Miksi pojille sallitaan aggressiivisempi käytös?
Kahden ala-asteikäisen tytön äitinä ihmettelen, miksi niin monet poikien vanhemmat vähättelevät poikiensa aggressiivistä käytöstä. On niitä toki kivojakin poikia, jotka " sietävät" tyttöjä peräti ilman väkivaltaa siinäkin ikävaiheessa, kun vastakkainen sukupuoli ärsyttää, mutta aika moni kuittaa vielä nykypäivänäkin poikansa mottaisut ja tönimiset ja tavaroilla heittelyt " nahisteluna" ja tyttöjen herkkähipiäisyytenä ja " pojat-on-poikia" -asenteella.
Toinen meidän tytöistämme on poikavaltaisella 3. luokalla ja varsinkin hänen luokallaan tytöt joutuvat aina silloin tällöin jonkunlaisen väkivallan kohteeksi. Oma tyttökin on jo niin tottunut asiaan, ettei välitä edes mainita, mutta joskus pahemmissa tapauksissa olen soittanut poikien vanhemmille ja suhtautuminen on toisinaan käsittämättömän vähättelevää.
Ehkä minä en tyttöjen äitinä tajua, että pojat jossain iässä itsestään viisastuvat vaikka minä olen kokenut tarpeelliseksi nitistää omista tytöistäni kaiken väkivaltaisuuden jo mahdollisimman pieninä? Vai ruvetaanko näitä poikia kasvattamaan vasta murrosiässä (ei siihen nyt 9-vuotiaasta ihan hirveän pitkä aika ole)? Ei kai se voi olla niin, että näistä pojista kasvatetaan niitä tulevia vaimonhakkaajia?
Poikien vanhemmat, pyydän valaisua asiaan. Ja tyttöjen vanhemmat, lisätkää, jos teillä on lisättävää. Ja erityisen mielenkiintoista olisi kuulla, huomaavatko sekä tyttöjen että poikien vanhemmat sallivansa tytöille ja pojille erilaisia asioita.
Kommentit (37)
Ja remuta voi tytönkin kanssa. Siskoni on ollut varsinainen " poikatyttö" ja remuleikit painimisineen ja kiipeilyineen tulivat tutuiksi.
Toki sukupuolieroja on käytöksessäkin, mutta aggressiivisuutta ei tarvitse hyväksyä keneltäkään.
aina täällä veuhtoo poikien ylemmyydestä, ja siitä kuinka hienoja pojat ovat, peittelee sillä vain omaa alemmuudentuntoaan ja minävihaansa.
Säälittävä on, ja tulee poikansa menettämään, koska kukaan nainen ei halua olla tekemisissä tuon kaltaisen miniän kanssa. On aivan turha kuvitella että kukaan aikuinen mies laittaisi äitinsä puolisonsa edelle.
Vierailija:
Säälittävä on, ja tulee poikansa menettämään, koska kukaan nainen ei halua olla tekemisissä tuon kaltaisen miniän kanssa. On aivan turha kuvitella että kukaan aikuinen mies laittaisi äitinsä puolisonsa edelle.
En kyllä ymmärrä. Kyllä ala-asteikäiselle lapselle voi opettaa ettei muita saa lyödä. Vastuutonta olla opettamatta sitä..
ja omassa lpasuudessani pojat ei kyllä koulussa hakanneet tyttöjä. Ehkä joku poika meidän luokalla löi jotian tyttöä joskus, mutta tämä tapahtui ehkä kerran vuodessa ja siitä puhuttiin (paheksuen) kuukausitolkulla.
Oli ihan selvää, ettei sellaista saa tehdä.
Mites poikien ' geenit' olisivat nyt yhtäkkiä muuttuneet?
Lastenkasvatus on vaikeaa, mutta ainakin kannattaa sinnikkäästi yrittää. Minusta nyky-Suomessa voisi yrittää vielä vähän enemmän.
minun tyttöjäni ei ole muksittu koulussa, eikä minun pojastani ole soitettu kotiin, että muksisi jotakuta koulussa. Vanhempainillassa kukaan ei ole nostanut tällaista esiin.
Tästä ketjusta saa mielikuvan, että tämmöinen olisi yleistä ja jokapäivästä, mutta ei se niin ole. Enkä ole myöskään tavannut yhtään äitiä, joka sallisi poikansa repiä tyttöjen päästä tukuittain hiuksia.
Marginaalitilanne
Pojat tappelevat keskenään ja joskus lyövät toisiaan. Lyömistä en hyväksy enkä muutakaan väkivaltaa. Onneksi lyömistä ei kovin usein esiinny. Olen sanonut että tulevat mieluummin hakemaan vanhemmalta apua kuin alkavat lyödä. Joskus tämä onnistuu. Yritän saada pojat puhumaan tunteistaan ja siitä mikä toisessa ärsyttää ym.
Muita lapsia poikani eivät lyö. Kaveripiirissä ei lyömistä harrasteta, onneksi. Koulussa pojat saavat kehuja hyvästä käytöksestä muita kohtaan.
Nuoremman pojan luokalla pahin väkivallan käyttäjä on tyttö, jonka kotiolot ovat vaikeat. Tyttö käyttää väkivaltaa monin tavoin eikä hän enää saa esim. osallistua uimiseen, koska saattaa painaa luokkakavereitaan veden alle.
Kokemukseni lapsista perustuu naapureihin ja lasteni luokkakavereihin. Sen mitä olen nähnyt on että kodin ilmapiirillä ja asenteella on ratkaiseva merkitys lasten käytökseen.
Agressiivinen tyttö luokitellaan välittömästi sairaaksi tai mielenterveysongelmaiseksi. Pojille agressiivisuus taas sallitaan, koska " pojathan nyt vain ovat sellaisia" .
eivät ole luonnollisesti yhtään sen enempää prinsessoja kuin pojatkaan, mutta ympäristön paine ja kulttuuri muokkaan sen sellaiseksi, koska poikamainen käytös kielletään hänen sukupuolelleen sopimattomana ja tyttöä torutaan kunnes hän alistuu yhteiskunnan asettamaan rooliin.
jotka selittelevät, että pojilla ei ole itsehillintää, ja että se vaan kuuluu poikana olemiseen, että vedellään turpaan oikealle ja vasemmalle.
Mulla on itsellänikin kolme poikaa, ja oikein hyvin on kasvatus onnistunut. Ketään ei lyödä tai muksita, ellei kyse ole MOLEMMINPUOLISESTA painileikistä. Eikä sekään sinänsä mitään lyömistä sisällä. Todellakin mun pojillani on sen verran empatiakykyä kotona opetettu, että ymmärtävät ottaa toisen tunteet huomioon, ja osaavat asettua toisen asemaan. Ja ovat osanneet sen jo alle kouluikäisestä asti.
Mua hävettäisi ihan hulluna, jos poikani kävisivät mätkimässä tyttöjä/pienempiään, ylipäätään ketään.
Ketään ei saa lyödä, ei äitiä, isää, kaveria. Ei saa potkia eikä purra eikä muutenkaan satuttaa. Pitää pyytää anteeksi, ei saa ottaa kädestä. Käytöstapoja opetan jo alle 3-vuotiaalle pojalleni (tietysti). Milloin se kasvattaminen sitten olisi syytä aloittaa, jos ei heti? Onhan se mukavampaa, kun tulee kaikkien kanssa toimeen ja osaa käyttäytyä, oli sitten tyttö tai poika.
joten saavat usein tahtonsa läpi myös näiden riehumisleikkien suhteen.
Itse muistan vielä koulussakin tapelleeni poikien ja myös joidenkin tyttöjen kanssa eikä se koskaan johtanut puhelinsoittoihin mihinkään suuntaan vaikka olenkin nainen. Ehkä nykyään vaan ollaan niin herkkiä eikä kestetä sitä että lasten maailma on paljon fyysisempi kuin aikuisten. Monet pojat ja tytötkin nauttii tappeluista niin pitkään kun kehenkään ei pahemmin satu. Pikkuhiljaa ne sitten tottuvat ja kasvavat eikä minustakaan tullut väkivaltainen aikuinen vaikka lapsena riehuinkin. Pojat kyllä riehuivat ja tappelivat vielä enemmän...
Juuri tuosta syystä. Tytöt ovat prinsessoita. Eivät todellakaan ymmärrä että pojat nyt ei vaan istu kädet ristissä tai leiki nukeilla mekot siististi suorassa. Ärsyttää että mitä tahansa sattuu, on se aina pojan vika jos tyttö on riidassa toisena osapuolena. Kyllä ne tytötkin kieroilla osaa ja vielä paljon paremmin kuin pojat.
t. yhden villin pojan ja kahden villin tytön äiti
Vierailija:
Itse olen kyllä yrittänyt opettaa että tytöt ovat toista maata. Eli heidän kanssaan ei pidä lainkaan leikkiä, koska he eivät kuitenkaan ymmärrä.kolmen pojan äiti
Ei se ole mikään poikien juttu tai ominaispiirre olla sellainen!!
Kyseessä on KASVATUS!!! Ja sen erilaisuus tyttöjä ja poikia kohtaan.
Ruotsissa on tehty useita tutkimuksia tästä aiheesta. Oli esim. puettu vauvoja summamutikassa vaalenasinisiin ja vaaleanpunaisiin vaatteisiin (sukupuolia sekaisin). Tutkijat olivat tarkkailleet aikuisryhmän suhtautumista ja käyttäytymistä lapsia kohtaan. Sinipukuisia lapsia leikitettiin enemmän, heidän annettiin kontata pidemmälle ennen kuin käytiin nappaamassa takaisin aikuisen luokse, helistimen heilutusta kannustettiin, puhuttiin isommalla äänellä ja pidettiin enemmän " mekkalaa" . Vaaleanpunaisia vauvoja hyssyteltiin, ei annettu kontata metriä pidemmälle, puhuttiin hiljaisella äänellä, supateltiin, helistin otettiin kädestä jos lapsi sitä rupesi voimakkaammin helistämään jne. Aikuisten käytöksissä olli aivan selvä ero!
Kun samalta testiryhmältä kyyttiin miksi poikavauva itkee oli vastaus aina se on kiukkuinen, jos tyttö itki niin hän oli aina surullinen. Saman kokoisia tyttö- ja poikavauvoja kuvailtiin ihan eri djektiivein, pojat olivat aina potria, jänteviä, isoja jne. Samankokoiset tytöt olivat hentoja, heiveröisiä jne.
Alakoulussa tehtyjen tutkimusten mukaan pojat metelöivät 2/3 ja tytöt 1/3. Jos tyttö pitää itsestään yhtä kovaa meteliä kuin tavalliset " pojat on poikia- pojat" niin tyttö on häiriintynyt, huonosti kasvatettu ja rääväsuinen kakara. Pojan käytöksessä huutaminen, toisten puheiden keskeytys ja fyysinen raju kontakti on sallittua, sama käytös tytöillä on paheksuttavaa ja häiriintynyttä.
Lukekaa oikeasti lisää aiheesta Liza Marklundin ja Lotta Snickaren kirjasta Helvetissä on erityinen paikka naisille jotk eivät auta toisiaan. Kirja ei ole mitään feminismipaskaa vaan kaikki kirjassa perustuu Ruotsissa tehtyihin tutkimuksiin nykyaikana vallitsevasta naisten ja miesten välisestä epätasa-arvosta.
Mutta pojat silti on aktiivisempia judopotkuinensa, karatelyönteinensä jne. Pojat siis potkii ilmaa, tyttö ei.
Juuri näinhän se menee, omaa laiskuutta syytellään poikien väkivaltaisesta käytöksestä geenejä ja muuta soopaa, kun kuitenkin niin tytöt kuin pojatkin tarvitsevat sitä aikuisen opastamista näissä käytöshommissa.