Boreout - töissä tylsistyminen
Onko kukaan muu kärsinyt tästä? Itseä tuntuu vaivaavan tämä, pää on hajonnut siihen kun töissä ei ole järkevää tekemistä. Tätä on varmaan vaikea ymmärtää jos ei ole koskaan kokenut vastaavaa. Valuu vapaa-ajankin puolelle ja sotkee elämää.
Toinen ääripääkään, missä on liikaa tehtävää, ei ole hyvä. Pitäisi olla sopivasti jotain järjellistä tekemistä.
Kommentit (8)
Olen kokenut. Työterveyslääkärikin joskus sanoi, että se on yhtä suuri rasite ja riski töissä jaksamiselle, oli sitten liian vähän tai liian paljon töitä. Parhaillaan on taas vähän tuollaista, kun työt on teollisuudessa vähentynyt ihan hirvittävästi. Syksylle suunnitellaan lomautuksia, ja se vaikuttaa jopa helpotukselta tähän tilanteeseen, jos sellaiselle joutuu.
Vihaan työtäni joka on todella tylsää, työkaverit ovat leipiintyneitä myös. Palkka on hyvä ja sillä pärjää. Mutta kauanko pää kestää tätä
Täällä. Aikaisemmassa työpaikassa sai painaa pitkää päivää, nyt on monesti päivän työt tehty tunnissa tai parissa. Välillä on enemmänkin tekemistä kyllä, mutta liian usein on noita päiviä, että saa keksimällä keksiä tekemistä. Aika matelee ja pää tosiaan alkaa hajota. Olen alkanut tuntea itseni turhaksi, vaikka tiedän työpanokseni olevan tärkeä.
Esimiehen kanssa olen jutellut tästä monesti, hän aina sanoo miettivänsä minulle lisähommia. Niitä odotellessa.
Itse vaihdoin työpaikkaa. Olin tulla hulluksi, kun töitä ei riittänyt koko päiväksi ja puolet päivästä meni netissä surffatessa. Nyt siellä on kaksi ihmistä tekemässä niitä hommia, mistä ei riittänyt edes yhdelle koko päiväksi.
Kokenut saman, ja se tosiaan on hermostolle yhtä paha kuin liika tekeminen. Itselleni sopii liika tekeminen paremmin, koska olen vuosikymmenet kehittänyt paineensietokykyäni ja sen osaan.
Oma hermosto meni peukkujen pyörittelystä ihan alivireeseen, vaikutti laajasti myös vapaa-ajalle saamattomuutena, vaikeina keskittymisvaikeuksina, aivosumuna.... Näihin minulla ei ollut mitään työkaluja, miten olisin voinut tilannetta hallita.
Ratkaisin asian hankkimalla itselleni muita töitä muilta osastoilta. Aloitin myös sivutoimiset opinnot, valmistun kohta. Sitten aikomus vaihtaa osastoa kokonaan, pois huonojen esimiesten alaisuudesta.
Vierailija kirjoitti:
Oma hermosto meni peukkujen pyörittelystä ihan alivireeseen, vaikutti laajasti myös vapaa-ajalle saamattomuutena, vaikeina keskittymisvaikeuksina, aivosumuna.... Näihin minulla ei ollut mitään työkaluja, miten olisin voinut tilannetta hallita.
Sama juttu. Palkka itse asiassa on aika hyvä, mutta vapaa ajasta nauttiminen on vaikeaa kun ei meinaa saada mitään aikaan. Omalla tavallaan aika kauheaa tämäkin.
Asiaa oikeastaan vain pahentaa liukuva työaika joka mahdollistaa aamujen venymisen. Pitäisi kuitenkin olla ainakin leikisti jotenkin hyödyksi.
Vierailija kirjoitti:
Saako sillä ajalla kun ei ole tekemistä, tehdä omia juttuja vai pitääkö olla tyhjän panttina. Vai joutuuko vaihtamaan firmaa ihan tai alaa jopa, ettei ole tuota tylsistymistä.
Ongelma on pääasiassa siinä, että pitäisi ainakin esittää olevansa jotenkin hyödyllinen, mutta ei ole oikein selvyyttä siitä mitä oikeastaan pitäisi saavuttaa ja mitä oikeastaan kuuluu omalle vastuualueelle. Ei ole oikein selvää sekään, että mitä saa tehdä ilman että täytyy kysyä joltain lupa. Olen jotenkin onnistunut jäämään tällaiseksi väliinputoajaksi. Syö miestä pitkän päälle.
Saako sillä ajalla kun ei ole tekemistä, tehdä omia juttuja vai pitääkö olla tyhjän panttina. Vai joutuuko vaihtamaan firmaa ihan tai alaa jopa, ettei ole tuota tylsistymistä.