Mistä asioista lapsettomat jää paitsi? Mitä myönteisiä asioita tulee mieleen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsettomat jäävät paitsi rakkaudesta omaa lasta/lapsia kohtaan. 

Sitä rakkautta saakin sitten antaa kaksin verroin niille, joille sitä haluaa antaa. En ole koskaan rakastanut tai tuntenut mitään positiivia tunteita ketään lasta kohtaan.

Mammoille varmaan vaikea ymmärtää 😂

Ei sinun ajatusta ole vaikeaa käsittää. Eihän vela hyväksy lapsiperheitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsettomat jäävät paitsi rakkaudesta omaa lasta/lapsia kohtaan. 

Sitä rakkautta saakin sitten antaa kaksin verroin niille, joille sitä haluaa antaa. En ole koskaan rakastanut tai tuntenut mitään positiivia tunteita ketään lasta kohtaan.

Mammoille varmaan vaikea ymmärtää 😂

Ei sinun ajatusta ole vaikeaa käsittää. Eihän vela hyväksy lapsiperheitä.

Niin tai ei itse halua sellaista, eikä halua olla lasten kanssa tekemisissä. Muut tehkööt mitä lystäävät.

En kyllä keksi, mistä jäävät paitsi, kun eivät lapsia halua. 

 

Sama kun kysyisit, mistä kissattomat jää paitsi, kun eivät kissaa halua lemmikiksi. 

Lapsi kulkee maastohousuissa, pilottitakki, maiharit valkoisilla nauhoilla. Kertoi juuri haluavansa adoptoida n€€-geritytön.

En tiedä,kun kolme lasta on itse olen heistä ikionnellinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siitä tunteesta, kun yhtäkkiä millään muulla ei ole merkitystä, kuin sillä omalla vastasyntyneellä lapsella, josta tulee maailman tärkein asia. Elämän prioriteetit on kertaheitolla täysin selvät.

Olethan muistanut kertoa puolisollesi, ystävillesi, äidillesi jne. että heillä ei ole sinulle enää mitään merkitystä?

Jokainen heistä ymmärtää/tietää oman lapsen olevan Ykkönen. Mutta he tietävät myös olevansa merkityksellisiä minulle ja päinvastoin. 

 

Varmasti tietävät olevansa kakkosia ja kolmosia jne. sinun tapauksessasi, jossa lapset ovat elämässäsi KAIKKI KAIKESSA.

Meillä ei ole tapana numeroida kiintymyksemme kohteita. Totta hitossa lapseni menevät lapsettomien ystävieni edelle. Äitiänikin rakastan aivan eri tavalla kuin lapsiani. Mistä repäisit ajatuksesi, ettei elämässäni ole paljon muutakin merkityksellistä? Minulla on esim. erittäin ihana ja merkityksellinen työ, harrastukset, erittäin hyvä parisuhde lapsieni isään jne. Lapseni ovat silti ykkösiä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siitä tunteesta, kun yhtäkkiä millään muulla ei ole merkitystä, kuin sillä omalla vastasyntyneellä lapsella, josta tulee maailman tärkein asia. Elämän prioriteetit on kertaheitolla täysin selvät.

Olethan muistanut kertoa puolisollesi, ystävillesi, äidillesi jne. että heillä ei ole sinulle enää mitään merkitystä?

Jokainen heistä ymmärtää/tietää oman lapsen olevan Ykkönen. Mutta he tietävät myös olevansa merkityksellisiä minulle ja päinvastoin. 

 

Varmasti tietävät olevansa kakkosia ja kolmosia jne. sinun tapauksessasi, jossa lapset ovat elämässäsi KAIKKI KAIKESSA.

Meillä ei ole tapana numeroida kiintymyksemme kohteita. Tot

Sinun ystäväsi ovat LAPSIVAPAITA. Eivät oikeasti ole kiinnpstuneet sinun pennustasi pätkääkään. Sinäkään et ole niin tärkeä heille kuin luulet.

Vierailija kirjoitti:

Ei kannata lapsivapaiden vaillejäämisistä ainakaan lapsellisten huolehtia. Kaikki paukut vaan siihen omaan vanhemmuuteen!

Nyt tuli hyvä kommentti. Onkohan lapselliset niin tottuneet arvostelemaan muita äitejä ja isiä ja heidän toimintaansa, että ottavat samalla lapsettomatkin kohteekseen? Arvostelkaa vaan niitä muita äitejä minkä ehditte, ja hoitakaa ennen kaikkea se oma vanhemmuutenne niin täydellisesti kuin ikinä haluatte.