Vauvan kanssa vuorovaikuttaminen
Vauvani on kahdeksankuukautinen ja tämän ikäiselle olisi hyvä lukea kirjoja ja antaa ikätasoisia kirjoja selattavaksi. Ihmettelen kyllä tätä, koska vauva ei jaksa yhtään katsella kirjoja vaan yrittää lähinnä repiä sivuja, käännellä ja heitellä kirjaa ja jos luen niin painelee tukka putkella omiin touhuihinsa.
Jos laulan lapselle niin silloin hän suomenkielisiä lauluja kuuntelee, mutta silloinkin yrittää enimmäkseen saada puhelinta kädestä jos laulan Youtubesta suomenkielisiä lauluja. Jotain tiettyjä loruleikkejä hän saattaa myös hetken leikkiä.
Vauva on muutenkin sellainen, että jos on ruokittu ja juotettu, vaipat on vaihdettu ja sylit annettu niin on vain perustyytyväinen eikä oikein hirveästi välitä ihmisistä vaan tutkii esim. huonekaluja. Joskus on läheisyydenkipeä ja muuten on aivan sama mitä joku muu aikuinen tekee joka on samassa tilassa.
Kuitenkin kaikki ohjeet tämän ikäisen kanssa kehottavat lukemaan, vuorovaikuttamaan, tarkkailemaan ruutuaikaa jne. Mitä tässä muka voi oikein tehdä kun häntä ei hirveästi kiinnosta? Myös nukkumaan mennessä vauva ei välitä muusta kuin siitä, että antaa maitoa ja silittää, muuten hän hankkiutuu itse uneen pyöriskelemällä sängyssä.
Kommentit (187)
Vierailija kirjoitti:
On olemassa sellaisi laulukirjoja joista tulee sävel nappia painamalla ja voit lukea kirjasta sanat. Meillä nuo huippusuosikkeja, kuluneet ihan puhki vuosien saatossa.
Vauvasi kuulostaa ihan normaalilta ja ihanalta lapselta. Nauti hänen seurastaan. Ota viltti ja ulos tutkimaan kaikkea ihmeellistä. Päivät ovat pitkiä ja vuodet lyhyitä!
Niin nautinkin. Jos siis osaan enää nauttia kun en tiedä meneekö mikään enää oikein. Voisipa vain ottaakin rennosti...
AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhu paljon lapselle, selitä mitä oot tekemässä "äiti vaihtaa nyt sinulle vaipan". Näytä ja nimeä arkisia asioita lapselle "katso tuolla kävelee koira".
Tällaista teenkin. Tänäänkin esim. opeteltiin syömään naksuja. Usein katsellaan ikkunasta maisemaa ja kerron siitä. Tai käydään lenkillä ja kerron ulkomaailmasta jne.
AP
Se perusarki ja vuorovaikutus riittää.
Ei intopiukeen pedagogin mielestä. Minulla kun on masennus- ja ahdistustaustaa niin huolettaahan se häntä, että osaanko toimia oikein lapsen kanssa. Eli jollain taustalla saa tarkkailemalla tarkkailla meneekö kaikki oikein vai ollaanko huolissaan.
AP
Voi jeesus taas....osalla porukkaa on pari erityislasta, mies lähtenyt vuosia sitten, minimipalkka paskatyössä, kuppanen kaksio lähiössä ja aitoja ongelmia. Niin tämä kastehelmi ahdistuu, kun joku pediatriapelle on maininnut sanan "vuorovaikutus".
Usko nyt, että se sun nyyttis on ihan tavallinen vauva eikä tarvitse äitiä hyräilemään Händelin Messias-oratoriota koko ajan. Lopeta härkkiminen, anna toukan kehittyä omaan tahtiin, tee muita hommia sillä aikaa kun toukka möllöttää. Hitostako se sun pedagogi tietää, mitä teillä neljän seinän sisällä tapahtuu.
Omaan ahdistukseesi ja epävarmuuteesi varmaan tarttisit ammattiapua, mutta se on sitten jo oma keskustelunsa.
Ap tarvitsee omaan mielenterveyteen apua, ei vauvanhoitoon.
Miettiikö ap et vauva alkaa ykskaks puhumaan ja kommentoimaan et laula enemmän, juttele lisää ym hänelle..? 🙄😂
Vierailija kirjoitti:
Voi jeesus taas....osalla porukkaa on pari erityislasta, mies lähtenyt vuosia sitten, minimipalkka paskatyössä, kuppanen kaksio lähiössä ja aitoja ongelmia. Niin tämä kastehelmi ahdistuu, kun joku pediatriapelle on maininnut sanan "vuorovaikutus".
Usko nyt, että se sun nyyttis on ihan tavallinen vauva eikä tarvitse äitiä hyräilemään Händelin Messias-oratoriota koko ajan. Lopeta härkkiminen, anna toukan kehittyä omaan tahtiin, tee muita hommia sillä aikaa kun toukka möllöttää. Hitostako se sun pedagogi tietää, mitä teillä neljän seinän sisällä tapahtuu.
Omaan ahdistukseesi ja epävarmuuteesi varmaan tarttisit ammattiapua, mutta se on sitten jo oma keskustelunsa.
Luuletko stanan toljanteri, että jokainen isompi asia kerrotaan tänne?! Että tässä keskustelussa on ihan kaikki? Olet ihan uskomattoman yksinkertainen ihminen.
AP
Luin vauvalleni niin, että makoilimme vierekkäin sängyllä ja minä luin. Ei se mitään tähtitiedettä ole. Keskity lapseesi äläkä aliarvioi häntä.
Vierailija kirjoitti:
Luin vauvalleni niin, että makoilimme vierekkäin sängyllä ja minä luin. Ei se mitään tähtitiedettä ole. Keskity lapseesi äläkä aliarvioi häntä.
No en todellakaan aliarvioi vaan minua aliarvioidaan. Oikein hakemalla haetaan vikaa äitinä. Että mitä vielä puuttuu tai voisi tehdä täydellisesti. Muille sallitaan luonteva äitiys, mutta ei ilmeisesti minulle.
AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin vauvalleni niin, että makoilimme vierekkäin sängyllä ja minä luin. Ei se mitään tähtitiedettä ole. Keskity lapseesi äläkä aliarvioi häntä.
No en todellakaan aliarvioi vaan minua aliarvioidaan. Oikein hakemalla haetaan vikaa äitinä. Että mitä vielä puuttuu tai voisi tehdä täydellisesti. Muille sallitaan luonteva äitiys, mutta ei ilmeisesti minulle.
AP
Hyvä asiahan se vain on, että on löytynyt joku asiantuntijataho, joka välittää sinusta ja lapsestasi. Kaikki eivät saa tuonkaan vertaa apua tai neuvoja. Jos sinulla on mto-taustaa, on erittäin vastuullista, että ammattilainen seuraa sinua ja lasta tarkemmalla kammalla kuin heitä, joiden ongelmat eivät ole tiedossa (ja ongelmiahan kaikilla on).
Ota täältä saamistasi neuvoista vinkkiä ja kokeile niitä ja katso, mikä sopii juuri sinulle ja lapsellesi. Tärkein saamasi neuvo on: laita se puhelin pois kun olet lapsen kanssa. Laulat sitten vaikka lalalalaa ja mieleen juolahtavia sanoja, tärkeintä on se vuorovaikutus ja sanat, ei se, meneekö laulu joka kerralla oikein.
Vuorovaikutus lähtee siitä, että KUUNTELET omaa vauvaasi ja vauvan tarpeita. Ei sitä, että pakotat jotain kasvatusopuksen juttua vauvalle, joka ei halua.
Voit ihan hyvin soittaa musiikkia puhelimeltasi, se että se tulee puhelimesta eikä vaikka lelusta ei muuta asiaa mitenkään. Eri asia jos istuttaisit vauvan katsomaan youtubevideoita. Eli kun puhelin on äänen lähde eikä viihdyke. Itsekin laitan kotimaisia artisteja soimaan shopifystä kaiuttimen kautta ja laulelen niitä vauvalleni. Kuulee äidin laulamista ja kotimaista kieltä. Päivätkin on iloisempia, kun kuuntelee musiikkia. Vuorovaikutukseen riittää perus arjen toimet syöminen, hygienia, leikki, nukkuminen, ulkoilu. Mutta huolesi on aivan tyypillistä äidin huolta! Jokainen äiti miettii näitä "teenkö asiat oikein" "olenko riittävästi" "vuorovaikutanko oikein" "olenko tarpeeksi läsnä". Ensimmäisen lapsen kohdalla varsinkin (seuraavien kohdalla ei sitten enää niin paljon ehdi).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin vauvalleni niin, että makoilimme vierekkäin sängyllä ja minä luin. Ei se mitään tähtitiedettä ole. Keskity lapseesi äläkä aliarvioi häntä.
No en todellakaan aliarvioi vaan minua aliarvioidaan. Oikein hakemalla haetaan vikaa äitinä. Että mitä vielä puuttuu tai voisi tehdä täydellisesti. Muille sallitaan luonteva äitiys, mutta ei ilmeisesti minulle.
AP
Hyvä asiahan se vain on, että on löytynyt joku asiantuntijataho, joka välittää sinusta ja lapsestasi. Kaikki eivät saa tuonkaan vertaa apua tai neuvoja. Jos sinulla on mto-taustaa, on erittäin vastuullista, että ammattilainen seuraa sinua ja lasta tarkemmalla kammalla kuin heitä, joiden ongelmat eivät ole tiedossa (ja ongelmiahan kaikilla on).
Ota täältä saamistasi neuvoista vinkkiä ja kokeile niitä ja katso, mikä so
Ilman tätä kyyläystä olisi vain helpompi tehdä jo niitä asioita joita teen ilman jatkuvaa päänsisäistä ahdistavaa miettimistä "MENEEKÖ TÄMÄKIN TAAS OIKEIN???" kun tiedän tekeväni asiat ihan tarpeeksi hyvin/oikein. Että aika vauvan kanssa menee koko ajan ohi kun en osaa olla tyytyväinen itseeni ja suoritan äitiyttä. Että ole siinä luonteva. Sen tämä luupin alla oleminen aiheuttaa ja on pilannut vauvavuoden tähän mennessä!
AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi jeesus taas....osalla porukkaa on pari erityislasta, mies lähtenyt vuosia sitten, minimipalkka paskatyössä, kuppanen kaksio lähiössä ja aitoja ongelmia. Niin tämä kastehelmi ahdistuu, kun joku pediatriapelle on maininnut sanan "vuorovaikutus".
Usko nyt, että se sun nyyttis on ihan tavallinen vauva eikä tarvitse äitiä hyräilemään Händelin Messias-oratoriota koko ajan. Lopeta härkkiminen, anna toukan kehittyä omaan tahtiin, tee muita hommia sillä aikaa kun toukka möllöttää. Hitostako se sun pedagogi tietää, mitä teillä neljän seinän sisällä tapahtuu.
Omaan ahdistukseesi ja epävarmuuteesi varmaan tarttisit ammattiapua, mutta se on sitten jo oma keskustelunsa.
Luuletko stanan toljanteri, että jokainen isompi asia kerrotaan tänne?! Että tässä keskustelussa on ihan kaikki? Olet ihan uskomattoman yksinkertainen ihminen.
AP
Taisipa osua ja upota aika tavalla :-D Sinulle vastataan sen perusteella, mitä tänne kerrot. Kai se sitten on kaltaisellesi mt-tapaukselle ylivoimaista mainita, onko sulla mies siellä auttamassa vai ei. Aika oleellista kuitenkin sen suhteen, miten paljon sun pitää sitä vauvaasi yksin hoitaa. Yksinkertaisuutta näen enemmän siinä, että et luota omaan vaistoosi toukanhoidossa vaan murehdit jonkun pari kertaa elämäsi aikana tapaamasi pedagogin höpötyksiin.
Milloin meinaat uskoa - sulle on tämä täällä sanottu sen seitsemän kertaa - että se toukka on ihan onnellinen perushoivasta ja sylissäolosta. Ei sun tarvitse rakennella temppuratoja tai roikuttaa sitä lasta koko ajan tissillä. Anna sen möllöttää, anna olla itsekseen, älä väkisin yritä rakentaa välillenne jotakin vinksahtanutta 24/7-viihdepakettia, jota toteutat. Moni olisi kiitollinen, jos sattuisi olemaan helppo lapsi kuten sinulla, mutta ei. Aina on jotakin pielessä.
Sääliksi käy kun sun pentu alkaa tulla uhmaikään. Siinähän loruttelet ja laulelet.
Vierailija kirjoitti:
Voit ihan hyvin soittaa musiikkia puhelimeltasi, se että se tulee puhelimesta eikä vaikka lelusta ei muuta asiaa mitenkään. Eri asia jos istuttaisit vauvan katsomaan youtubevideoita. Eli kun puhelin on äänen lähde eikä viihdyke. Itsekin laitan kotimaisia artisteja soimaan shopifystä kaiuttimen kautta ja laulelen niitä vauvalleni. Kuulee äidin laulamista ja kotimaista kieltä. Päivätkin on iloisempia, kun kuuntelee musiikkia. Vuorovaikutukseen riittää perus arjen toimet syöminen, hygienia, leikki, nukkuminen, ulkoilu. Mutta huolesi on aivan tyypillistä äidin huolta! Jokainen äiti miettii näitä "teenkö asiat oikein" "olenko riittävästi" "vuorovaikutanko oikein" "olenko tarpeeksi läsnä". Ensimmäisen lapsen kohdalla varsinkin (seuraavien kohdalla ei sitten enää niin paljon ehdi).
No niin juuri, ymmärsit sentään ettei puhelin ole muuta kuin äänen lähde. En esim. todellakaan antaisi lapsen käteen puhelinta tai tablettia piirettyjä yms. katsomaan.
AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi jeesus taas....osalla porukkaa on pari erityislasta, mies lähtenyt vuosia sitten, minimipalkka paskatyössä, kuppanen kaksio lähiössä ja aitoja ongelmia. Niin tämä kastehelmi ahdistuu, kun joku pediatriapelle on maininnut sanan "vuorovaikutus".
Usko nyt, että se sun nyyttis on ihan tavallinen vauva eikä tarvitse äitiä hyräilemään Händelin Messias-oratoriota koko ajan. Lopeta härkkiminen, anna toukan kehittyä omaan tahtiin, tee muita hommia sillä aikaa kun toukka möllöttää. Hitostako se sun pedagogi tietää, mitä teillä neljän seinän sisällä tapahtuu.
Omaan ahdistukseesi ja epävarmuuteesi varmaan tarttisit ammattiapua, mutta se on sitten jo oma keskustelunsa.
Luuletko stanan toljanteri, että jokainen isompi asia kerrotaan tänne?! Että tässä keskustelussa on ihan kaikki? Olet ihan u
Ehkä on parempi jos noin tyhmä ihminen on vain hiljaa. Olen sata kertaa mieluummin umpihullu kuin noin järkyttävän tyhmä.
AP
Tuossa iässä se kirjojen "lukeminen" on just tuota, et sitä kirjaa syödään, heitellään ja revitään.
Toki varmaan jossain hetkessä jaksaa hetken katsella, kun näytät kuvia ja nimeät asioita, vai eikö ollenkaan kiinnosta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhu paljon lapselle, selitä mitä oot tekemässä "äiti vaihtaa nyt sinulle vaipan". Näytä ja nimeä arkisia asioita lapselle "katso tuolla kävelee koira".
Tällaista teenkin. Tänäänkin esim. opeteltiin syömään naksuja. Usein katsellaan ikkunasta maisemaa ja kerron siitä. Tai käydään lenkillä ja kerron ulkomaailmasta jne.
AP
Se perusarki ja vuorovaikutus riittää.
Ei intopiukeen pedagogin mielestä. Minulla kun on masennus- ja ahdistustaustaa niin huolettaahan se häntä, että osaanko toimia oikein lapsen kanssa. Eli jollain taustalla saa tarkkailemalla tarkkailla meneekö kaikki oikein vai ollaanko huolissaan.
AP
Järjellä ymmärrät, et pingotus ja liika tarkkailu ei ole hyväksi. Nyt vaan koitat saada vielä tunteesikin uskomaan sen. Ja siis tottakai, kaikki terveet äidit on välillä huolissaan, normaalia!
Olet riittävän hyvä äiti <3 Jos et olisi, et edes miettisi tällaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi jeesus taas....osalla porukkaa on pari erityislasta, mies lähtenyt vuosia sitten, minimipalkka paskatyössä, kuppanen kaksio lähiössä ja aitoja ongelmia. Niin tämä kastehelmi ahdistuu, kun joku pediatriapelle on maininnut sanan "vuorovaikutus".
Usko nyt, että se sun nyyttis on ihan tavallinen vauva eikä tarvitse äitiä hyräilemään Händelin Messias-oratoriota koko ajan. Lopeta härkkiminen, anna toukan kehittyä omaan tahtiin, tee muita hommia sillä aikaa kun toukka möllöttää. Hitostako se sun pedagogi tietää, mitä teillä neljän seinän sisällä tapahtuu.
Omaan ahdistukseesi ja epävarmuuteesi varmaan tarttisit ammattiapua, mutta se on sitten jo oma keskustelunsa.
Luuletko stanan toljanteri, että jokainen isompi asia kerrotaan tänne?! Että tässä keskustelussa on ihan kaikki? Olet ihan uskomattoman yksinkertainen ihminen.
AP
Hups, tämä kyllä nyt laski pisteitäsi... Älä nimittele, edes tyhmältä kuulostavaa kirjoittelijaa. Toivottavasti voit pian paremmin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei kannata antaa lapsen kirjoja nuolla ja maistella, joku raja sentään. Lasten purulelu sopii siihen paremmin.
Tällä tavalla pienet lapset tutustuu ensimmäisiin kirjoihin. Ihan perusjuttuja.
Pienet tutustuvat kaikkeen ensin viemällä ne suuhun.
Se perusarki ja vuorovaikutus riittää.