Sanon joka päivä lapselleni inhoavani häntä ja että kadun hänen tekemistään.

Sanoo että tietää miten hirveä on, mutta ei vaikuta oikein siltä että hän on oikeasti avoin ratkaisuille.



Tai sitten tämä on taas provo. Niin se kai on. Vittu näitä trolleja. Mä en viitsi palstailla täällä enää kovin kauaa.

Äiti on ala-arvoinen kaivojuttuineen kaikkineen.

Vai onko hän vain hankala, ilman mitään syytä? Millaisissa tilanteissa suutut lapselle? Jos tiedostat tilanteet, niissä toimimista on ehkä helpompi ennakoida.

Oletko itse uupunut? Edellä jo neuvottiin, että apua tarvitaan.



Lapsi myös vaistoaa sen, jos häntä kohdellaan eri tavalla kuin sisariaan.



Voimia paljon.

saat takaisin äidin tunteesi häntä kohtaan..tuskin vihaat lastasi vaan tilannetta joka nyt vallitsee kotonasi. 2-vuotiaskin on vielä ihan pieni ja isoveljen/siskon rooli on hänelle langennut aivan liian pian. Älä vertaa häntä sisaruksiin, jokainen lapsi on yksilö ja hänellä on omanlainen tempperamentti.



Onko isovanhempia lähistöllä, kaveria tms? Jos he voisivat vaikka ulkoilla 2 vuotiaan kanssa tai vauvan niin sinä voisit paijata tätä vilkasta lastasi. Hän oirehtii selvästi, oletko milloin pitänyt viimeeksi sylissä? Miten isä suhtautuu häneen?



Jokainen äiti päästelee höyryjä joskus suuttuessaan.

Itse kärsimme sekundäärisestä lapsettomuudesta ja ymmärrettävästi lisää lapsia saisi tähän taloon saapua.

Sen sijaan luonto olisi voinut järkätä ap:n kaltaiset ihmiset täysin mahoiksi, jotta tällaisia kauheuksia ei pääsisi tapahtumaan.

ja miettiä kaiken maailman diagnooseja? Jos tässä joku sairas on ja avun tarpeessa, niin ap.

Noissa tapauksissa lapsella ei ole mitään mahdollisuutta selvitä.



Tuollaisten tunteiden pukeminen kirjoitusasuun on liikaa, toivotaan että ap:n henkilöys selvitetään ja poliisipartio kera sosiaaliviranomaisten menee hakemaan lapsen turvaan.



Eikös näitä palstoja seurata jonkun VALVOJAN taholta, hän pystyy toimenpiteisiin tässä tapauksessa.

ap: lapsi ansaitsee parempaa ja turvaa sekä lämpöä.

jos on provoilija niin siitäs saa näpäytyksen, jos ei, niinlapset pois äkkiä tuollaiselta ennekuin on liian myöhäistä.

Ap:n kirjoituksia lukiessa ihmettelen " ongelmalapsi" -määritelmää. Lapsi nimittäin vaikuttaa luonteeltaan aika samanlaiselta kuin meidän lapsi: vaatii paljon huomiota ja tekemistä, on jatkuvasti liikkeessä mutta tarvitsee samalla paljon läheisyyttä ja rakkautta vanhemmiltaan. Meille tämä on toistaiseksi ainoa lapsi, eikä minulle ole koskaan edes tullut mieleen, että kyse olisi " ongelmasta" , vaan luonteesta ja persoonasta!



Ei 2-vuotias ilkeyttään ja vahingoittamistarkoituksessa lyö sinua videokasetilla. Hän luultavasti haluaa sinulta huomiota, sama homma vauvan kanssa, hän todennäköisesti kokee vauvan vievän liikaa sinun huomiotasi.



Entä jos yrittäisit ymmärtää taaperoasi sen sijaan, että leimaisit hänet häiriköksi? Todennäköisesti lapsi on luonteeltaan erilainen kuin sinä ja esikoisesi, etkä tajua hänen toimintatapojaan vaan olet lukkiutunut siihen ajatukseen, että lapsi on vain huono, paha ja ilkeä. Hän on kuitenkin sinun lapsesi, jota olet toivonut, rakkaudella odottanut ja hoitanut ennen kuin hänestä tuli sinun mielestäsi " ongelmalapsi" . Sinä olet lapsellesi maailman tärkein ihminen ja sinä pystyt halutessasi ymmärtämään lapsesi persoonaa. Lapsi ei vielä ymmärrä, että muut ovat erilaisia vaan hän on vielä oman maailmansa napa ja niin kuuluu ollakin.

Sanon joka päivä lapselleni kuinka paljon häntä rakastan ja että olen maailman onnellisin äiti kun minulla on noin ihana lapsi.

Se ei tarkoita etteikö meidän perheessä olisi vaikeuksia. Olen vain päättänyt etten tuhoa omaa lastani ainakaan sillä että rupean haukkumaan lastani.

Ei ole lapsen vika jos teillä miehen kanssa on ongelmia. Uskon et teillä oli jo niitä ennen lasta! Miksi purat vihasi lapseen?

Täällä huudetaan lastensuojelua väsyneeltä äidiltä lapsia ottamaan. Nyt äiti pelästyy ja se siitä avusta mitä olisimme voineet kollektiivisesti antaa. Nyt jos äiti ei enää tänne uskalla tulla, äiti jää aivan yksin.



Surullista totta tosiaan. Hävetkää ja ottakaa se kultalusikka sieltä perseestä!

kun lukee ap:n viestejä. Säälittää niin paljon lapsiparkasi!!!! Et sen vertaa välitä että ahksiti apua nyt. Tyrha lässyttää ettei neuvola auta. Mene lääkäriin. Yksityiselle.



MITÄ SITTEN JOS SOSSUT KÄYVÄT TEILLÄ?!?!??! Sanoit ettet tahdo kertoa sossuille, kun ne rupeais käymään teillä. Hakkaatko lapsiasi vai miksi et tahdo että sosiaaliviranomaiset tuelvat auttamaan? Oletko niin itsekäs, että enemmin jatkat lapsesi kiduttamista?



Hanki apua, turha tulla tänne valittamaan, jos mikään ei käykään: " ei meillä ole perheneuvolaa" " neuvola ei auta" " en tahdo sossua" .



Anna lapses ivaikka adoptioon, parempi uudessa eprheessä kuin oman äitinsä vihattavana!!! Lapset voivat käyttäytyä kurjasti, mutta sinä olet hänen äitinsä ja sinun kuuluu raksataa ja suojella häntä ehdoitta! Jos et siihen kykene niin anna lapsi pois.

Oksettaa ajatella, että hän joka päivä kuulee olevansa vihattu ja epätoivottu. 2-vuotias pieni lapsi. Uskomatonta.

Varsinkin kun perheessä on vauva. Ihan normaalia, että 2-vuotias tarvitsee älyttömästi huomiota, tekee paljon kiellettyä, lyö ja puree, on aika rasittavakin. Meillä 2-vuotias oli juuri tuollainen muutaman kuukauden ajan pikkusiskon synnyttyä. Kyllä se siitä tasaantui, nyt 4-vuotiaana on todella kiltti, ei satuta siskoa ikinä ja vaatii edelleen hurjan paljon huomiota. Annan sitä hänelle.

Kun hän ei äidin huomiota muuten saa, niin huonolla käytöksellä sitten. Hän myös vahvistaa sitä käytöstä, joka noteerataan eli jos hän on huomannut ettei äiti huomioi hänen kilttiä käytöstään, niin pahanteko jatkuu ihan varmasti.



Samanlaista käytöstä oli meilläkin vauvan synnyttyä, mutta kaikille PALJON mukavampia olivat ne päivät, kun jaksoin asettua isoveljenkin asemaan. Kehua, kun hän oli pikkusisarukselle kiltti, ottaa syliin ja hellitellä.



Ja miten niin " sitten kun lapsi alkaa enemmän ymmärtämään" ?! Kaksivuotias tajuaa jo paljon enemmän kuin itse tiedätkään, vaikkei hän sitä sanallisesti osaisi ilmaista.



Se, että otat asian puheeksi on jo alku. Se EI SAA kaatua siihen, ettei ole perheneuvolaa, pelkäät sossuntätejä jne jne. Toivottavasti vika ei oikeasti ole sinun asenteessasi; että lapsi on ongelmalapsi. Ongelma lienee siinä, että rakastat häntä vähemmän kuin muita lapsiasi (kuten aiemmin totesit) - kyllähän lapsi sen vaistoaa!!!

Aikuisilla on se valinnan mahdollisuus että voivat lähteä pois åpaskasta suhteesta ,mutta lapsi ei .

Vaan on äisin tai siän armoilla.



OTA NYT JO JÄRKI KÄTEEN AP ja muista että 2v. on uhmaikäinen ja on ihan tavallista että ne läpsii ja lyö.



Varsinkin kun lapsi saa koko ajan vain negatiivista palautetta.



Mieti ap jos sun miehesi joka päivä puhuis sulle noin rumasti... miltä se tuntuis!? No varmaan aivan kamalalta.

Haluatko sinä että lapsesi joutuu kokemaan sen olon joka päivä?

Vierailija:

Aikuisilla on se valinnan mahdollisuus että voivat lähteä pois åpaskasta suhteesta ,mutta lapsi ei .

Vaan on äisin tai siän armoilla.

OTA NYT JO JÄRKI KÄTEEN AP ja muista että 2v. on uhmaikäinen ja on ihan tavallista että ne läpsii ja lyö.

Varsinkin kun lapsi saa koko ajan vain negatiivista palautetta.

Mieti ap jos sun miehesi joka päivä puhuis sulle noin rumasti... miltä se tuntuis!? No varmaan aivan kamalalta.

Haluatko sinä että lapsesi joutuu kokemaan sen olon joka päivä?

Jolloin lapselle ei tulisi puhuttua niin rumasti

Sinun kaltaistesi ihmisten ei todellakaan pitäisi saada lapsia. Hae apua heti!

Tuollaisesta jää lapselle aivan kauheat traumat ja kai tajuat, että jos 2-vuotias ymmärtää paljon enemmän kuin uskotkaan? Jos räjähtelysi on päivittäistä, et ole oikea ihminen hoitamaan lastasi.

Täällä olen enkä minnekään pääse.

Asutaan keskellä korpea, ja mies on aina töissä ja minä vastaan koko sotkusta. Onneksi ei ole kaivoa pihassa...

ap