Mitä ennen tarkoitettiin sanonnalla että hoitaja on kutsumusammatti?
Potilaana olen törmännyt monenlaisiin hoitajiin ja jotkut ovat täysin väärällä alalla. Siksi mietin tuota kutsumusta, mitä se on??
Kommentit (43)
Vanhaa höpinää jolla yritetään perustella huonoa palkkausta.
Vierailija kirjoitti:
Kutsumusammatissa olet koneiston ratas, joka saa naurettavan pientä palkkaa.
Hyvä niin. Ihminen joka haluaa olla erityinen on vielä lapsi. Ikävä kyllä meitä ei tässä yhteiskunnassa kasvateta aikuisiksi, vaan meidät jätetään roikkumaan siihen erityisyyden ja erillisyyden tunteeseen, mikä lapsella on. Sitten aikuisena joutuu yksin hankkiutumaan siitä eroon, jos edes koskaan ymmärtää sitä prosessia aloittaa.
Kerrotaan, esim. Sophie Mannerheim omistautui sairaanhoitajan kutsumusammatissa n. 35v iässä eli hän omisti 100% aikansa työlle ja sen kehittämille, ilman arkisia velvoitteita. Hänellä oli palveliat jotka hoitivat kodin ja ruuan, siivoukset, pyykinpesu jne. Työ oli suuri intohimo ja sille omistauduttiin 24/7.
Ja ennen näitä oli myös taiteessa esim. Edelfelt,. Birger Kaipainen
Nykyään tuskin kukaan on kutsumusammatissa, sillä harvalla suku tai ystävät kustantavat loistokkaan elämän ja palvelusväen, vaan on itse elätettävä itsensä.
Vierailija kirjoitti:
Vanhaa höpinää jolla yritetään perustella huonoa palkkausta.
Eihän kutsumusammatissa makseta palkkaa, vaan muut mahdollistavat täyden ylläpidon ja ajankäytön, omistautua työlle 100%.
Käytännössä tarkoitti sitä, että ei tarvinnut maksaa hyvää palkkaa vaan annettiin naisille tilaisuus toteuttaa hoivaviettiään ja kutsumustaan.
Vierailija kirjoitti:
Raha on tärkein motivoiva tekijä nykyään.
Kutsumukseen vedotaan juuri siksi että ei tarvitse maksaa kunnon palkkaa.
Vierailija kirjoitti:
Entis-entisaikaan nainen luopui mm. hoitajan, opettajan työstään ( ja muitahan ammatteja ei naisille ollut lukuunottamatta pyykköriä, piikaa, ompelijaa tai prostituoitua), jos meni naimisiin. Moni valitsi hoitajan ammatin avioliiton sijaan.
Luterilaisessa mielessä meidän tulisi suhtautua joka työhön kutsumuksena. Eli joka työssä palveltaisiin toista ihmistä ja tämän hyvää elämää.
Tosin ennen opettajat oli pääosin miehiä.
Vierailija kirjoitti:
Raha on tärkein motivoiva tekijä nykyään.
Kyllä. En tekisi mitään työtä, jos en saisi palkkaa. Sairaanhoitajan työ on sitten se mieleisin vaihtoehto, kun jotain kerran on tehtävä,
Sairaanhoitajilla ei ole mitkään pienet palkat.
Vierailija kirjoitti:
Sairaanhoitajilla ei ole mitkään pienet palkat.
Käytännössä kaikilla tuntemillani hoitsuilla vuositulot on yli 40 000 euroa, joten mistään pienistä palkoista ei todellakaan ole kyse.
Vierailija kirjoitti:
Sairaanhoitajilla ei ole mitkään pienet palkat.
On kyllä, jos tekee päivätyötä. Vuorolisät tietenkin nostaa palkkaa, kuten kaikilla aloiilla. Peruspalkka ei ole kovinkaan hyvä, vaikka olisi erikoissairaanhoidossa töissä, ja tekee itsenäistä työtä ja hoidollisia päätöksiä.
Vierailija kirjoitti:
Kutsumusammatissa olet koneiston ratas, joka saa naurettavan pientä palkkaa.
Tämä näin. Se oli työnantajapuolen korulause millä hillittiin hoitajien palkankorotusvaatimuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sairaanhoitajilla ei ole mitkään pienet palkat.
On kyllä, jos tekee päivätyötä. Vuorolisät tietenkin nostaa palkkaa, kuten kaikilla aloiilla. Peruspalkka ei ole kovinkaan hyvä, vaikka olisi erikoissairaanhoidossa töissä, ja tekee itsenäistä työtä ja hoidollisia päätöksiä.
Vuositulot on ainoa järkevä tapa verrata palkkoja. Ei muilla aloilla ole mitään hälytysrahoja tai järjettömiä ylityökorvauksia, vaan joustaminen menee ihan normaalina työnä.
Vierailija kirjoitti:
Kerrotaan, esim. Sophie Mannerheim omistautui sairaanhoitajan kutsumusammatissa n. 35v iässä eli hän omisti 100% aikansa työlle ja sen kehittämille, ilman arkisia velvoitteita. Hänellä oli palveliat jotka hoitivat kodin ja ruuan, siivoukset, pyykinpesu jne. Työ oli suuri intohimo ja sille omistauduttiin 24/7.
Ja ennen näitä oli myös taiteessa esim. Edelfelt,. Birger Kaipainen
Nykyään tuskin kukaan on kutsumusammatissa, sillä harvalla suku tai ystävät kustantavat loistokkaan elämän ja palvelusväen, vaan on itse elätettävä itsensä.
Tälläiset Sophiet ja Florencet historian hämäristä ovat nykyisille hoitajille jo lähes taakka. Menneisyyden painolastia, jolla perustellaan huonoa johtamista ja palkkausta.
Sophiet ja Florencet omistivat elämänsä sairaanhoidolle ja kuvittelivat, että työläisnaiset voisivat tehdä saman.
Menneisyyden kaikuja tulee yhä nykyisten hoitajien elämään, riittämättömyyden tunne on valtava. Pitäisi omistautua työlle ja sille hiton kutsumuksella, mutta muutakin elämää on. Palkalla pitäisi elättää perhe, naimattoman nunnan tavoin eläneen hienostotyttären taskurahalla ei nykynainen enää tule toimeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerrotaan, esim. Sophie Mannerheim omistautui sairaanhoitajan kutsumusammatissa n. 35v iässä eli hän omisti 100% aikansa työlle ja sen kehittämille, ilman arkisia velvoitteita. Hänellä oli palveliat jotka hoitivat kodin ja ruuan, siivoukset, pyykinpesu jne. Työ oli suuri intohimo ja sille omistauduttiin 24/7.
Ja ennen näitä oli myös taiteessa esim. Edelfelt,. Birger Kaipainen
Nykyään tuskin kukaan on kutsumusammatissa, sillä harvalla suku tai ystävät kustantavat loistokkaan elämän ja palvelusväen, vaan on itse elätettävä itsensä.
Tälläiset Sophiet ja Florencet historian hämäristä ovat nykyisille hoitajille jo lähes taakka. Menneisyyden painolastia, jolla perustellaan huonoa johtamista ja palkkausta.
Sophiet ja Florencet omistivat elämänsä sairaanhoidolle ja kuvittelivat, että työläisnaiset voisivat tehd
Tuo, jota kutsut taskurahaksi, on joillakin aloilla lähes tuplapalkka. Vastenmielistä, kun yksi ammattiryhmä on jatkuvasti lapa ojossa kerjäämässä lisää rahaa. Palkka on jo nyt varsin ylimitoitettu heikkoon työnlaatuun ja tulokseen näiden. Nyt olette seuraavat 30 vuotta hiljaa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sairaanhoitajilla ei ole mitkään pienet palkat.
On kyllä, jos tekee päivätyötä. Vuorolisät tietenkin nostaa palkkaa, kuten kaikilla aloiilla. Peruspalkka ei ole kovinkaan hyvä, vaikka olisi erikoissairaanhoidossa töissä, ja tekee itsenäistä työtä ja hoidollisia päätöksiä.
Vuositulot on ainoa järkevä tapa verrata palkkoja. Ei muilla aloilla ole mitään hälytysrahoja tai järjettömiä ylityökorvauksia, vaan joustaminen menee ihan normaalina työnä.
Hälytysrahaa saa mm.pelastusalan työntekijät sekä esim.merenkulkualalla sitä maksetaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerrotaan, esim. Sophie Mannerheim omistautui sairaanhoitajan kutsumusammatissa n. 35v iässä eli hän omisti 100% aikansa työlle ja sen kehittämille, ilman arkisia velvoitteita. Hänellä oli palveliat jotka hoitivat kodin ja ruuan, siivoukset, pyykinpesu jne. Työ oli suuri intohimo ja sille omistauduttiin 24/7.
Ja ennen näitä oli myös taiteessa esim. Edelfelt,. Birger Kaipainen
Nykyään tuskin kukaan on kutsumusammatissa, sillä harvalla suku tai ystävät kustantavat loistokkaan elämän ja palvelusväen, vaan on itse elätettävä itsensä.
Tälläiset Sophiet ja Florencet historian hämäristä ovat nykyisille hoitajille jo lähes taakka. Menneisyyden painolastia, jolla perustellaan huonoa johtamista ja palkkausta.
Sophiet ja Florencet omistivat elämänsä sairaanhoidolle
Jatkuvasti lapa ojossa? Ihan yhtä usein ovat muutkin liitot korotuksia hakemassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sairaanhoitajilla ei ole mitkään pienet palkat.
On kyllä, jos tekee päivätyötä. Vuorolisät tietenkin nostaa palkkaa, kuten kaikilla aloiilla. Peruspalkka ei ole kovinkaan hyvä, vaikka olisi erikoissairaanhoidossa töissä, ja tekee itsenäistä työtä ja hoidollisia päätöksiä.
Vuositulot on ainoa järkevä tapa verrata palkkoja. Ei muilla aloilla ole mitään hälytysrahoja tai järjettömiä ylityökorvauksia, vaan joustaminen menee ihan normaalina työnä.
Saan hälytysrahan kun tulee nopea lähtö töihin, työskentelen teollisuudessa. Minulle myös maksetaan vuorolisät, pyhälisät, ylityökorvaukset. Miksi kuvittelet, että ne koskisivat vain hoitoalaa?
Koen omani kutsumukseksi. Ohjaaja (hoitaja) lastenkodissa.
SInnepäin. Se tarkoittaa kykyä ja halua ottaa vastuu tekemisistään ja tekemättä jättämisistään. Riippumatta siitä, onko tätä kykyä tai halua, ammatillista vastuutaan ei pääse pakoon. Tämän moni hoitaja kokee henkilökohtaisena riistona nykyisin.