Ilta-Sanomat: Uusi dokumentti paljastaa karun totuuden - Näin helposti pojat syrjäytyvät

Hämmästyttävän moni mies täällä on esittänyt 7-10 vuotiaiden poikien kouluhäiriköinnin syyksi tämän:

"Miksi panostaa kouluun, kun sukukypsänä ei kuitenkaan saa p i l l u a."

Teidän pitää nyt keksiä miten poikia kasvatetaan. Nykyinen systeemi ei toimi.

Vierailija kirjoitti:

Hämmästyttävän moni mies täällä on esittänyt 7-10 vuotiaiden poikien kouluhäiriköinnin syyksi tämän:

"Miksi panostaa kouluun, kun sukukypsänä ei kuitenkaan saa p i l l u a."

Älä jauhapaskaa!

Vierailija kirjoitti:

Hämmästyttävän moni mies täällä on esittänyt 7-10 vuotiaiden poikien kouluhäiriköinnin syyksi tämän:

"Miksi panostaa kouluun, kun sukukypsänä ei kuitenkaan saa p i l l u a."

Miksi ihmeessä kukaan kasvattaisi poikansa sellaiseksi, että se ei tule saamaan naista? Sitten valitetaan kun se komeroitunut ja incelöitynyt mölli ei saa naista, koska koulu, yhteiskunta ja pakkoruotsi, vaikka itse on omasta pojasta sellainen tehty.

Vierailija kirjoitti:

Hämmästyttävän moni mies täällä on esittänyt 7-10 vuotiaiden poikien kouluhäiriköinnin syyksi tämän:

"Miksi panostaa kouluun, kun sukukypsänä ei kuitenkaan saa p i l l u a."

Dokumentissa pojat ahkeroivat ja iloitsivat, kun saivat tarroja saavutuksistaan. Siis vanhoja kunnon tarroja kuin pikkulapset! Nämä "kun ei saa kuitenkaan toosaa" -jutut on ihan aikuisten miesten höpöjuttuja vailla todellisuuspohjaa. 

Näin itsekin miehenä pohdin, että miksei poikien kilpailuhenkisyys ylety mihinkään positiiviseen kuten opinnoissa pärjäämiseen tai älykkyyteen.

Entä jos tietystä määrästä vakavia häiriköintejä päätyy tarkkailuluokalle? Myös diagnoosilla ja lääkkeillä. Ei kuitenkaan niin, että yksittäinen opettaja voisi tehdä päätöksen. Tarkkikselta pääsisi myös pois, jos siihen on edellytyksiä. Voisi herättää osan vanhemmista, suurinta osaa varmaan ei.

Jos kotona on harjoitettu minkäänlaista kasvatusta, ekaluokkalainenkin ymmärtää syyn ja seurauksen. Kunhan selitetään.

Vierailija kirjoitti:

Entä jos tietystä määrästä vakavia häiriköintejä päätyy tarkkailuluokalle? Myös diagnoosilla ja lääkkeillä. Ei kuitenkaan niin, että yksittäinen opettaja voisi tehdä päätöksen. Tarkkikselta pääsisi myös pois, jos siihen on edellytyksiä. Voisi herättää osan vanhemmista, suurinta osaa varmaan ei.

Jos kotona on harjoitettu minkäänlaista kasvatusta, ekaluokkalainenkin ymmärtää syyn ja seurauksen. Kunhan selitetään.

Tarkkis olisi toki hyvä ensiapu, mutta se ei poista niitä juurisyitä, miksi pojista on tullut tällaisia. Tai siis osasta poikia. Osa voi edelleen hyvin, suoriutuu opinnoista ja elämästä hienosti. Mikä on siis se erottava tekijä? Ei ainakaan koulu, koska se on kaikille sama. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entä jos tietystä määrästä vakavia häiriköintejä päätyy tarkkailuluokalle? Myös diagnoosilla ja lääkkeillä. Ei kuitenkaan niin, että yksittäinen opettaja voisi tehdä päätöksen. Tarkkikselta pääsisi myös pois, jos siihen on edellytyksiä. Voisi herättää osan vanhemmista, suurinta osaa varmaan ei.

Jos kotona on harjoitettu minkäänlaista kasvatusta, ekaluokkalainenkin ymmärtää syyn ja seurauksen. Kunhan selitetään.

Tarkkis olisi toki hyvä ensiapu, mutta se ei poista niitä juurisyitä, miksi pojista on tullut tällaisia. Tai siis osasta poikia. Osa voi edelleen hyvin, suoriutuu opinnoista ja elämästä hienosti. Mikä on siis se erottava tekijä? Ei ainakaan koulu, koska se on kaikille sama. 

Kasvatus tai pikemminkin sen puute. Vanhempien sairas yksilökeskeisyys (muita ei tarvitse huomioida, todellisuudessa ei edes omia lapsiaan) ja sen siirtäminen lapsiin. Tässä en pidä naisia yhtään parempina, tästä oli jonkun professorin artikkelikin, että terapiapuhe on saanut osan aikuisista taantumaan varhaislapsuudelle tyypilliseen narsismiin. 

Kauan aikaa sitten luin jonkun lastenpsykiatrin jutun, että ei pitäisi puhua lapsenkasvatuksesta, vaan että lapsesta syntymästä saakka, kehitysaste huomioiden, kasvatetaan tasapainoista aikuista, joka pärjää yhteiskunnassa omilla vahvuuksillaan.

Vierailija kirjoitti:

Perheitä, joissa nainen on ainoa huoltaja on paljon, päiväkodinhenkilökunta on naisia, peruskoulussa tilanne on kutakuinkin sama. Pienet pojat viettävät suuremman osan valveillaolo ajastaan naisten kanssa. Meitä vaivaa sekä rakenteellinen, että perheellinen isättömyys. 

Mä olen yksinhuoltajana kasvattanut kolme poikaa. Nyt jo miehiä. ei ole ollut niin kamalan vaikeaa, olennaista on ollut että Minä olen ollut Auktoriteetti. Vanhemman pitää olla vahva ja rakastava, ja tuossa järjestyksessä. Lasten on hyvä kasvaa kun ensin on se järkähtämätön turvallinen vanhempi, joka siihen päälle rakastaa yli kaiken.



Naiset on usein liian nössöjä kasvattajia pojille. Iso osa pojista tarvitsee lähtökohtaisen tiukat perusraamit, joiden ollessa kunnossa myös paljon vapautta. Ihmetyttää miten vaikeaa tämä on niin kovin monelle. Lässytetään ja sössötetään ja ymmärretään loputtomasti, vaikka oikeasti pitäisi vaan pistää peli poikki tarpeeksi ajoissa, lapset kuriin ja nuhteeseen, ja kun homma alkaa sujua, sitten kunnolla kehua ja vapautta. Tai siis ihan jo alkujaankin tiettyjen rajojen pitää olla täysin ehdottomat ja niiden rikkomisesta tulla niin selkeä ja epämiellyttävä seuraamus, että niitä ei vaan kertakaikkiaan rikota.



PS. Omat pojat ei ole ainoita joita olen kasvattanut tällä meiningillä. Olen tehnyt paljon töitä myös päihdeongelmaisten nuorten kanssa, ja ihan samat asiat pätee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka moni kommentoija kävi katsomassa dokumentin? Itse kävin ja siitä tuli selvästi ilmi, että sääntöjen ja rajojen puute on ollut syynä sille, ettei koulunkäynti ole sujunut ja että pojat leirille joutuivat, tai pikemminkin pääsivät. Vielä selvemmin tuli ilmi, että pojat arvostivat sääntöjä ja rajoja, vaikkeivät ne aina kivoilta tuntuneetkaan. Kahdessa viikossa pojat muuttuivat niin, että kaikki heistä, siis jokaikinen, jatkoi opintoja toiselle asteelle, eikä syrjäytynyt. Miettikääpä hetki sitä, te kaikki koulua, yhteiskuntaa tai pakkoruotsia syyttävät. Pojat tarvitsivat vain selvät säännöt ja rajat, huomiota ja ohjausta, toisin sanoen sitä KASVATUSTA, jota heidän omat vanhempansa eivät olleet heille pystyneet tarjoamaan. 

En ole dokumenttia katsonut, mutta kun puhutaan leiristä, olettaisin että siellä on pa

Tosi moni vanhempi nöyristelee ja matelee lastensa edessä. Palvelee, yrittää loputtomasti miellyttää. NÄmä on niitä vanhempia, joiden lapset ei kunnioita ja arvosta mitään, jotka pahimmillaan vie eläkeikäisen vanhempansa rahat lopulta ja viho viimeisenä vielä hengenkin. 



Kun ihmiset ei vaan tajua, että kynnysmattoja ei rakasta eikä arvosta edes omat lapset. Päin vastoin.

Vierailija kirjoitti:

Näin itsekin miehenä pohdin, että miksei poikien kilpailuhenkisyys ylety mihinkään positiiviseen kuten opinnoissa pärjäämiseen tai älykkyyteen.

Kyllä se ulottuu ns. paremmissa piireissä. Pojat kilpailee siinä missä pärjää. JOka pärjää vain perseilyssä, kisaa siinä. JOka pärjää matikassa, kisaa siinä.

Kannattaisiko nuorten miettiä ennen kuin alkavat tehdä lapsia. Ei yhteiskunta voi ottaa vastuuta kasvatuksesta vaan se on vanhemoien vastuulla kasvattaa lapsi niin että siitä ei sosiaalinen ja muitten kanssa toimeen tuleva.

Sosiaalitoimi on suurissa ongelmissa mieleltään pilattujen lasten kanssa. Eipä niistä tule muita kuin elämässään epäonnistuneita luusereita jotka jossain vaiheessa tekevät onneksi itsemurhan jotta eivät muitten vaivoiksi kymmeniksi vuosiksi.

Vierailija kirjoitti:

Hämmästyttävän moni mies täällä on esittänyt 7-10 vuotiaiden poikien kouluhäiriköinnin syyksi tämän:

"Miksi panostaa kouluun, kun sukukypsänä ei kuitenkaan saa p i l l u a."

Jos tytöt antaisivat pillua niin aika moni nuori olisi elämässään paljon onnellisempi. Vaikea uskoa että pillu olisi ihan lasten mielessä mutta yläkoulussa se alkaa pyörittää elämää aika paljon.

Katsoin tuon dokkarin (yle areena: pojat reunalla). 

Lapsia (15v?), jotka syystä tai toisesta ovat menettäneet itseluottamuksensa. Ei mitään pyhäkoululaisia.

Kannattaa katsoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hämmästyttävän moni mies täällä on esittänyt 7-10 vuotiaiden poikien kouluhäiriköinnin syyksi tämän:

"Miksi panostaa kouluun, kun sukukypsänä ei kuitenkaan saa p i l l u a."

Jos tytöt antaisivat pillua niin aika moni nuori olisi elämässään paljon onnellisempi. Vaikea uskoa että pillu olisi ihan lasten mielessä mutta yläkoulussa se alkaa pyörittää elämää aika paljon.

Suomalainen nuori mies saa ensimmäisen seksikokemuksensa keskimäärin 18-vuotiaana, joten ehkä parempi ettei sen asian anna noin kauheasti pyörittää vielä yläkoulussa.

Vierailija kirjoitti:

Entä jos tietystä määrästä vakavia häiriköintejä päätyy tarkkailuluokalle? Myös diagnoosilla ja lääkkeillä. Ei kuitenkaan niin, että yksittäinen opettaja voisi tehdä päätöksen. Tarkkikselta pääsisi myös pois, jos siihen on edellytyksiä. Voisi herättää osan vanhemmista, suurinta osaa varmaan ei.

Jos kotona on harjoitettu minkäänlaista kasvatusta, ekaluokkalainenkin ymmärtää syyn ja seurauksen. Kunhan selitetään.

Kasvatuksen tulee olla tunnepohjaista, että siitä olisi mitään hyötyä. 

Vierailija kirjoitti:

Perheitä, joissa nainen on ainoa huoltaja on paljon, päiväkodinhenkilökunta on naisia, peruskoulussa tilanne on kutakuinkin sama. Pienet pojat viettävät suuremman osan valveillaolo ajastaan naisten kanssa. Meitä vaivaa sekä rakenteellinen, että perheellinen isättömyys. 

Eipä noita poikia olleet isät juurikaan saattelemassa tai päättäjäisvieraina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entä jos tietystä määrästä vakavia häiriköintejä päätyy tarkkailuluokalle? Myös diagnoosilla ja lääkkeillä. Ei kuitenkaan niin, että yksittäinen opettaja voisi tehdä päätöksen. Tarkkikselta pääsisi myös pois, jos siihen on edellytyksiä. Voisi herättää osan vanhemmista, suurinta osaa varmaan ei.

Jos kotona on harjoitettu minkäänlaista kasvatusta, ekaluokkalainenkin ymmärtää syyn ja seurauksen. Kunhan selitetään.

Tarkkis olisi toki hyvä ensiapu, mutta se ei poista niitä juurisyitä, miksi pojista on tullut tällaisia. Tai siis osasta poikia. Osa voi edelleen hyvin, suoriutuu opinnoista ja elämästä hienosti. Mikä on siis se erottava tekijä? Ei ainakaan koulu, koska se on kaikille sama. 

Luonnevikaiset vanhemmat tai luonnevikaisten isovanhempien uhrit vanhemmat, joiden voimat on imetty jo lapsuudessa ja sitten paskoissa parisuhteissa ja terve näkemys ihmisluonnosta puuttuu. 

Sitten on fysiologiset neuroepätyypillisyydet, psykopatia tms. ongelmat. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perheitä, joissa nainen on ainoa huoltaja on paljon, päiväkodinhenkilökunta on naisia, peruskoulussa tilanne on kutakuinkin sama. Pienet pojat viettävät suuremman osan valveillaolo ajastaan naisten kanssa. Meitä vaivaa sekä rakenteellinen, että perheellinen isättömyys. 

Mä olen yksinhuoltajana kasvattanut kolme poikaa. Nyt jo miehiä. ei ole ollut niin kamalan vaikeaa, olennaista on ollut että Minä olen ollut Auktoriteetti. Vanhemman pitää olla vahva ja rakastava, ja tuossa järjestyksessä. Lasten on hyvä kasvaa kun ensin on se järkähtämätön turvallinen vanhempi, joka siihen päälle rakastaa yli kaiken.



Naiset on usein liian nössöjä kasvattajia pojille. Iso osa pojista tarvitsee lähtökohtaisen tiukat perusraamit, joiden ollessa kunnossa myös paljon vapautta. Ihmetyttää miten vaikeaa tämä on niin kovin monelle. Lässytetään ja sössötetään ja ymmärr

On sairaat narsistiset "boy mum"it, jotka nostavat poikansa jalustalle ja kasvattavat heitä kieroon jo lähtöpisteestä. Näitä rajattomia äitejä on yllättävän paljon. Onnittelut sinulle siitä, että olet ollut tasapainoinen kasvattaja.