Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Anna: Narsistimies nimesi hu oraksi, potki kadulla, repi hiuksista ja ku risti - silti Emma, 44, "antoi hänelle vielä mahdollisuuden"

Vierailija
01.06.2025 |

Emma, 44, kertoo jutussa jääneensä narsistin kanssa suhteeseen, vaikka tämä käy päälle fyysisesti, nimittelee ja uhkailee mm. liivijengillä. Taustalla on ylisukupolvinen kuvio: myös Emman äiti ja isoäiti elivät hyväksikäyttävissä suhteissa. Väk ivalta ja manipulointi on jatkunut vuosia. Emma käy terapiassa ja haluaa lopulta "arvostaa itseään tarpeeksi" lähteäkseen.

Mammat, miksi meillä naisilla kestää vuosia tajuta, että meitä vedetään nenästä? Miksi me selitetään ja siedetään? Oikeasti: jos mies käy kimppuun, onko siinä enää mitään selitettävää? Miksi lapsuuden tuttu, entinen "herrasmies", saa tuhota aikuisen naisen elämän, talouden ja itsetunnon - eikä nainen osaa sanoa EI?

Minua kiinnostaa erityisesti yksi asia: miksi niin moni nainen puhuu vuosia "rakkaudesta", kun kyse on puhtaasta riippuvuudesta, pelosta ja hyväksikäytöstä? Missä kohtaa me opitaan, että väk ivalta ja hu ora-nimittely kuuluu "riitaan"?

Ja missä kohtaa alkaa se vaihe, jossa lapsille näytetään, että näin kuuluu elää? "Rakkaus on vuoristorataa" jne. En osta tuota enää. Oikeasti jos mies uhkaa tap paa, eikä nainen lähde, niin mitä meidän muiden pitäisi tehdä? Taputtaa?

Vihaksi pistää. En Emmaa syyllistä, vaan tätä koko kuviota. Montako Emmaa vielä pitää kuris taa ennen kuin tajuamme, että olemme kasvattaneet sukupolvia alistumaan?

Onko teidän lähipiirissä tällaisia tapauksia? Miten niistä on päästy ulos vai ollaanko vieläkin "antamassa mahdollisuus"?

Kommentit (64)

Vierailija
61/64 |
02.06.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lopettakaa naisten hyysääminen. Jos huolettaa, soittakaa 112. Naisten ei tarvitse toimia toistensa suojelijoina.

Vierailija
62/64 |
02.06.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Koska pohjimmiltaan kyseessa on addiktio.

Se "rakkaus" on ihana huume josta rakkausaddiktioon taipuvaisen on vaikea vieroittaa itseaan. Ne valtavat hormonimyrskyt joita addiktoitunut tuntee alistajansa kanssa hyvina aikoina ovat niin taivaallisen koukuttavia etta niitten jalkeen tasainen arki turvallisen ja normaalin ihmisen seurassa tuntuu tylsalta kuin tiskivesi. Siksi he usein palaavat koska houkutus on liian suuri. Ja alistaja hyvin tietaa taman.

Jos tallaisten suhteiden uhreja alettaisiin hoitaa kuten ihmisia hoidetaan huumevieroituksessa niin luulen etta paljon useampi pystyisi jattamaan tuollaiset hirviomaiset suhteet taakseen. Tarkoitan siis ihan sita etta addiktoitunut luultavasti tarvitsee vieroituslääkkeet, ainakin aluksi. 

Mutta ihmisille tarjotaan vaan puhumista ja terapiaa, eika se auta noita vakavasti koukkuun jaaneita. Jarjella he ymmartavat etta suhde on sairas mutta kroppa ja aivot huutavat lisaa huumetta. Siihen ei puheet paljo

Nämä ihmiset kammoavat yksinoloa koska ovat sen verran rikottuja. Eivät koskaan ole esim. oppineet miten tunteita voi käsitellä terveellä tavalla. Pelastusta etsitään aina jostain muusta ihmisestä, se kelpaako jollekin miehelle määrittää oman arvon. Tervepäiset pelottavat liikaa koska kokevat olevansa alempiarvoisia ja tutut kuviot tuntuvat ihmisestä turvalliselta. Siksikin se yksinolo pelottaa kun tuntuu ettei ikipäivänä pysty mihinkään normaaleihin ihmissuhteisiin. Näitä todella auttaisi valtavasti jos pääsisivät johonkin kuntoutuslaitokseen muutamaksi kuukaudeksi, ihan se fyysinen erossa oleminen olisi tärkeää. Tietoa ja tukea ja ennen kotiinlähtöä asiat järjestetyksi niin että tukea löytyy vielä kotipaikkakunnallakin ja on uusi salainen numero, asunto jne. järjestettynä. Jos vaan ramppaa jossain vähän juttelemassa mutta mikään muu ei muutu niin eipä siinä mitään toipumista tapahdu.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
63/64 |
02.06.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska pohjimmiltaan kyseessa on addiktio.

Se "rakkaus" on ihana huume josta rakkausaddiktioon taipuvaisen on vaikea vieroittaa itseaan. Ne valtavat hormonimyrskyt joita addiktoitunut tuntee alistajansa kanssa hyvina aikoina ovat niin taivaallisen koukuttavia etta niitten jalkeen tasainen arki turvallisen ja normaalin ihmisen seurassa tuntuu tylsalta kuin tiskivesi. Siksi he usein palaavat koska houkutus on liian suuri. Ja alistaja hyvin tietaa taman.

Jos tallaisten suhteiden uhreja alettaisiin hoitaa kuten ihmisia hoidetaan huumevieroituksessa niin luulen etta paljon useampi pystyisi jattamaan tuollaiset hirviomaiset suhteet taakseen. Tarkoitan siis ihan sita etta addiktoitunut luultavasti tarvitsee vieroituslääkkeet, ainakin aluksi. 

Mutta ihmisille tarjotaan vaan puhumista ja terapiaa, eika se auta noita vakavasti koukkuun jaaneita. Jarjella he ymmartavat etta suhde on sairas mutta kroppa ja a

Mikä sinua auttoi?

Vierailija
64/64 |
02.06.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

BREAKING NEWS: naiset tykkää jännä miehistä.

Tykkäämme myös, että mies hallitsee oikeinkirjoituksen 

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yhdeksän yhdeksän neljä