ihminen ei puhu rakkaansa huomioinnista minään rimojen yli hyppimisenä. Eri asia piilomammanpojat, jotka odottaa puolisoltaan samanlaista yksisuuntaista hyysäämistä kuin äidiltään. 

Hienosti kirjoitettu! 

Naiset vaativat sirkushuveja. Ei ole tosirakkautta.

Ja niin katkerat ns miehet saapuvat ketjuun

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naiset aina odottavat, että miehet tekevät heidät onnelliseksi. Tehkää itse itsenne ensin onnelliseksi. Sitten vasta olette valmiita parisuhteeseen.

Se on muuten just näin!

Alapeukut tulevat kokemattomilta 

Olen ihan samaa mieltä ja olen nainen.

Vierailija kirjoitti:

Naiset vaativat sirkushuveja. Ei ole tosirakkautta.

Äidiltä saa sitä haluamaasi tosirakkautta. Mene sieltä hakemaan. 

Vierailija kirjoitti:

Naiset vaativat sirkushuveja. Ei ole tosirakkautta.

Juuri näin, hyvä Tommi! Älä anna niiden katalien naisten narrata!

T. Äitiliini

Viedä treffeille? Mitä jos se oma mies tulee ja pidätte ne treffit siellä kotonasi? Eikait pitkään parisuhteessa olleet käy enää treffeillä? En eivätkö treffit tarkoita ja ole nimenomaan se että tavataan joku usein uus ihminen? Jos vaikka asutaan yhdessä nii sitähän voidaan mennä vaikka vain käymään syömässä, mutta eiväthän ne treffit ole kun yhdessä sinne mennäänkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parisuhdeterapian paikka. 

Ei auta naisen asenteella yhtään mitään, suhde ei parane miksikään vaikka mies veisi ravintolaan kuinka ja paljon. Ei vaikka kaikki syöminen tapahtuisi ravintolassa kynttilän valossa. Nämä on niitä naisia että kun hyppäät riman yli, seuraava taso jo odottaa. 

Sinä olet niitä miehiä, että ihan perusasiatkin on vaatimista. Lähtöpusut, kääk! Tiskikoneen tyhjennys, akkoin hommia ääk! Normaali parisuhdekelpoinen ihminen ei puhu rakkaansa huomioinnista minään rimojen yli hyppimisenä. Eri asia piilomammanpojat, jotka odottaa puolisoltaan samanlaista yksisuuntaista hyysäämistä kuin äidiltään. 

Eri. Mutta aika paljon tultiin alaspäin kun puhuttiin jatkuvista kynttiläillallisista ja yhtäkkiä tiskikoneen tyhjennys olikin jo iso juttu tai pusun antaminen.