Lue keskustelun säännöt.
Hyvätuloisen jupinaa
09.06.2025 |
Tälläkin palstalla olen törmännyt ihmisten näkemyksiin siitä, että hyvätuloisten tulisi kustantaa vaikka ja mitä ( maksaa enemmän veroja, Nato - kulut vain hyväosaisten pussista, maksaa linnanjuhlat yms).Usein kirjoittaja on pieni tai keskituloinen, joka ainakin jossakin lauseessa vihjaa, ettei hyvätuloinen "tiedä oikeasta elämästä mitään". Lisäksi vallitsee kummallinen käsitys, että hyvätuloisuuden eteen ei ole tarvinnut tehdä töitä, eikä sitä tarvitse ylläpitää. Olen siis 48v mies. Työurani aloitin tekemällä alle parikymppisenä kaikenlaisia hanttihommia.
Sitten tuli se oivallus : näin ei vaan voi jatkua! Ei ole mitään järkeä, ettei tilistä jää mitään käteen.Aiemmin hankitun puuseppäkoulutuksen lisäksi lähdin hakemaan uuden koulutuksen. Minusta tuli lihanleikkaaja. Niitä hommia tein sen 6 vuotta. Tein töitä paikalliselle firmalle, lisäksi tein keikkaa yksityisenä, ja satunnaisesti töitä eri kauppojen lihatiskeillä.Tein siis pitkää päivää säännöllisesti. Tarkoitus oli tuolloin säästää omaa asuntoa varten. En siis tuhlannut mihinkään epäolennaiseen. Hiljalleen kuitenkin huomasin, että päätyö pisti kropan ihan solmuun. Vaihdoin vakituisesti kaupan puolelle töihin. Jossain vaiheessa päätin pistää oman firman pystyyn. Se ei käynyt ihan käden käänteessä, vaan siinä vaiheessa kun ikää oli mittarissa 33 vuotta. Suurin jarru asialle oli vain ja ainoastaan uskalluksen puute. Niin monta tarinaa olin kuullut konkursseista.Lopulta sain pystyyn kuljetusalan yrityksen-halusin pois elintarvikealalta . Aluksi minulla oli kirjoilla yksi osa-aikainen työntekijä, hän ajoi pitkän matkan keikkoja. Itse huolehdin lyhyistä ajoista.uolloin näytti tovin siltä, että tästä hommasta jää vain rakot käteen. Päätin kuitenkin investoida firmaani ja pankkilainan avulla sain firmalle yhden oman auton lisää, nyt niitä oli siis jo kaksi ( + yksi pieni paku, joka veteli viimeisiään)
Pian vakinaistin osa-aikaiseni, ja palkkasin myös uuden työntekijän. Itse keskityin yhä enemmän toimidtohommiin, varsinkin kun lihanleikkuuajoista kipeytynyt selkä alkoi vihoittelemaan.Viimeiset kymmenen vuotta olen hiljalleen kasvattanut bisnestä, omia autoja firmalla on eri kokoisia nyt 5, tarvittaessa vuokrataan muualta. Itseni lisäksi työllistän vakituisesti 7 henkeä, lisäksi keikkalaisia on listoilla 3. Täksi kesäksi kiireavuksi työllistän 1-2 henkilöä - ajattelin pitää itse ensimmäisen lomanpätkän 12 vuoteen.Olen tyytyväinen siihen, että minulla menee taloudellisesti hyvin, ja olen firmani kanssa selvinnyt hyvin vaikeistakin ajoista. Korona - aika oli opetus siitä että kaikkeen tulee olla valmis.
Sitten ne kysymykset niille, joiden mielestä suurituloisilla on niin helppoa :
- Olisitko itse valmis painamaan säännöllisesti 10- 16 tunnin päivää, seitsemänä päivänä viikossa ( tarkoittaa, että olet jatkuvasti tavoitettavissa)?
- Entäpä riskinotto? Olisitko valmis investoimaan uusiin tiloihin, työvälineisiin ja työntekijöihin ( usein esitetään, että nämä vain ja ainoastaan tuovat rahaa kotonaan makaavalle pomolle)
- Olisitko valmis lähtemään joulun välipäivinä töihin, vain siksi että keikkalainen ilmoittaa olevansa sairas, ja pitkäaikainen asiakas tarvitsee tilaamansa tuotteet toiselle puolelle Suomea - kyllä roudaamme myös silloin kun muut lepäilevät.
- Koetko oikeudenmukaisena kuunnella jatkuvaa kitinää siitä kuinka suurituloinen voi vain katsella tilin saldoaan ja maata kotonaan?
- Pitäisikö SINUN mielestäsi minun osallistua nykyistäkin enemmän "talkoisiin", huolimatta suhteellisen korkeasta verotuksesta ja siitä että työllistän useamman ihmisen firmassani?
Kommentit (27)
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa siltä ettet ole kovin tyytyväinen elämänvalintoihisi ja siihen mihin olet päätynyt. Harmillista jos et et koe saavasi riittävää arvostusta työstäsi, valitettavasti moni pienituloinen kokee samaa.
Onko se mitä olet eniten vailla arvostus työstäsi vai enemmän rahaa?
Koen saavani kylliksi arvostusta, ja myös rahaa. Lähinnä jurpii ajoittain esiin nouseva ajattelu siitä kuinka suurituloisuus olisi ikään kuin sattumaa tms. Ja suurituloisten tulisi osallistua jatkuvasti yhä enemmän ja enemmän "yhteisiin menoihin". Myös syyllistäminen itsekkyydestä on aika ärsyttävää.
Kaiken kaikkiaan olen omaan uravalintaan tyytyväinen. Paljon hienoja muistoja ja onhan se upeaa työllistää myös muita.
Vapaa - aikaa yrittäjällä ei juurikaan ole, mutta sehän on vain ja ainoastaan ihan oma valinta.
T. Jupisija
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on sinulle ehdotus: lopeta nykyinen työsi ja hae matalapalkkatyötä jos siellä sitten pääsee helpommalla. Veroja ei tarvitse maksaa paljon, mutta eipä tule juuri mitään palkkaakaan.
Olen itse matalapalkkaduunari ja minunkaan elämässäni ei ole juuri mitään muuta kuin työ. Työajat ovat sellaiset, että todellista vapaa-aikaa ei työpäivinä ole. Sairaana teen töitä usein, viimeksi noin kuukausi sitten minut painostettiin töihin vaikka olin koronassa ja oikeasti huonossa kunnossa. Joulun välipäivät ovat ihan normaaleja työpäiviä minun alallani.
Työ ei useinkaan ole kivaa eikä helppoa, mutta jotain etuahan kuitenkin koet saavasi nykyisestä työstäsi matalapalkkaduuniin verrattuna, ilmeisesti sen palkan ainakin. Kannattaisiko siitä olla välillä tyytyväinenkin?
SUOMEN julkisen talouden jatkuva velkaantuminen on huolestuttavaa, Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) finanssipolitiikan valvojat katsovat.
Heidän mukaansa pääministeri Petteri Orpon (kok) hallituksen ilmoittamat sopeutustoimet eivät riitä tasapainottamaan julkista taloutta.
Kevään puoliväliriihessä päätetyt lisätoimet päinvastoin heikentävät julkista taloutta entisestään. Hallitus päätti muun muassa keventää ansiotuloverotusta ja yritysten maksamaa yhteisöveroa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa siltä ettet ole kovin tyytyväinen elämänvalintoihisi ja siihen mihin olet päätynyt. Harmillista jos et et koe saavasi riittävää arvostusta työstäsi, valitettavasti moni pienituloinen kokee samaa.
Onko se mitä olet eniten vailla arvostus työstäsi vai enemmän rahaa?
Koen saavani kylliksi arvostusta, ja myös rahaa. Lähinnä jurpii ajoittain esiin nouseva ajattelu siitä kuinka suurituloisuus olisi ikään kuin sattumaa tms. Ja suurituloisten tulisi osallistua jatkuvasti yhä enemmän ja enemmän "yhteisiin menoihin". Myös syyllistäminen itsekkyydestä on aika ärsyttävää.
Kaiken kaikkiaan olen omaan uravalintaan tyytyväinen. Paljon hienoja muistoja ja onhan se upeaa työllistää myös muita.
Vapaa - aikaa yrittäjällä ei juurikaan ole, mutta sehän on vain ja ainoastaan ihan oma valinta.
T. Jupisija&n
Koet saavasi riittävästi arvostusta ja rahaa, mutta haluaisit vielä vähän enemmän arvostusta.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on sinulle ehdotus: lopeta nykyinen työsi ja hae matalapalkkatyötä jos siellä sitten pääsee helpommalla. Veroja ei tarvitse maksaa paljon, mutta eipä tule juuri mitään palkkaakaan.
Olen itse matalapalkkaduunari ja minunkaan elämässäni ei ole juuri mitään muuta kuin työ. Työajat ovat sellaiset, että todellista vapaa-aikaa ei työpäivinä ole. Sairaana teen töitä usein, viimeksi noin kuukausi sitten minut painostettiin töihin vaikka olin koronassa ja oikeasti huonossa kunnossa. Joulun välipäivät ovat ihan normaaleja työpäiviä minun alallani.
Työ ei useinkaan ole kivaa eikä helppoa, mutta jotain etuahan kuitenkin koet saavasi nykyisestä työstäsi matalapalkkaduuniin verrattuna, ilmeisesti sen palkan ainakin. Kannattaisiko siitä olla välillä tyytyväinenkin?
Normiduunarin ja yrittäjän duunissaolo saattaa kuitenkin olla pyhinä tms PIKKASEN eri juttu?Yrittäjällä pelissä oma bisnes ja ehkä asiakkuussuhteet. Duunari tekee duuninsa ja häipyy himaan. Mä en tiedä, mutta veikkaan että kuljetusalalla ollaan tien päällä helposti 1-2 päivää kerrallaan. Paska homma jos keikka tulee yllärinä kun joku saikuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo.
Tälleen 1700 euroa kuukaudessa nettoavana porrassiivoajana ottaa päähän lukaista tämmösiä.
Valittaa kun on iso yritys ja rahaa riitää.
Itse joudun laskemaan joka pennosen että pärjää. Paska puhetta että pomon pitää olla koko ajan saatavissa kiinni! Työajat ne on niilläkin.
Yrittäjä hyötyisi mm kauppatieteiden opinnoista