Rippikoululaisille järjestetään nyt pelkän viikonlopun mittaisia leirejä: "Moni nuori ei ole aiemmin ollut yötä pois kotoa"
Moni nuori ei ole aiemmin ollut yötä pois kotoa, minkä vuoksi nukahtaminen voi olla vaikeaa.
Myös leirillä ruokailu on joillekin nuorille hankalaa.
Vuosikymmeniä nuorten parissa työskennellyt Haavisto sanoo, että rippinuorissa näkyy suuri muutos.
Kommentit (244)
Vierailija kirjoitti:
Millä nämä pärjää kun pitäisi lähteä opiskelemaan?
Oikein hyvin. Mukava asua yksin omassa asunnossa. Rippileiri oli ihan peestä.
Eihän uutisessa ole kyse pelkästään rippileiristä vaan että on uusi ilmiö että tuonikäiset eivät ole olleet koskaan missään yötä ilman vanhempia. Se on uutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä nämä pärjää kun pitäisi lähteä opiskelemaan?
Ei mun DI-opinnoissa tarvinnut kertaakaan olla leiriolosuhteissa.
Nyt oli kyse siitä ettei pysty nukkumaan tai syömään muualla kuin äidin ja isin kanssa.
Yritätkö väittää, että nukkuvat samassa huoneessa vanhempiensa kanssa?
Ilman harrastusleiriä ja leirikoulua minunkaan lapset eivät olisi koskaan olleet yötä ilman vanhempiaan. Meillä ei ole tukiverkkoja ja omat vanhempani ovat iäkkäitä, sisarukset ovat töiden vuoksi kiiireisiä ja asuvat muualla. Appivanhemmat asuvat muualla enkä edes antaisi lapsia sinne yökylään. Kavereiden luona hyvin vähän yöpyneet koska korona vei sen parhaimman ikäkauden opetella sekin asia.
Itsekään en mennyt rippileirille koska olin se joka jäi koulussakin ulkopuolelle- en halunnut antaa kiusaajille mahdollisuutta tehdä sitä rippileirillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi nuoren pitäisi olla yötä jossain muualla kuin kotona?
No mietipä kuule sitä! Oisko vaikka (rippi)leirin tai esim. opintojen takia??? Piditkö lapsiasi talutusnuorassa 18-v synttäreihin asti???
Mun lapsi täytti just 18 ja vielä tuo ei oikeen suostu menemään minnekään, järjestä itse mitään. Serkun perhe otti koiran 10v sitten, joten ne kyläilyt jäi siihen (kouluttamaton iso piski). Muu suku kaukana ja lähin mummo kuollut. Ilomielin olisin katkonut napanuoraa jo aikapäiviä sitten, mutta minkäs teet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi nuoren pitäisi olla yötä jossain muualla kuin kotona?
No mietipä kuule sitä! Oisko vaikka (rippi)leirin tai esim. opintojen takia??? Piditkö lapsiasi talutusnuorassa 18-v synttäreihin asti???
Ei ne helmapiltit 18-vuotiaana sen paremmin kykene olemaan yötä pois mamman luota. Nää on niitä jotka lähetetään maitojunalla intistäkin kotiin.
Inttihän on mammanpoikien paratiisi. Kaikki on tehty valmiiksi, ruoka ilmestyy eteen tiettyinä aikoina ja päivät täyttyy erilaisista leikeistä.
Nimenomaan. Ja koska mammanpojat eivät edes ajattele omilla aivoillaa on inttiaika helppoa. Tämä ei ole sitten hu
Nimenomaan. Ja koska mammanpojat eivät edes ajattele omilla aivoillaa on inttiaika helppoa. Tämä ei ole sitten huumoria vaan totta.
Intti muuttuu vaikeaksi jos ajattelee liikaa ja kyseenalaistaa. Monelle ottaa koville myös se jatkuva toisten ihmisten läsnäolo vaikka muuten tykkäisikin.
Omassa tuvassani oli pari mammanpoikaa. Myönnän ajatelleeni, että osaisinpa itsekin olla ajattelematta ja vain totella sokeasti. Tuossa tilanteessa se olisi auttanut.
Siis mikä ihmettä täällä ihmiset raivoaa siitä että 14 tai 15v ei halua olla riparilla? Ja miksi heidän mielestä vaihtoehdot on joko riparilla oleminen ja viihtyminen tai äidin helmoissa oleminen 24/7? Oliko teillä niin, mamman helmoista leireille, leiriltä mamman helmoihin ja sieltä riparille, mistä taas mamman helmoihin?
Itse kävin 14-vuotiaana kesätöissä, äiti oli kesät töissä myös, lukuunottamatta kesälomaansa.
Mamman helmoissa elämisestä riehuu vain ne jotka on itse siellä mamman helmoissa eläneet.
Tottakai ahdisti ihan helv...sti kiun joutui 90-luvun alussa lähes kahdeksi viikoksi riparille. Mutta vaihtoehtoja ei ollut, pakko oli mennä porukan mukana. Ja siitäkin selvittiin, niin kuin on selvitty kaikesta muutsakin elämässä. Elämässä tulee väistämättä eteen vastenmielisiä tilanteita, mutta niitä pitää oppia sietämään ja sopeutumaan niihin.
"1980-luvulla riitti, kun kertoi, miten leirillä on tapana toimia.
Sillä mentiin. Nuoret olivat esimerkiksi paljon halukkaampia lähtemään iltanuotiolle ja valmiimpia vapaa-ajan peleihin. Nykyään jos ehdottaa, että mennäänkö illalla nuotiolle, vastaus on, että nuotio haisee ja siellä on hyttysiä"
Vierailija kirjoitti:
Siis mikä ihmettä täällä ihmiset raivoaa siitä että 14 tai 15v ei halua olla riparilla? Ja miksi heidän mielestä vaihtoehdot on joko riparilla oleminen ja viihtyminen tai äidin helmoissa oleminen 24/7? Oliko teillä niin, mamman helmoista leireille, leiriltä mamman helmoihin ja sieltä riparille, mistä taas mamman helmoihin?
Itse kävin 14-vuotiaana kesätöissä, äiti oli kesät töissä myös, lukuunottamatta kesälomaansa.
Jos luit sen jutun niin ongelma ei ollut nimenomaan ripari vaan se ettei nämä ole olleet missään muuallakaan yötä poissa.
Eli mitä tuo sun kesätyö mihinkään liittyy, olitko yötkin siellä? Nyt puhutaan siitä ettö nuoret on liian kiinni lapsuudenkodissaan/äidissä. Eivät pysty nukkumaan muualla. Tulevia peräkammarin asukkeja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä nämä pärjää kun pitäisi lähteä opiskelemaan?
Ei mun DI-opinnoissa tarvinnut kertaakaan olla leiriolosuhteissa.
Nyt oli kyse siitä ettei pysty nukkumaan tai syömään muualla kuin äidin ja isin kanssa.
Yritätkö väittää, että nukkuvat samassa huoneessa vanhempiensa kanssa?
Samassa talossa. Äitin täytyy olla lähellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi nuoren pitäisi olla yötä jossain muualla kuin kotona?
No mietipä kuule sitä! Oisko vaikka (rippi)leirin tai esim. opintojen takia??? Piditkö lapsiasi talutusnuorassa 18-v synttäreihin asti???
Mun lapsi täytti just 18 ja vielä tuo ei oikeen suostu menemään minnekään, järjestä itse mitään. Serkun perhe otti koiran 10v sitten, joten ne kyläilyt jäi siihen (kouluttamaton iso piski). Muu suku kaukana ja lähin mummo kuollut. Ilomielin olisin katkonut napanuoraa jo aikapäiviä sitten, mutta minkäs teet.
Eikö harrastuksiakaan ole ollut?
Vierailija kirjoitti:
"1980-luvulla riitti, kun kertoi, miten leirillä on tapana toimia.
Sillä mentiin. Nuoret olivat esimerkiksi paljon halukkaampia lähtemään iltanuotiolle ja valmiimpia vapaa-ajan peleihin. Nykyään jos ehdottaa, että mennäänkö illalla nuotiolle, vastaus on, että nuotio haisee ja siellä on hyttysiä"
Tämä on kyllä ihmeellistä. Kukaan jaksanut sitä jeesushöpinää, parasta riparilla oli juuri yhdessä touhuaminen ja vapaa-aika. Kyllä meillä istuttiin iltanuotiolla, uitiin ja saunottiin. Sekasauna uikkarit päällä oli tosi jännää, mutta srk:n nuorisotyöntekijä tuli aina häätämään tytöt tai pojat ulos saunasta... Mutta minä olinkin riparilla aikana ennen somea. Nykynuoria taitaa vain kiinnostaa puhelimen kanssa istuminen.
Nää on vielä 25-vuotiaanakin äidin luona. Onnea vaan 😂
Vierailija kirjoitti:
Ja näiden vellihousujen pitäis tulevaisuudessa puolustaa Suomea. We are doomed.
Tuossa on kyse joistakin nuorista, ei kaikista.
Onkohan nää yleensä poikia? En ainakaan tyttöjä tunne jotka eivät olisi missään olleet tuohon ikään mennessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan typerää yrittää määritellä jonkun pärjäämistä tai itsenäisyyttä sen perusteella viihtyykö riparilla vai ei.
No nyt oli kyse siitä ettei ne ole kyenneet olemaan missään muuallakaan. Äitiä tulee ikävä.
Mitä sitten? Miksi alle 15v pitäisi olla ollut poissa kotoa nimenomaan yöllä?
Se auttaa itsenäistymiskehitystä että on joskus jossain muuallakin kuin äidin helmoissa. Alkaa olla myöhäistä kyllä jos 15-vuotiaana vasta aletaan kokeilla.
Kuinka niin on myöhäistä? Kai sulla on joku muu perustelu kuin oma mutu.
Ihminenhän ei ole tuossa iässä läheskään va
Ei olekaan valmis, mutta raakaa se olisi jos ei yhtään antaisi siimaa ja valmistelisi nuorta vähitellen siihen omaan itsenäiseen elämään. Muutama yö poissa kotoa on juuri sitä itsenäistymisen opettelua.
Mutta nythän ei ollut kyse "siiman antamisesta" vanhemman taholta, vaan että nuori itse ei halua. Ne on aivan eri asiat. Aivan eri lähtökohdat.
Jos nuori itse ei ole valmis tai ei halua tai "ahdistaa" tai pelkää kiusaamista, niin pitääkö silti pakottaa? Mitä sillä saavutetaan? Hyvin harva jää loppuiäkseen vanhempien luokse asumaan, vaikka tuossa yläkouluiässä ei haluaisi riparileirille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä nämä pärjää kun pitäisi lähteä opiskelemaan?
Ei mun DI-opinnoissa tarvinnut kertaakaan olla leiriolosuhteissa.
Nukuitko äidin ja isän keskellä, vai pelkästään äidin vieressä?
Sinäkö nukuit opiskellessa leiriolosuhteissa? Outoa...
Mitkä on nuo leiriolosuhteet, joista puhut? Oma poikani kävi riparin urheiluopistolla, eli ihan varustellut majoitustilat ja mukavuudet. Samaten käsittääkseni useimmat seurakuntien leirikeskukset ovat ihan nykyaikaiset. Joten varsinaiset leiriolosuhteet telttamajoituksineen ovat varmaankin aika poikkeuksellisia ripareilla. Ehkä jollain vaellusriparilla on näin. Mutta sinne sitten hakeudutaan ihan tarkoituksella.
Miksi sidot lapsesi helmaasi kiinni? 14-vuotias ei ole pikkulapsi enää.