Lue keskustelun säännöt.
Miksi köyhä kaveri antaa paljon lahjoja?
31.05.2025 |
Olen tuntenut erään ihmisen 10 vuotta.Hän on vähävarainen, mutta antaa silti paljon lahjoja ihmisille. Joskus mua ihan nolottaa ottaa lahja vastaan, esimerkiksi silloin kun sain häneltä Iittalan astiaston syntymäpäivälahjaksi.
Olen myös antanut hänelle lahjoja, mutta en niin paljon enkä yhtä kalliita. Antaa lahjoja myös muille ja esim.sellaisille, jotka ei huomioi häntä ollenkaan.Esimerkiksi sisaruksiltaan hän ei saa lahjoja, mutta silti muistaa näitä runsaasti.
Oonkin miettinyt, että onkohan hänellä joku paha henkinen ongelma, tyyliin hakee muilta hyväksyntää jatkuvalla lahjojen antamiselle?!Ei tunnu normaalilta, että ihminen, jolla on rahasta tiukkaa, käyttää niin isoja summia lahjoihin ( ja myös sellaisten ihmisten lahjoihin, joilta ei saa mitään)
Kommentit (50)
Vierailija kirjoitti:
Vanha sanonta menee, että köyhä antaa vähistään, mutta sitten kun on tuollainen kokopaskakokkare tai muuten vaan kieroon kasvanut täysimulkku niin ainoa ajatus on vain minä, minä ja minun saatanan napani minulle kuuluu kaikki.
Niin, nuo nyt antavat pääasiassa joka kuukausi yli puolet tuloistaan pois jotta tällaiset vähävaraiset voivat leikkiä anteliasta muiden rahoilla. Mutta mitäpä sitä faktoilla hyvää tarinaa pilata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ehkä hän on oivaltanut elämässä, kun leivän ojentaa, sille luoja kaksi kasvattaa ja sitä leipää on riittänyt jaettavaksi, kun on itse saanut enemmän kuin tarvitsee.
Ja sen, että onnellisempaa on antaa kuin saada.
Vanha viisaus: "köyhä antaa vähästään, rikas ei paljostakaan".
Ehkä on voittanut lotossa tai perinyt jotain arvokasta ja nyt haluaa muidenkin nauttivat hänen salaisista rahoistaan.
Oy vanhemmat Ab antaa liikaa käyttörahaa? Olen törmännyt samanlaiseen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän on mukava muita kohtaan.
Hän ON mukava. Liiankin mukava. Hänestä pidettäisiin, vaikka ei antaisi lahjoja. Ehkä jopa enemmän. Ap
Minkälainen on mielestäsi mukava ihminen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä hän on oivaltanut elämässä, kun leivän ojentaa, sille luoja kaksi kasvattaa ja sitä leipää on riittänyt jaettavaksi, kun on itse saanut enemmän kuin tarvitsee.
Ja sen, että onnellisempaa on antaa kuin saada.
Tuo pätee niin moneen asiaan, on onnellisempaa antaa, kuin saada ja kuinka heillä on valtavat voimavarat ja auttaakseen muita, ovat jopa valmiit uhraamaan jopa oman henkensä, eikä heille oma epämukavuus ole este, kun ajatellaan vaikka kriisitilanteita tai katastrofeja, kuinka jotkut ovat valmiit auttamaan muita.
Ja kuinka henkistä rohkeutta osoittavat ja ovat valmiit jopa kuolemaan muiden puolesta esim opettajat kouluampumisissa, pelastaakseen oppilaita tai sotatilanteessa eturintamalla vapaaehtoiset lääkärit ilman rajoja niin kuin Ukrainassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on kaveri joka on "köyhä". Paitsi että paljasti minulle pyörittävänsä kolmen kämpän ja kahden mökin vuokrausbisnestä. Paljastui juuri tuollaiseta kun osti minulle lentoliput ja kysin että miksi kun sulla ei ole tuloja. Täräytti sitten että tienasi ainakin tuolloin enemmän kuin minä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanha sanonta menee, että köyhä antaa vähistään, mutta sitten kun on tuollainen kokopaskakokkare tai muuten vaan kieroon kasvanut täysimulkku niin ainoa ajatus on vain minä, minä ja minun saatanan napani minulle kuuluu kaikki.
Hyvä antaa vähästään, paha ei paljostakaan.
Tämä!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mina olen samanlainen! Ostin palelevalle naiselle vuoratut saapikkaat niin 140 euroa.
Yksi sukulainen, vanhempi nainen oli aina lahjomassa. Eipä siinä, mutta kun ihminen oli kamala kaikin tavoin. Eli osti itselleen ystäviä. Sisimmissään hyvin ilkeä. Toisista ei hyvää puhunut, vastaavasti itseään kehui.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On kiusallista saada liian suuria lahjoja. Siinä tulee myös kiitollisuudenvelkaa.
Parempi antaa kohtuudella lahjoja
Minusta tuollainen olisi raskasta. Että taasko pitää olla ylitsevuotavan kiitollinen lahjasta, joka tuntuu liian isolta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eräs tuttu teki samaa, oli myös pienituloinen. Se osti isot kasat ties mitä roinaa aina kun halvalla sai, jakeli niitä sitten lahjoina kaikille. Muisti kyllä valittaa jos ei saanut itse mielestään tarpeeksi lahjoja. Se jotenkin ilmaisi välittävänsä niillä lahjoilla ja oletti samaa muilta. Koki siis ettei hänestä välitetä, jos ei saanut paljoa lahjoja. Arvolla tai lahjan sisällöllä ylipäätään ei ollut juurikaan väliä, oli siis onnellinen vaikka yhdestä tuikkukunttilästä.
Rakastaa shoppailua ja antamista - kyttää alelaarit ja nettialet koko vuoden ajan? Nauttii antamisesta ja ilahduttamisesta itse saamista enemmän?
Saanut jo varhain jostain mallin, että lahjojen pitää olla hienoja?
Ja jos on huonoitsetuntoinen ja kokee esim. häpeää, jolloin ns. huono lahja antaisi hänestäkin huonon kuvan eli hyvän lahjan antaminen antaa hänelle itselleen paremman mielen tms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän ainakin osoittaa arvostavansa muistamista, ehkä kaipaisi sitä itsekin. Ei ole niitä, jotka miettivät, antaako lahjaksi 20 vai 30 euroa.
Joo, mutta miksi antaa vuosikymmeniä lahjoja ihmisille, joilta ei saa mitään?
Koska antaa lahjan siksi että HALUAA antaa. Ei siksi, että pitäisi itse saada vastalahja.
Olispa tuo Ap:n kaveri mun kaveri. Kutsuisin hänet luokseni kylään. Tarjoaisin kalaa, mätiä, vähän parempaa kahvia/viiniä, tuoreita marjoja, Lindorin suklaata ja kaikkea sellaista vähän parempaa ja hintavampaa. Ja jos ystävystyttäis kunnolla, niin ostaisin hänelle synttärilahjaksi vaikkapa festivaalilipun. Että kerrankin hän voisi mukavana ihmisenä tuntea olevansa saamapuolella, eikä jatkuvasti antamassa jotain piheille ja laskelmoiville kavereilleen.
Minä ostan läheisilleni melkein kaikilla rahoilla ja näen vaikka nälkää että heillä on kaikki. Tottakai ? Rakkaat ensin, koska rakastan heitä ja ovat ns heikompia.
Eikö jokainen päätä itse anteliaisuutensa rajat?