Saitko sä 80-luvulla kesän alussa aina uudet kiinan tossut?
Olin jo itse unohtanut tämän, mutta nyt luin iltalehdestä ballerinoista, niin muistin tämän.
Korson ostarilla oli pieni kenkäkauppa, josta äiti sitten pikkupenneillään osti mulle kesän alussa aina uudet kiinarit. Oli ihana tunne, kun sai ne kauniit uudet kengät jalkaan. Kovin kauaahan ne ei hyvänä pysyneet, mutta siihen aikaan ainakin me työläisperheen mukulat saatiin mitään uutta ja omaa, että olihan se aina mieleenpainuva asia.
Ihania muistoja, vaikka aika pienestä tuli ilo silloin tehtyä.
Kommentit (37)
Kyllä mulla oli kiinantossut ja pidin niitä paljon. Ei niitä kyllä vuosittain ostettu, vaan nuo kestivät monta vuotta. Olivat varmaan ihan kenkäkaupasta ostetut :)
Tulerko nykyään pohdittua, mikä on hyvä jalalle? Eivätkö niin lapset kuin aikuiset käytä nykyään vähän mitä sattuu?
Minulla ei ole koskaan ollut kiinatossuja. Kämppiseni käytti niitä kasarin alussa, kävi ostamassa niitä varmaan Intian basaarista.
Vierailija kirjoitti:
Ne kesti useamman vuoden.
Kenkä olisi mennyt kuntonsa puolesta, mutta jalka kasvoi, niin oli pakko ostaa uudet. Mutta kyllä, mulla noi oli myös kasarilla vakio kesäkengät.
Kävin itse ostamassa ruokatunnilla, en vuosittain. Yleensä mustat, mutta myös kirkkaanpunaiset - yksi pari mustia ja punaisia on vieläkin jäljellä, käyttökelpoisina jopa. Eivät ehkä parhaat jalalle, mutta jo muutaman kesän jälkeen ostin kantakorokelaput ja hyvin ovat nekin toimineet. :) Ihanat kiinatossut. <3
Adidas Jaguarit olivat kasarin alkupuolella se juttu, joka joka jätkän piti saada. Niitä manguttiin vanhemmilta.
En saanut vaan hankin ihan itse, koska olin silloin jo aikuinen. Kihlajaisissani vuonna 1980 minulla oli musta intianbasaarimekko ja mustat kiinantossut, ihan peräti Tukholmasta ostetut.
Ei ihan joka kesä, mutta silloin kun sain, niin ne oli tarrakiinnitteiset Menokkaat. Yleensä niitä tarrojakaan ei jaksettu avata vaan tennari survottiin väkisin jalkaan ja kantapää kului sisäpuolelta nopeasti puhki.
Vierailija kirjoitti:
Ei ihan joka kesä, mutta silloin kun sain, niin ne oli tarrakiinnitteiset Menokkaat. Yleensä niitä tarrojakaan ei jaksettu avata vaan tennari survottiin väkisin jalkaan ja kantapää kului sisäpuolelta nopeasti puhki.
Haha, kiitos tästä muistosta, mullakin oöi näitä lintattuja kenkiä :)
Sain kerran kauhean mankumisen jälkeen, kun muillakin tytöillä oli sellaiset. En tykännyt niistä sitten yhtään. Muistaakseni tämä tapahtui alkusyksystä koulujen jo alettua. Lähiostarin kenkäkaupasta ne käytiin ostamassa.
Muistaako kukaan mokkasiini-villitystä kasarin lopussa? :)
Muistaako kukaan niitä muovisandaaleja, leveät, joissa oli remmit? Täyttä muovia olivat ne.
Varmaan tyttöjen juttuja kun en poikana muista kuulleenikaan mistään kiinantossuista.
Minäkin pääsin 1. luokalta keväällä -82 ja kengät taisi olla jotain lenkkareita, kesällä saatoin käyttää joskus "läpökkäitä" eli sellaisia hyvin avonaisia sandaaleja jotka läpsyi kävellessä jalkapohjaa vasten ja siitä nimitys :D
Talvella varrelliset talvilenkkarit / saappaat. Muistan jotkut talvikengät jossa oli hyvin terävä kuviointi pohjissa ja niissä oli uskomattoman hyvä pito. Nykyajan talvikenkien pohjat on jotain pakkasessa kovettuvaa kiinalaista halpismuovia kuten eräät autojen moottorinlämmittimien johdot. Niissä ei ole pitoa yhtään, ei ihme että liukastumistapaturmat ovat lisääntyneet isoksi ongelmaksi.
Olen syntynyt 70-luvun alussa, mutta en tiedä mitkä on kiinantossut. Mikä juttu tämä on, vai olenko elänyt pullossa?
Täällä Kuopiossakin saatiin siskon kanssa aina uudet kiinarit. Oi, kun tuli haikea mieli, vieläköhän tähän 40 koon jalkaan löytyisi kiinarit.
Nimen olen kuullut, mutta en yhtään tiedä, miltä näyttivät ja tuntuivat.
Ei varmaan ollut meidän seudulla hipjuttu.