Lue keskustelun säännöt.
Rippikoululaisille järjestetään nyt pelkän viikonlopun mittaisia leirejä: "Moni nuori ei ole aiemmin ollut yötä pois kotoa"
05.06.2025 |
Moni nuori ei ole aiemmin ollut yötä pois kotoa, minkä vuoksi nukahtaminen voi olla vaikeaa.
Myös leirillä ruokailu on joillekin nuorille hankalaa.
Vuosikymmeniä nuorten parissa työskennellyt Haavisto sanoo, että rippinuorissa näkyy suuri muutos.
Kommentit (244)
Näillä lapsilla ei ilmeisesti ole ollut alakoulussa yökoulua ja/tai leirikoulua, missä molemmissa ollaan yötä muualla kuin kotona vanhempien kanssa, kun kerran eivät ole olleet yötä muualla kuin kotona. Meillä tuo ns. yökoulu (seurakunnan leirikeskuksessa) oli todella hyvä harjoituskerta lapseni luokalle ennen seuraavan vuoden viikon leirikoulua.
Oma lapseni on yöpynyt mummolassa pienestä pitäen (aina välillä) ja alakouluikäisenä joskus kavereilla, sekä usempana kesänä lajileireillä. Kesäsin oli joskus mummon ja ukin kanssa mökilläkin 1-2 viikkoa putkeen, kun me vanhemmat olimme töissä. Vaikka lapseni saattaa alussa olla välillä vähän ujo ja joskus on ikäväkin tullut, niin hyvin on sujunut ja kivaa on ollut aina.
Suoritti riparileirin (urheilun lajileirinä) heti koronan jälkeen ja oli ollut todella kivaa. Etenkin, kun takana oli koronavuodet ja tämä riparikesä oli eka jolloin sai leirejä ylipäätänsä taas järjestää.
Kannustan kaikki vanhempia mahdollistamaan lapsen yökyläilyt, sillä kyllä lapsestakin on hienoa huomata, että osaa ja pärjää. Etenkin leireiltä on saanut uusi hyviä kavereita/ystäviä, joiden kanssa yhteydenpito (ja tapaamiset) on jatkunut jo vuosia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän riparilla oli tyttö joka oli jäänyt lapsena orvoksi, haukkui muita leiriläisiä nössöiksi mammanhelmoissa eläviksi ja kertoili miten itse on yöpynyt sairaalassa, lastenkodissa, jossain sukulaisille ja isovanhemmilla missä elikin. Öisin tämä itki unissaan ja kasteli sänkynsä, taisi olla omaa mammaa ikävä.
Vierailija kirjoitti:
Näillä lapsilla ei ilmeisesti ole ollut alakoulussa yökoulua ja/tai leirikoulua, missä molemmissa ollaan yötä muualla kuin kotona vanhempien kanssa, kun kerran eivät ole olleet yötä muualla kuin kotona. Meillä tuo ns. yökoulu (seurakunnan leirikeskuksessa) oli todella hyvä harjoituskerta lapseni luokalle ennen seuraavan vuoden viikon leirikoulua.
Oma lapseni on yöpynyt mummolassa pienestä pitäen (aina välillä) ja alakouluikäisenä joskus kavereilla, sekä usempana kesänä lajileireillä. Kesäsin oli joskus mummon ja ukin kanssa mökilläkin 1-2 viikkoa putkeen, kun me vanhemmat olimme töissä. Vaikka lapseni saattaa alussa olla välillä vähän ujo ja joskus on ikäväkin tullut, niin hyvin on sujunut ja kivaa on ollut aina.
Suoritti riparileirin (urheilun lajileirinä) heti koronan jälkeen ja oli ollut todella kivaa. Etenkin, kun takana oli koronavuodet ja tämä riparikesä oli eka jolloin sai leirejä ylipäätänsä taas järjestää.
Oma lapseni kuuluu siihen ikäluokkaan, jolta peruttiin yläkoulun aikaan kaikki tuollainen eli yökoulut, retket ja lopulta se rippileirikin. Alakoulussa ei muuten ollut mahdollisuuksia tuollaisiin. Harrastuksen takia on kyllä reissannut ihan kiitettävästi. Se on ihan mahdollista, että jollain on jäänyt kaikki tällainen väliin itsestä riippumattomasta syystä.
Säännöille on aikansa ja paikkansa, mutta täysin naurettavissa ja turhissa säännöissä ei vaan ole mitään järkeä.
Toki ok, jos vaikka sinä tykkäät elää esimerkiksi sellaisten sääntöjen mukaan, että tytöt eivät saa puhua tai muuten olla tekemisissä poikien kanssa muuten kuin oppituntien aikana, puhelinta saa käyttää vain tiettyinä viikonpäivinä enintään vartin päivässä, pitää käyttää ulkovessaa vaikka sisävessatkin olisi olemassa, tai että leirillä ei saa käyttää mitään muuta kosmetiikkaa kuin leirikeskuksen omia saippuoita ja shampoita muusta kosmetiikssta puhumattakaan, mutta meille muille nuo on aika turhia sääntöjä.
Vaikka sun mielestä osa säännöistä on ns. turhia, niin ne voivat myös olla hyviä harjoituksia tulevaa varten.
On esim. hyvä muistaa, että on työpaikkoja, missä puhelinta ei voi käyttää miten haluaa. Välttämättä sitä ei saa edes pitää mukana työtiloissa, vaan käyttö tapahtuu vain tauoilla jolloin ylipäätänsä edes pääset puhelimeen käsiksi.
Vierailija kirjoitti:
Säännöille on aikansa ja paikkansa, mutta täysin naurettavissa ja turhissa säännöissä ei vaan ole mitään järkeä.
Toki ok, jos vaikka sinä tykkäät elää esimerkiksi sellaisten sääntöjen mukaan, että tytöt eivät saa puhua tai muuten olla tekemisissä poikien kanssa muuten kuin oppituntien aikana, puhelinta saa käyttää vain tiettyinä viikonpäivinä enintään vartin päivässä, pitää käyttää ulkovessaa vaikka sisävessatkin olisi olemassa, tai että leirillä ei saa käyttää mitään muuta kosmetiikkaa kuin leirikeskuksen omia saippuoita ja shampoita muusta kosmetiikssta puhumattakaan, mutta meille muille nuo on aika turhia sääntöjä.
Vaikka sun mielestä osa säännöistä on ns. turhia, niin ne voivat myös olla hyviä harjoituksia tulevaa varten.On esim. hyvä muistaa, että on työpaikkoja, missä puhelinta ei voi käyttää miten haluaa. Välttämättä sitä ei saa edes pitää mukana t
Missä työssä ollaan reilu viikko putkeen työpaikalla ilman että sieltä saa välillä poistua, missä puhelinta saa käyttää vain joka kolmas päivä ja silloinkin vain sen vartin verran? Tarvitseeko jotkut ihan oikeasti harjoitusta tällaista harjoitusta työelämää varten? Ok, jos tarvitsee, mutta ehkäpä me muut voimme ollan ilman tätä harjoittelua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meidän riparilla oli tyttö joka oli jäänyt lapsena orvoksi, haukkui muita leiriläisiä nössöiksi mammanhelmoissa eläviksi ja kertoili miten itse on yöpynyt sairaalassa, lastenkodissa, jossain sukulaisille ja isovanhemmilla missä elikin. Öisin tämä itki unissaan ja kasteli sänkynsä, taisi olla omaa mammaa ikävä.
Hahhah
Lestadiolaisten rippikoululeiri kesti ennnen kaksi viikkoa. Ei ollut kännyköitä eikä ahdistusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nää missasi sen ensimmäisen nuorten kehitykselle pakollisen itsenäistymishypyn koronan takia. Muistatteko, sen ajan kun ajettiin fillarilla kylän toiselle laidalle uimaan, siinä 10-12-vuotiaina, ja käveltiin sorakuopalle talvella heittelemään kiviä alas ja aiheuttamaan lumivyöryjä? Keräännyttiin kaverin luo yöksi isommalla porukalla ja kikatettiin aamun tunneille?
Ja nyt ne missaa sen kotoa irtoamisen kun pitäisi alkaa etsiä paria ja omaa elämää.
Ei hyvä heilu tulevaisuudessa.
Korona ei aiheuttanut suomalaiselle peruskouluikäiselle lapselle yhtään mitään rajoituksia, koulusulkua (2kk) lukuunottamatta. Ulkona touhusivat koko koronakevään 2020. Lisäksi harrastustoimintakin pysyi melkolailla toiminnassa koronavuosina. Joten en usko, että koronalla on tässä vaikutusta.
Sen sijaan koronavuosiin osuu peruskouluikäisten älyluurikulttuurin iskeminen täydellä volyymilla. Tuli tiktok jne. Elämä siirtyi puhelimelle, ja sosiaaliset kontaktit siirtyi sinne. Vanhemmat tuijottaa samoin luureja kotona. Ihmiset ei enää osaa olla kontaktissa toistensa kanssa.
Lasten sosiaaliset taidot on heikentynyt hälyttävästi, ja näkyy juuri ahdistuneisuutena silloin kun olisi pakko nähdä ikätovereita kodin ulkopuolella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nää missasi sen ensimmäisen nuorten kehitykselle pakollisen itsenäistymishypyn koronan takia. Muistatteko, sen ajan kun ajettiin fillarilla kylän toiselle laidalle uimaan, siinä 10-12-vuotiaina, ja käveltiin sorakuopalle talvella heittelemään kiviä alas ja aiheuttamaan lumivyöryjä? Keräännyttiin kaverin luo yöksi isommalla porukalla ja kikatettiin aamun tunneille?
Ja nyt ne missaa sen kotoa irtoamisen kun pitäisi alkaa etsiä paria ja omaa elämää.
Ei hyvä heilu tulevaisuudessa.
Korona ei aiheuttanut suomalaiselle peruskouluikäiselle lapselle yhtään mitään rajoituksia, koulusulkua (2kk) lukuunottamatta. Ulkona touhusivat koko koronakevään 2020. Lisäksi harrastustoimintakin pysyi melkolailla toiminnassa koronavuosina. Joten en usko, että koronalla on tässä vaikutusta.
Sen sijaan koronavuosiin osuu peruskouluikäisten älyluurikulttuurin iskeminen
Samaan aikaan tuli myös koko yhteiskunnan raju mökkeytyminen. Koronan alkaessa piti saada kesämökki ja erakoitua sinne. Etätyöstä tuli normaalia, eikä osa aikuisista tule enää koskaan palaamaan toimistolle, vaan hoetaan miten mukavaa vaan on olla kotona, omalla porukalla jne. Onhan tälläkin palstalla melkein aina aktiivisena joku ketju, missä valitetaan miten kamalaa on käydä missään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nää missasi sen ensimmäisen nuorten kehitykselle pakollisen itsenäistymishypyn koronan takia. Muistatteko, sen ajan kun ajettiin fillarilla kylän toiselle laidalle uimaan, siinä 10-12-vuotiaina, ja käveltiin sorakuopalle talvella heittelemään kiviä alas ja aiheuttamaan lumivyöryjä? Keräännyttiin kaverin luo yöksi isommalla porukalla ja kikatettiin aamun tunneille?
Ja nyt ne missaa sen kotoa irtoamisen kun pitäisi alkaa etsiä paria ja omaa elämää.
Ei hyvä heilu tulevaisuudessa.
Korona ei aiheuttanut suomalaiselle peruskouluikäiselle lapselle yhtään mitään rajoituksia, koulusulkua (2kk) lukuunottamatta. Ulkona touhusivat koko koronakevään 2020. Lisäksi harrastustoimintakin pysyi melkolailla toiminnassa koronavuosina. Joten en usko, että koronalla on tässä vaikutusta.
Sen sijaan koronavuosiin osuu peruskouluikäisten älyluurikulttuurin iskeminen
Ne altistumiset ja karanteenit osui kyllä tehokkaasti lapsiin. Omakin lapsi oli ihan terveenä useamman viikon karanteenissa sen takia, että oli kohdannut koulun käytävällä jonkun sairastuneen.
Vierailija kirjoitti:
Meidän riparilla oli tyttö joka oli jäänyt lapsena orvoksi, haukkui muita leiriläisiä nössöiksi mammanhelmoissa eläviksi ja kertoili miten itse on yöpynyt sairaalassa, lastenkodissa, jossain sukulaisille ja isovanhemmilla missä elikin. Öisin tämä itki unissaan ja kasteli sänkynsä, taisi olla omaa mammaa ikävä.
Tuollaisia ne on aina
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mikä ihmettä täällä ihmiset raivoaa siitä että 14 tai 15v ei halua olla riparilla? Ja miksi heidän mielestä vaihtoehdot on joko riparilla oleminen ja viihtyminen tai äidin helmoissa oleminen 24/7? Oliko teillä niin, mamman helmoista leireille, leiriltä mamman helmoihin ja sieltä riparille, mistä taas mamman helmoihin?
Itse kävin 14-vuotiaana kesätöissä, äiti oli kesät töissä myös, lukuunottamatta kesälomaansa.
Jos luit sen jutun niin ongelma ei ollut nimenomaan ripari vaan se ettei nämä ole olleet missään muuallakaan yötä poissa.
Eli mitä tuo sun kesätyö mihinkään liittyy, olitko yötkin siellä? Nyt puhutaan siitä ettö nuoret on liian kiinni lapsuudenkodissaan/äidissä. Eivät pysty nukkumaan muualla. Tulevia peräkammarin asukkeja.
Siis kenelle tai minkä suhteen se on ongelma, että nuoret olisivat muka liian kiinni äidistä tai lapsuudenkodissa 14-15-vuotiaina? Entä mikä on se varsinainen ongelma? Se että joitain ärsyttää se, että lapsi tai nuori ei halua olla yötä muualla kuin kotona?
Sehän on ihan klassinen juurisyy, näitä ärsyttää "mamman hoivissa kasvavat" lapset, kun heitä itseään ei ole kukaan hoivannut, kukaan ei ole välittänyt heistä teini-iässä tuolla tavoin.
Tekisi hyvää katsoa peiliin ja tunnistaa, mistä se inho "parempiosaisia lapsia" kohtaan kumpuaa. Minä tunnistan itsessäni sen, minä en saanut hoivaa lapsena ja pitkään tunsin vihaa niitä kohtaan joita hoivattiin. Aivan kuin se olisi heidän syy, että itse jäin vaille.
Se pitää tunnistaa itsessä se käytöksen syy, sitten vasta voi sille inholle jotain tehdä.
Vinkki ihan kokemuksesta, te "mamman pikkupilteille" naureskelijat. KAIKKI huomaa, että te olette itse niitä pikkulapsia, jotka olisi halunneet tulla huomatuksi. Kukaan ei teistä välittänyt. Kaikki huomaa sen, miksi käyttäydytte noin. Ja tekee kipeää myöntää se, vai mitä. "Olin niin huono, ettei minusta välittänyt edes oma äiti tai isä. " Tekee kipeää tajuta se näin aikuisena. Tekee kipeää tajuta, että se ei ollut oikein, ja että useimmat vanhemmat toimii paremmin kuin teidän vanhemmat.
Mutta oikea ratkaisu ei ole, että vaatii samaa välinpitämättömyyttä ja kylmyyttä muillekin lapsille.
Ja looginen reaktio tähän on tietenkin kaiken kieltäminen ja puolustuskannalle meneminen. Olkaapa hyvät.
Vierailija kirjoitti:
Meidän riparilla oli tyttö joka oli jäänyt lapsena orvoksi, haukkui muita leiriläisiä nössöiksi mammanhelmoissa eläviksi ja kertoili miten itse on yöpynyt sairaalassa, lastenkodissa, jossain sukulaisille ja isovanhemmilla missä elikin. Öisin tämä itki unissaan ja kasteli sänkynsä, taisi olla omaa mammaa ikävä.
Voi toista.
Katso vastaus 233.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meidän riparilla oli tyttö joka oli jäänyt lapsena orvoksi, haukkui muita leiriläisiä nössöiksi mammanhelmoissa eläviksi ja kertoili miten itse on yöpynyt sairaalassa, lastenkodissa, jossain sukulaisille ja isovanhemmilla missä elikin. Öisin tämä itki unissaan ja kasteli sänkynsä, taisi olla omaa mammaa ikävä.
Ehkä sen vanhemmat oli iloisia päästyään pois. Kukahan tuollaistakin pelleä joutui huoltamaan.
Niin, projisoinniksihan tuollaista käytöstä kutsutaan, kun joku haukkuu toisia mammanhelmoissa oleviksi.
Vierailija kirjoitti:
Meidän riparilla oli tyttö joka oli jäänyt lapsena orvoksi, haukkui muita leiriläisiä nössöiksi mammanhelmoissa eläviksi ja kertoili miten itse on yöpynyt sairaalassa, lastenkodissa, jossain sukulaisille ja isovanhemmilla missä elikin. Öisin tämä itki unissaan ja kasteli sänkynsä, taisi olla omaa mammaa ikävä.
Noloa
Moni perhe ei tee koskaan viikon lomamatkaa, koska ei ole rahaa sellaiseen.
Ei perheillä ole rahaa enää nykyään kuulua kirkkoon. Hallitus leikkasi ja moni erosi kirkosta, koska ei ole rahaa maksaa kirkollisveroa.
Vierailija kirjoitti:
Ei perheillä ole rahaa enää nykyään kuulua kirkkoon. Hallitus leikkasi ja moni erosi kirkosta, koska ei ole rahaa maksaa kirkollisveroa.
Ei voi maksaa kirkollisveroa, jos vain toisella on vakituinen työpaikka. Pakko molempien erota kirkosta.
Säännöille on aikansa ja paikkansa, mutta täysin naurettavissa ja turhissa säännöissä ei vaan ole mitään järkeä.
Toki ok, jos vaikka sinä tykkäät elää esimerkiksi sellaisten sääntöjen mukaan, että tytöt eivät saa puhua tai muuten olla tekemisissä poikien kanssa muuten kuin oppituntien aikana, puhelinta saa käyttää vain tiettyinä viikonpäivinä enintään vartin päivässä, pitää käyttää ulkovessaa vaikka sisävessatkin olisi olemassa, tai että leirillä ei saa käyttää mitään muuta kosmetiikkaa kuin leirikeskuksen omia saippuoita ja shampoita muusta kosmetiikssta puhumattakaan, mutta meille muille nuo on aika turhia sääntöjä.