Miesystäväni kanssa pitäisi pelata jotain kokoajan. En kestä!!
Korttipelejä, jotain v.i.t.u.n monopolia, playstationia, sulkapalloa, heitellä frisbeetä ja ties mitä. Minä vihaan joka hetkeä. En tiedä olenko saanut jo tarpeekseni näistä lapsena vai vaan yksinkertaisesti vihaan tällaista yhdessä oloa. Mitään hauskaa pelaamisessa ei ole, sillä miehellä on pakkomielle voittaa ja ottaa kaiken todella tosissaan. Pitää vissiin vaan erota. Aina kun yritän sanoa miehelle, että en ollut lapsenakaan mikään peli intoilijat, niin tämä joko suuttuu tai käskee vaan yrittämään. Olen alkanut jo välttelemään hänen tapaamistaan. Olemme jo yli 50 vuotiaita ja mies lähemmäs 60 vuotias. Itse toivoisin kesältä kesäteattereita, matkustelua ja käymistä jossain festareilla. Taitaa mennä tämäkin kesä sulkapalloa hakatessa ja sitten pelaten korttia kun sääsket on ottanut ylivallan.... Yhdessä hmm.. oltu n.3 vuotta.
Kommentit (27)
Vierailija kirjoitti:
Osaatteko keskustella keskenänne?
Mitä luulet. Mies pakenee vain pelaamiseen. Mikään muu ei kiinnosta, vaikka olen yrittänyt ehdottaa.
Ap.
Miehellesi pitää hommata joku pelikaveri. Minä olen meillä se peluri, tosin en suhtaudu voittoon maanisesti, vaan mukavinta on se höpöttely pelin lomassa.
Jos kysyt häneltä tuota sosiaalista puolta, mitä,gän siihen vastaisi?
Sairasta, itse miehenä ei kiinnosta mitkään pelit, tietokpnepelejä en pelaa koskaan, korttipelejä joskus kaveriporukassa.
Mies esitti aluksi juuri sitä mitä miehestä hain. Tai siis puheissa esitti, ei teoissa. Aluksi pelailu oli ihan hetken kivaa, koska alkuvaiheessahan sitä tekee vaikka käpylehmiä ihastuksensa kanssa. Mutta kun se osoittautui elämäntavaksi, niin homma alkoi ottamaan vaan hermoon.
Ap.
Vierailija kirjoitti:
Eli sä haluat vain olla ja mies haluaa tehdä. Erotkaa.
Haluan tehdä muuta kuin istua esim. jossain Pleikkarin ääressä 5 tuntia Illassa. Olen aikuinen, en joku 14 vuotias.
Ap.
Itse tykkään pelata, mutta en jaksa pelata kauaa sellaisen ihmisen kanssa, jolla on joku pakkomielle voittaa ja useinkin juuru maanisesti. Se on jotenkin sairasta.
Ette selvästi sovi toisillenne. Miksi olette yhdessä? Mä en ole koskaan tykännyt pelata mitään, enkä ikinä olisi alkanut olla yhdessä tuollaisen miehen kanssa.
Mun ex-akka suuttui kun pelattiin ensimmäistä kertaa Monopolia ja ostin sen värisen tontin, joita hänellä oli ennestään jo kaksi. Sanoi että heillä on kyllä ollut reilun pelin hengessä sellainen periaate, ettei osteta sen värisiä tontteja joita toisella jo on. Eihän siinä koko pelissä ole mitään vıtun järkeä jos niin pelaa 😄
Vierailija kirjoitti:
Ette selvästi sovi toisillenne. Miksi olette yhdessä? Mä en ole koskaan tykännyt pelata mitään, enkä ikinä olisi alkanut olla yhdessä tuollaisen miehen kanssa.
Elättelin tyhmiä toiveita että mies muuttuisi. Tietenkin hän aluksi lupasi, että mennään teattereihin ja matkustellaan ja minä tyhmä uskoin. Ainuttakaan matkaa tai tapahtumaa ei ole yhdessä tehty. Aina on joku syy miksi ei voi. Eli minun pitäisi olla kiinnostunut siitä mitä hän haluaa tehdä ja hän ei välitä yhtään mitä minä haluan tehdä. Jomman kumman kotiin hautautuminen ei ole vielä haaveissa.
Ap.
Ymmärrän. Seurustelin tuollaisen miehen kanssa. Hänellä oli onneksi paljon pelikavereita ja omat lapseni eli pojat tykkäsivät pelata hänen kanssaan, kun olimme mökillä. Suhde kaatui sitten muihin juttuihin, mutta en minäkään mikään pelaaja ole.
Monopoli on kyllä inhottava peli. Muistan vieläkin kun kakarana 40 vuotta sitten hävisin. Vit utt aa vieläkin.
Eli miestä ei kiinnosta sinun asiat tippaakaan, mutta odottaa sinun viihdyttävän häntä peleissä ja häviävän tietoisesti, ettei miehen ego saa kolausta?
Luiskaan vaan tuollainen tyyppi jo eilen. Ei se siitä parane.
Kuulostaa tosi raivostuttavalta. Olen itse 40 js en kyllä mitään pleikkaria jaksais pelata. Joku sulkapallo leikkimielessä siiderin kans kyllä menisi. Muuten kävelylenkit, konsertit kiinnostais enemmän.
Eikö hänelle voi ehdottaa kompromisseja? Jos se on joku jääräpää, joka ei toisen mieleksi tee asioita koskaan niin ei kai se auta ko hävitä jonku sulkapallopelin aikana kokonaan...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli sä haluat vain olla ja mies haluaa tehdä. Erotkaa.
Haluan tehdä muuta kuin istua esim. jossain Pleikkarin ääressä 5 tuntia Illassa. Olen aikuinen, en joku 14 vuotias.
Ap.
Mutta sitten miehen pitäisi istua teatteria katsomassa? Pelatessa on sentään itse aktiivisessa roolissa.
Osaatteko keskustella keskenänne?