Onko täällä ketään jotka ovat ihan supertunteellisia?

Ravut on supertunteellisia

Vierailija kirjoitti:

Ravut on supertunteellisia

Olen Vaaka. Ap

Suosittelen terapiaa korjaamaan tuota rajattomuutta. Ja tämän sanon ihan vilpittömästi ja hyväntahtoisesti, tuo on raskasta sekä sinulle että läheisillesi.

Herkkyys ja kyky aistia toisten tunnetiloja on arvokas piirre, mutta siihen liittyy myös varjopuolia, joita ei kannata vähätellä. Jos kaikki tunteet imee itseensä sellaisenaan, alkaa helposti elää muiden puolesta. Esimerkiksi toisen ahdistus voi tarttua niin, että oma olo menee täysin sekaisin, vaikka tilanne ei edes liity itseensä. Pahimmillaan käy niin, että kun toinen hukkuu, sitä uppoaa itsekin mukana.

Tämä ei tarkoita, että herkkyys olisi huono asia. Se on voimavara, mutta se tarvitsee rajoja ympärilleen. Omat tunnetaidot ja rajat eivät ole kylmyyttä vaan itsehoitoa. Ne mahdollistavat sen, että voi olla toisen tukena ilman että kadottaa itseään.

Joskus voi olla houkutus jäädä ajatukseen että "mä nyt vaan olen tällainen herkkä enkä voi sille mitään", mutta herkkyys ei sulje pois oppimista. Tunnesäätelyä, rajoja ja itsemyötätuntoa voi opetella. Moni on saanut apua esimerkiksi terapiasta, kehon ja mielen säätelykeinoista tai vertaistuesta. Herkkyys ei katoa, mutta sen rinnalle voi rakentaa turvaa, vakautta ja tilaa omille tunteille.

Tunteet kertovat paljon, mutta ne eivät aina ole koko totuus. Herkän ihmisen on tärkeää opetella erottamaan, mikä tunne on oma ja mikä ei. Se tuo tasapainoa ja auttaa säilyttämään voiman herkkyyden rinnalla.