Tuntuu että aina vaan mulle vingutaan mun virheistä

Vierailija kirjoitti:

Huonopi tilanne sillä jota ei ojenneta. Vuosienkin päästä samat mokat.

Riippuu ihan ihmisestä! Ap ja esim minä ollaan sellaisia, jotka tajuavat jo ihan itse, jos tulee mokattua. Se kritiikki on vaan turha puukon kääntäminen haavassa. Toiset ovat taas kovapäisempiä persoonia, jotka eivät osaa muuttaa toimintatapojaan edes useamman sanomisen jälkeen. Eli jos koet tarvetta sanoa mielipiteesi, mieti ensin, kenelle sen aiot sanoa. Ja mieti, mikä tyyli on vastaanottajan parhaaksi. Ja jos et halua toimia toisen parhaaksi, ole hiljaa.

Olen herkkä, kiltti ja ikäistäni nuoremman näköinen. Toisissa tapauksissa saan nuhteita helpommin samoista asioista, mistä toisille ei sanota mitään. Toisissa tapauksissa taas saan jonkun asian helpommin anteeksi jonkun asian, mistä jollekkin toiselle vihoiteltaisiin pidempään. Aika 50/50.

Kun tekee tarpeeksi kauan paremmin kuin muut, niin sitten he lopulta ymmärtävät, kuinka naurettavilta he itse näyttävät

Vierailija kirjoitti:

Jotkut luuserit oikein kyttää ja kyttää milloin joku ahkera, taitava ja huipputyyppi tekee virheen, jotta pääsee aukomaan päätään.

Voi että se on pienelle ihmiselle suuri onnen hetki kun pääsee viimein räkättämään itseään paremmalle.

Kenellekään reppanalle he eivät räkätä, koska toinen on jo alempana. 

Jotkut opettajat voivat koulussa haluta painaa liian lahjakasta lasta alas ja nostaa heikompia. Heillä ei ole ymmärrystä mitä siinä tekevät, vaan aito usko että ovat hyviä ihmisiä ja tekonsa on oikein.

Sitten vaan täysille se Antti Tuiskun Blaa blaa blaa.

Lopeta kynnysmattoilu, niin loppuu se vittuilukin.

Reppanoita kiusataan aina, niin kouluissa kuin töissäkin.

Pitää opettaa lapsille ja opetella itse, arvostamaan itseään, niin silloin muutkin arvostaa. Aina ei tarvitse sanoa kyllä, pitää ensin miettiä haluanko, ehdinkö, jaksanko tehdä.

Ota oma tilasi ja arvosi. 

Vierailija kirjoitti:

Lopeta kynnysmattoilu, niin loppuu se vittuilukin.

Tämä on se oikea tapa.