Mielipiteitä: onko väärin mennä treffeille toisen miehen kans jos on vuosia pyytänyt omaa miestä viemään treffeille eikä ole vienyt?

Vierailija kirjoitti:

Huvipuistohullu kirjoitti:

Vie sä se sun mies treffeille 😃

Olen vienytkin, järjestänyt lomamatkoja, ollut aktiivinen parisuhteeseen liittyvissä asioissa. Huomatakseni vain että toinen pitää itsestäänselvyytenä enkä oikein saa samaa panostusta takaisin. Ei enää huvita. Olen sanonut että kaipaan huomiota esim treffejä, mutta mies ei saa aikaiseksi. Aina löytyy tekosyyt ja selitykset miksei tällainen onnistu. Joten onko väärin että menen treffeille toisen miehen kanssa? Tiedän että olen kivaa seuraa ja ikäiseksi hyvännäköinen, joten varmasti minut kehtaa viedä treffeille, ei siitä ole kysymys. T. Ap

Tee miehellesi palvelus ja jätä hänet rauhaan! Hän ei selvästikään ole kiinnostunut samoista asioista kuin sinä. Se, että kehut itseäsi ja kerrot tietäväsi, että kelpaisit muille, alennat oman arvosi miehesi silmissä. Miten ap olisi koti-ilta, jossa miehesi voisi nauttia siitä ihmisestä, johon on aikoinaan rakastunut ilman vaatimuksia.

Eroat ensin ja menet sitten treffeille toisen kanssa. Niin minä tein ja yhtäkkiä exäkin olisi ollut halukas treffailemaan kanssani.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Piirakka jakoon vain. Ei se järvi soutamalla kulu.

Treffeistä oli kyse. Ei piirakasta, eikä panosta.

Ihmekään jos ei kumppaneita löydy, kun ei sanojakaan osata.

No siihenhän se vääjäämättä johtaa. Turha siinä on hurskastella!

Jep. Mitähän tuo treffikumppani tuosta kuviosta oikein saa? 🤣🤣

Viet varatun, jolla ei ole aikomustakaan erota, treffeille,  maksat (hyvin todennäköisesti) kaiken, ja sit tää ihanuus palaa lopulta puolison luo.

Mammat, moniko teistä haluais viedä vastaavan saaliin ulos rilluttelemaan??

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Viimeksi eilen kävimme miehen kanssa hyvässä ravintolassa syömässä.  Aika useinkin käymme, koska lapset jo aikuisia. En ole koskaan kutsunut yhteisiä iltoja treffeiksi. Treffimme oli 40 vuotta sitten.

Sitä voi saivarrella sanoista. Sama asia.

Kun mieheni vie minut syömään, emme kutsu niitä treffeiksi. Mielestäni treffeillä käydään ennen yhteenmuuttoa. Ei naimisissa olevat jo iäkkäämmät ihmiset mene treffeille. Sitä vastoin käyn lounastreffeillä hyvän ystävättären kanssa.

vm-71

Tyypillistä naiseutta. Jos/kun minä en saa palvontaa, ihailua, treffeillä käymistä, niin minulla on oikeus tehdä sitä jonkun muun kuin oman kumppanini kanssa. Niinhän? Ja asiassa ei ole mitään väärää? Se on silkkaa voimaantumista, eiks jeh?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huvipuistohullu kirjoitti:

Vie sä se sun mies treffeille 😃

Olen vienytkin, järjestänyt lomamatkoja, ollut aktiivinen parisuhteeseen liittyvissä asioissa. Huomatakseni vain että toinen pitää itsestäänselvyytenä enkä oikein saa samaa panostusta takaisin. Ei enää huvita. Olen sanonut että kaipaan huomiota esim treffejä, mutta mies ei saa aikaiseksi. Aina löytyy tekosyyt ja selitykset miksei tällainen onnistu. Joten onko väärin että menen treffeille toisen miehen kanssa? Tiedän että olen kivaa seuraa ja ikäiseksi hyvännäköinen, joten varmasti minut kehtaa viedä treffeille, ei siitä ole kysymys. T. Ap

Tee miehellesi palvelus ja jätä hänet rauhaan! Hän ei selvästikään ole kiinnostunut samoista asioista kuin sinä. Se, että kehut itseäsi ja kerrot tietäväsi, että kelpaisit muille, alennat oman arvosi miehesi silmissä

Missä on se mies johon AP aikoinaan rakastui? Se mies, joka vei AP:n treffeille?

Vierailija kirjoitti:

Tyypillistä naiseutta. Jos/kun minä en saa palvontaa, ihailua, treffeillä käymistä, niin minulla on oikeus tehdä sitä jonkun muun kuin oman kumppanini kanssa. Niinhän? Ja asiassa ei ole mitään väärää? Se on silkkaa voimaantumista, eiks jeh?

Palvontaa se että haluaa että mies veisi kerran edes ravintolaan syömään?

Vierailija kirjoitti:

Huvipuistohullu kirjoitti:

Vie sä se sun mies treffeille 😃

Olen vienytkin, järjestänyt lomamatkoja, ollut aktiivinen parisuhteeseen liittyvissä asioissa. Huomatakseni vain että toinen pitää itsestäänselvyytenä enkä oikein saa samaa panostusta takaisin. Ei enää huvita. Olen sanonut että kaipaan huomiota esim treffejä, mutta mies ei saa aikaiseksi. Aina löytyy tekosyyt ja selitykset miksei tällainen onnistu. Joten onko väärin että menen treffeille toisen miehen kanssa? Tiedän että olen kivaa seuraa ja ikäiseksi hyvännäköinen, joten varmasti minut kehtaa viedä treffeille, ei siitä ole kysymys. T. Ap

Vastauksen kysymykseesi tietää ainoastaan miehesi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Piirakka jakoon vain. Ei se järvi soutamalla kulu.

Treffeistä oli kyse. Ei piirakasta, eikä panosta.

Ihmekään jos ei kumppaneita löydy, kun ei sanojakaan osata.

No siihenhän se vääjäämättä johtaa. Turha siinä on hurskastella!

 

Jep. Mitähän tuo treffikumppani tuosta kuviosta oikein saa? 🤣🤣

Viet varatun, jolla ei ole aikomustakaan erota, treffeille,  maksat (hyvin todennäköisesti) kaiken, ja sit tää ihanuus palaa lopulta puolison luo.

Mammat, moniko teistä haluais viedä vastaavan saaliin ulos rilluttelemaan??

Hyvässä tapauksessa vaikka hyvän kumppanin itsellensä. Kuka tietää. Vähintään viehättävän naisen seuraa illan ajan. Kivempi sekin kun yksinäisyys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huvipuistohullu kirjoitti:

Vie sä se sun mies treffeille 😃

Olen vienytkin, järjestänyt lomamatkoja, ollut aktiivinen parisuhteeseen liittyvissä asioissa. Huomatakseni vain että toinen pitää itsestäänselvyytenä enkä oikein saa samaa panostusta takaisin. Ei enää huvita. Olen sanonut että kaipaan huomiota esim treffejä, mutta mies ei saa aikaiseksi. Aina löytyy tekosyyt ja selitykset miksei tällainen onnistu. Joten onko väärin että menen treffeille toisen miehen kanssa? Tiedän että olen kivaa seuraa ja ikäiseksi hyvännäköinen, joten varmasti minut kehtaa viedä treffeille, ei siitä ole kysymys. T. Ap

Vastauksen kysymykseesi tietää ainoastaan miehesi.

Kiertelee ja kaartelee, vähättelee asiaa jne. Mukamas ei ole ollut edes mahdollista kun ei ole lastenhoitajaa. Ei siis viitsi edes sellaista järjestää. Kuten sanoin, aina löytyy tekosyyt ja oikeutus sille miten on toiminut. Minä olen se hankala ja vaikea kun en vaan tyydy siihen mitä saan. T. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huvipuistohullu kirjoitti:

Vie sä se sun mies treffeille 😃

Olen vienytkin, järjestänyt lomamatkoja, ollut aktiivinen parisuhteeseen liittyvissä asioissa. Huomatakseni vain että toinen pitää itsestäänselvyytenä enkä oikein saa samaa panostusta takaisin. Ei enää huvita. Olen sanonut että kaipaan huomiota esim treffejä, mutta mies ei saa aikaiseksi. Aina löytyy tekosyyt ja selitykset miksei tällainen onnistu. Joten onko väärin että menen treffeille toisen miehen kanssa? Tiedän että olen kivaa seuraa ja ikäiseksi hyvännäköinen, joten varmasti minut kehtaa viedä treffeille, ei siitä ole kysymys. T. Ap

Vastauksen kysymykseesi tietää ainoastaan miehesi.

Kiertelee ja kaartelee, vähättelee asiaa jne. Mukamas ei ole ollut edes mahdollista kun ei

Joka on käytännössä ei mitään. Minun pitäisi olla tyytyväinen siihen että mies ei juo joka päivä kännejä, tai että hän välillä siivoaa ja käy kaupassa. Hän siis itse sanonut että tekee niin paljon minun eteeni, kun käy joskus harvoin kaupassa ja siivoaa viikonloppuna kun minä olen töissä. Ei kyllä aina tee sitäkään. Välillä vihaisena riitatilanteessa on sitten uhkaillut kuinka ei jaksa tehdä sitäkään vähää enää sitten kun en ole tyytyväinen tähän hänen panokseensa. Ja raha-asioista sen verran vielä että olen jo monta vuotta maksanut enemmän kaikesta koska palkkani on parempi. Koskaan, en edes kun olin lasten kanssa kotona, ei mies ole minua elättänyt rahallisesti. T. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Viimeksi eilen kävimme miehen kanssa hyvässä ravintolassa syömässä.  Aika useinkin käymme, koska lapset jo aikuisia. En ole koskaan kutsunut yhteisiä iltoja treffeiksi. Treffimme oli 40 vuotta sitten.

Sitä voi saivarrella sanoista. Sama asia.

Kun mieheni vie minut syömään, emme kutsu niitä treffeiksi. Mielestäni treffeillä käydään ennen yhteenmuuttoa. Ei naimisissa olevat jo iäkkäämmät ihmiset mene treffeille. Sitä vastoin käyn lounastreffeillä hyvän ystävättären kanssa.

vm-71

Vai niin, että hyvän ystävättären kanssa käydään lounastreffeillä vaan ei miehen?

No en tiedä teidän tilanteesta sen enempää, mutta olen sitä mieltä, että jos miehesi/puolisosi on sinut käytännössä hylännyt ja tilanne kestänyt vuosia eikä parantunut keskusteluiden myötä, niin on aivan ok antaa tilaisuus jollekin muulle, jos joku kiva on tarjolla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huvipuistohullu kirjoitti:

Vie sä se sun mies treffeille 😃

Olen vienytkin, järjestänyt lomamatkoja, ollut aktiivinen parisuhteeseen liittyvissä asioissa. Huomatakseni vain että toinen pitää itsestäänselvyytenä enkä oikein saa samaa panostusta takaisin. Ei enää huvita. Olen sanonut että kaipaan huomiota esim treffejä, mutta mies ei saa aikaiseksi. Aina löytyy tekosyyt ja selitykset miksei tällainen onnistu. Joten onko väärin että menen treffeille toisen miehen kanssa? Tiedän että olen kivaa seuraa ja ikäiseksi hyvännäköinen, joten varmasti minut kehtaa viedä treffeille, ei siitä ole kysymys. T. Ap

Vastauksen kysymykseesi tietää ainoastaan miehesi.

Kiertelee ja kaartelee, vähättelee asi

Et saa mieheltäsi edes sitä bare minimum kohtelua. 

Perusstandardit parisuhteessa on nämä: Sinua rakastetaan, vaalitaan, ihaillaan, kunnioitetaan, kuunnellaan, tuetaan, hemmotellaan, kohdellaan kuin prinsessaa, viedään treffeille, mies oikeasti haluaa sinut, on ylpeä sinusta, pitää lupauksensa, ei anna sinulle oloa ettet olisi tarpeeksi tai että sinun pitäisi muuttua, sanoo sinulle että olet kaunis, muistaa sinua synttäreillä, saa olosi turvalliseksi.

Kaikki nämä on siis ihan ihan perus juttuja. Tällaisen kohtelun saaminen on synnyinoikeutesi. Nämä siis pitää olla kasassa, etkä tyydy yhteenkään mieheen, joka ei toimi näin. Lopeta heti suhde jos et saa noita ihan perusasioita. 

Onpa ärsyttävää, kun tuo edellinen viesti meni tuolla tavalla oudosti. 

Usein menemme työpäivän jälkeen mieheni kanssa elokuviin ja syömään. Tavataan leffateatterin edessä. Mutte emme me treffeistä puhu, emmekä ole treffeillä.  Treffit olivat vuosikymmeniä sitten, tutustumisvaiheessa.

Miksi pitää mennä treffeille, jos on jo parisuhteessa? En pysty käsittämään tätä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ottanut eron puheeksi, mutta mies ilmoittanut että ei ehdottomasti halua erota. Mutta silti ei ole valmis viemään minua kerran ravintolaan syömään. T. Ap

Eli jos mies sanoo ettei halua erota, niin nainen sitten kiltisti on eroamatta? Mitä kettua nyt taas? Onko naiset oikeasti tällaisia?

 

Ei. 70 % eroista on naisten aloitteesta.

Mutta paljonko sitten on vielä naisia, jotka eivät eroa, kun mies sanoo ettei saa erota?

Minä kysyin mieheltä, että miksi se ei koskaan vie minua hotelliin. Osaisit kuitenkin sieltä takaisin kotiin, vastasi mies.

66/79

parisuhde vaatii myönnytyksiä. Mikäli mies on alkuaikoina vienyt treffeille, niin kokonaisuudessaan on tapahtunut jotain, koska ei enää vie. Ap kirjoittaa omaa tarinaa. Millainen olisi ap:n miehen tarina?

Mieheni on hellyyttävä, rakastava sekä rakastettava aviopuoliso, aivan ihana isä ja pappa. Mikäli arvomme ei kohtaisi, voisin joutua samaan tilanteeseen mieheni kanssa, kuten ap kirjoittaa. Olen luonteeltani sellainen, että välillä kaipaisin kehuja, välillä omaa tilaa. Kun puntaroin arkea, huomaan, että mieheni rakastaa ja huomioi, tilaa saan, kun teen lyhennettyä työaikaa. 

Kun asiaa kysyttäisiin mieheltäni hän voisi jopa vastata, että voisi huomioida vaimoa enemmän.