Miksi jotkut eivät käy läheisensä haudalla eivätkä hoida sitä?

Käyn toisen mummuni haudalla äitienpäivänä ja jouluna ja jossain vaiheessa kesää. Mielelläni hoidan sitä hautaa. Meitä on enää minä ja yksi serkkuni, joilla on mahdollisuus käydä haudalla. Isämme uusivat haudan sopimuksen ja sen vuoksi saamme hoitaa hautaa vielä pitkään. Onneksi hauta on lähellä kotia.

Isälleni valitsin tuhkauksen ja tuhkat siroteltiin uurnalehtoon, koska hän ei ollut muutakaan toivetta esittänyt. 

Puolison isovanhempien hauta on myös hoidossa. Appi ja veljensä olisivat siitä jo luopuneet, kuten myös mieheni, mutta miehen sisko vastusti sitä. Hän kun haluaa käydä haudalla. No kertaakaan hän ei ole hautaa hoitanut vaan se on jäänyt mieheni hoidettavaksi. Mutta senhän saattoi arvata heti silloin. Nyt samassa haudassa on myös apen uurna ja anoppi suunnittelee sinne isompaa kiveä, että meidän kaikkien nimet mahtuvat siihen. Taisin loukata häntä oikein kunnolla, kun kerroin, että haluan oman tuhkani ripoteltavaksi muualle ilman mitään muistomerkkejä. 

Vierailija kirjoitti:

Minua huvittaa se miten joillekin se haudalla käyminen ja nyprääminen on ihan velvollisuus, mitä nyt ne toiset ajattelee jos siellä on ei ole kukkia kesällä ja kynttilöitä juhlapäivinä.

Tämä. Haudalla käyminen on kaunista jos sen saa tehdä rauhassa, läheistään muistellen. Jos käymisestä tulee kontrolloinnin muoto, muuttuu koko idea. Ei tulisi mieleenikään kommentoida kenenkään haudalla käymistä, jos sen kukista tai kynttilöistä huomaan. Toiselle voi tulla kytätty ja juoruiltu olo, ikään kuin haudalla käyminen olisi velvoite muulle yhteisölle.

Vierailija kirjoitti:

600 km, kävisin jos pystyisin.

Tee kesähoito sopimus seurakunnan kanssa.

Koska ne ovat kaukana eikä ole autoa, eikä oikein rahaakaan.

Vierailija kirjoitti:

Onko se jotenkin pois joltain jos muistelen omaista kotona vaikka kynttilän ääressä? En käy haudalla säännöllisesti niin muuttaako se mitään ?

En kaipaa itselleni mitään muistomerkkiä, ne muistelkoon missä haluavat jotka haluavat. Viimeistään 100 vuoden jälkeen sinusta ja minusta tuskin on siellä hautuumaalla jälkeäkään.

Jotku voi nyt pahastua, mutta eräs ihminen totesi : Mitään monumenttia en halua kenenkään palvottavaksi. Muistot on sydämessä ja ajatuksissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Syynä ihmisillä voi olla jaksaminen, on omia haasteita ja traumat kuolemasta tai vaikea olla siellä ruumiiden keskellä. Voi olla myös mutkikas reitti haudalle eri säissä ja matkustusta eestaas, yksin. Ja osa ei pysty hoitamaan kun ei voi kumarrella alas, jos on oireita tai ole alunperin halunnut sitä, vaikka muistelee omaista tai ei muistele liikaa tietyistä syistä. Silloin olisi kai joku muu vaihtoehto sen hoitamiseen? Ainakin siisti ja roskat pois.

Seurakunnat hoitavat hautoja maksua vastaan. Huolehtivat istuksista ja kastelusta ja pitävät haudat siisteinä

 

Kaikilla ei ole varaa maksaa seurakunnan hoitopalvelusta silloin kun ei syystä tai toisesta itse huolehdi/voi huolehtia haudasta/haudoista.

100 euroa vuodessa maksan, sil

Mutta mitä iloa siitä on kellekkään, kun omaiset ei niitä kukkia näe? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

600 km, kävisin jos pystyisin.

Tee kesähoito sopimus seurakunnan kanssa.

Miksi? Tuntemattomia varten, että esittäisin, että käyn hoitamassa hautaa? 

Vierailija kirjoitti:

En käy, kun hän ei eläessään minusta välittänyt niin ei kiinnosta

Perintö kelpasi kuitenkin?

Ei kukaan sielä haudassa ole oikeasti. Sä luulit?

Ihan sana mitä kivelle tai paikalle tapahtuu, maatukoot rauhassa vaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

600 km, kävisin jos pystyisin.

Tee kesähoito sopimus seurakunnan kanssa.

Miksi? Tuntemattomia varten, että esittäisin, että käyn hoitamassa hautaa? 

Eli ts. et kävisi vaikka pystyisitkin. Piti nyt pelastaa selittely 600km matkalla. Vaikka asuisit 600m päässä niin ei sinua kiinnostaisi.

Mä en ole oikein koskaan ymmärtänyt sitä haudoilla käymistä. Sehän on vaan paikka, johon kuollut ruumis laitetaan.

Mä voin ottaa hetkeni vaikka päivittäin muistellaakseni rakasta ihmistä. Voin sytyttää hänelle kynttilänkin ja ostaa hänen kunniakseen kukkia. Joskus pitänyt kakkukestit hänen lempparisyötävillään. Eihän sitä muut tarvitse tietää, mutta itse pidän hetkeni muistellen silloin.

Äiti tykkää pahoittaa mielensä, kun en veljen haudalla käy. Hän syyllistää, haukkuu, itkee ja parkuu. "sä et veljeäsi rakastanut!" Ok, selvähän se. Hän tekee omaa juttuaan ja mä käy asiat läpi omalla tavallani. En sillä, että se mitenkään kelleen kuuluisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se ihminen siellä ole.

Itse en olisi omaisilleni hautaa halunnut, vaan tuhkat olisi voinut sirotella uurnalehtoon. Mutta muut ovat halunneet, joten he saavat hoitaa. Vaan ei näytä kiinnostavan. 

Mutta joku hoitaa sitä uurnalehtoakin.

Seurakunta jolle se kuuluu. Veikkaan kustannuksen menevän maksetuista kirkollisveroista.

Seurakunnat huolehtivat hautausmaan ylläpidosta valtion tuella. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

600 km, kävisin jos pystyisin.

Tee kesähoito sopimus seurakunnan kanssa.

Miksi? Tuntemattomia varten, että esittäisin, että käyn hoitamassa hautaa? 

Eli ts. et kävisi vaikka pystyisitkin. Piti nyt pelastaa selittely 600km matkalla. Vaikka asuisit 600m päässä niin ei sinua kiinnostaisi.

Pöljä. Jos asuisin lähempänä ja laittaisin kukkia, voisin itse myös katsella niitä kukkia. Ketä varten palkkaisin jonkun istuttamaan sinne jotain, kun en pääse niitä edes näkemään? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eipä tule juuri käytyä. 

Älytön koko hautakulttuuri. Parempi on tuhkata ja laittaa tuhkat maastoon. 

Miksi hauta, kukat, älytön hoitaminen, miksi hautakivi? 

Uurnahautojakin hoidetaan. Sinulta on jäänyt jotain oleellista oppimatta hautauskulttuurista. Se on yhtä vanha kuin ihmiskunta.

 

Etkö osaa lukea??? Tuhkat maastoon. Tai vesistöön. Ei mitään erillustä hautaa tarvita. 

Kaikki vanhat tavat eivät ole todellakaan säilyttämisen arvoisia. Sellaisia voisi luetella vaikka kuinka paljon. 

Tuhkien ripotteluun kuuluu olla maanomistajan lupa. 

En käy haudoilla. Olen lapsuuteni asunut niin että lähin hauta jolla perhe olisi voinut käydä oli 6 h ajomatkan päässä, joten meillä ei koskaan surtu tai muisteltu nimenomaan haudoilla, eikä ne kuuluneet meidän jouluun tai äitienpäivään tms. Ja kun siihen ei koskaan oppinut, niin ei niillä haudoilla ole ollut erityistä merkitystä myöhemminkään - ne ihmiset on sydämessä, ei maassa. Nykyään lähimmät haudat joilla voisi käydä on alle 2 h ajomatkan päässä, ja siellä nurkilla tulee liikuttua muutenkin, mutta haudalla käyminen ei vain tule mieleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

600 km, kävisin jos pystyisin.

Tee kesähoito sopimus seurakunnan kanssa.

Miksi? Tuntemattomia varten, että esittäisin, että käyn hoitamassa hautaa? 

Eli ts. et kävisi vaikka pystyisitkin. Piti nyt pelastaa selittely 600km matkalla. Vaikka asuisit 600m päässä niin ei sinua kiinnostaisi.

Pöljä. Jos asuisin lähempänä ja laittaisin kukkia, voisin itse myös katsella niitä kukkia. Ketä varten palkkaisin jonkun istuttamaan sinne jotain, kun en pääse niitä edes näkemään? 

Eli istut haudalla ihailemassa istutuksiasi? Jokainen tietysti saa harrastaa mitä haluaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

600 km, kävisin jos pystyisin.

Tee kesähoito sopimus seurakunnan kanssa.

Miksi? Tuntemattomia varten, että esittäisin, että käyn hoitamassa hautaa? 

Eli ts. et kävisi vaikka pystyisitkin. Piti nyt pelastaa selittely 600km matkalla. Vaikka asuisit 600m päässä niin ei sinua kiinnostaisi.

Onko siinä jotain väärää ettei kiinnosta?

Minäkin ehkä kävisin hautausmaalla jos asuisin lähellä, mutta en käy pitkän välimatkan takia. En myöskään maksaisi haudanhoidosta seurakunnalle.

Kuolleiden palvonta on syntiä. Todella outoa muutenkin, miksi kristinusko pystyttelee kiviä glorifioimaan kuolleita. Ei ole elämän oppien mukaista tuollainen touhu.

Kenenkään ei ole pakko käydä hautausmaalla, mutta antakaa meidän muiden käydä. Hietaniemen hautausmaa on Helsingin kaunein paikka ja tärkeä kaupunkimetsä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua huvittaa se miten joillekin se haudalla käyminen ja nyprääminen on ihan velvollisuus, mitä nyt ne toiset ajattelee jos siellä on ei ole kukkia kesällä ja kynttilöitä juhlapäivinä.

Tämä. Haudalla käyminen on kaunista jos sen saa tehdä rauhassa, läheistään muistellen. Jos käymisestä tulee kontrolloinnin muoto, muuttuu koko idea. Ei tulisi mieleenikään kommentoida kenenkään haudalla käymistä, jos sen kukista tai kynttilöistä huomaan. Toiselle voi tulla kytätty ja juoruiltu olo, ikään kuin haudalla käyminen olisi velvoite muulle yhteisölle.

Normaaleilla ihmisillä on muistotila esi-isilleen kotonaan. Se että tuollaista ylläpidetään julkisessa tilassa ja kuolleen nimeä hierotaan kaikkien naamaan parhailla puistopaikoilla on oksettavaa ja groteskia. Noiden tilojen pitäisi olla käytössä elävää elämää varten, vaikkapa kunnollisia puutarhoja. Sen sijaan niissä palvotaan kuolleita kiviä. Ei ole tervettä.