Lue keskustelun säännöt.
Mikä "vika" minussa on? En osaa tuottaa tekstiä.
25.05.2025 |
Otsikko on aika oikaisu aiheeseen, mutta olen aina ihmetellyt mikä minua vaivaa. En osaa vastailla ihmisille spontaanisti sähköposteihin tai viesteihin, olenkin saanut aina kommentteja että vaikutan töksähtelevältä tai töykeältä. En ymmärrä miksi.
En osaa kirjoittaa pitkiä tekstejä vaikka henkeni riippuisi siitä ja kaikki esseet, koevastaukset ja muut eivät suju ellen ole ihan täysin virkeä ja tietyssä mielentilassa. Jos yritän pakotta noita ajatuksia menen vielä pahemmin lukkoon. Mielessäni ei oikeasti vaan ole mitään mitä kirjoittaa tai sanoa. En ymmärrä mitenkään miten joku pystyy kirjoittamaan vaikkapa kirjan. Lukihäiriö on testattu, ei ole sitä. Tykkään lukea ja luin lapsena paljon, opiskellessakaan ei ole vaikeuksia ymmärtää vaikeatakaan tekstiä tai mitään. Mutta tuo tekstin tuoton tyhjyys tuntuu jotenkin oudolta, kun olen yrittänyt puhua joskus ongelmasta olen saanut vain kummeksuvia katseita kavereilta.
Menen muuten myös ihan puhuessani helposti lukkoon, takeltelen sanoja ja puhun ihan mitä sattuu.
Kommentit (17)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No hyvinhän sä kirjoitit tänkin aloituksen.
Voisi olla jotain selektiivisen mutismin kaltaista, joka ulottuu myös kirjalliseen ilmaisuun. Järjessä ei mitään vikaa, mutta pää jumittaa.
Onnistuuko kuvasta virkkeiden kirjoittaminen? Ota joku kuva, vaikka googlesta 'kuvasta kirjoittaminen' ja kokeile. Entä päiväkirjan kirjoittaminen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sama ongelma minullakin. Kirjoittaessa toistan lähinnä samaa vähän eri sanoilla sanomatta lopulta juuri mitään ja puhuessa sanat hukassa ja enkä meinaa saada lauseita loppuun kun en tiedä miten ajatuksiani ilmaisisin. En tiedä mistä johtuu, ei ole lukihäiriötä minullakaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä kärsin ihan samasta ongelmasta ja sain kohtauksen, kun tehtävänantona oli kirjoittaa kahden sivun essee aiheesta. Sain aikaiseksi ehkä neljä lausetta ja lopun työn laitoin tekoälyn tehtäväksi. En tiedä mistä tuo johtuu, mutta en osaa sanoa oikein mitään edes niistä aiheista, jotka tunnen ilman, että joku kysyy tarkentavia kysymyksiä. Aiheuttaa vaikeuksia esim. työhaastatteluissa, joissa pitäisi osata tarinoida pitkät pätkät ihan vaan omasta päästä.
Vaikea ymmärtää, koska ilmaisit itseäsi aloituksessa aivan selkeästi. Jos pitää kirjoittaa jostain aiheesta, kirjoita ensin lista sanoja, jotka aiheesta tulevat mieleen. Tee sen jälkeen jokaisesta sanasta lause. Esim. Aihe: Kissat. Sanat: lemmikkieläin, raapii, allergia. Lauseet: Kissa on suosittu lemmikkieläin. Se saattaa kuitenkin raapia huonekaluja, joten kissalle on syytä hankkia raapimapuu. Varmista ennen kissan hankkimista, että et ole sille allerginen.
Sitten vain järjestelet ja muokkaat lauseet sopimaan toisiinsa. Sanojen ja lauseiden on tietysti vastattava tehtävänantoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiesin että aloituksesta kommentoitaisiin, ja mielestäni tuossa näkyy se miksi jotkut joille olen puhunut tästä eivät ymmärrä ongelmaa. Jos kyseessä on tuollainen supertuttu asia, kuten aloitus, ongelma jota olen pyöritellyt päässäni vuosia, ei ongelmaa tuottaa asiaa ole. Mutta jos nyt joku istuttaisi alas ja pitäisi alkaa kirjoittaa tutusta asiasta joka ei ole sellainen jota olen jäsennellyt päässäni ikuisuuden, menisin aivan lukkoon, kirjoittaisin pari lausetta ja vaikuttaisin siltä että kuulen aiheesta ensimmäistä kertaa. Tämä tapahtuisi todennäköisesti myös vaikka saisin viikon aikaa tankata asiasta informaatiota ja kirjoittaa vasta sitten.
En myöskään aina hahmota mitä muut ihmiset tietävät ja eivät tiedä. Siis järjellä tajuan että eihän vaikkapa uusi tuttavuus tiedä että olen kotoisin paikasta A, mutta jos alan selittää jotain paikkakuntaan A liittyvää saatan hypätä ohi kaiken oleelliseen ja se vastapuoli alkaa miettimään että miksi hitossa me puhutaan paikkakunnasta A. Vastakohtana tälle myös sitten yliselitän joitain asioita.
Ap
Saa vaikutelman, että ajattelisit, että tutustakin aiheesta teksti syntyisi leikiten. Ei se välttämättä niin ole, hyvilläkään kirjoittajilla. Hyvä kirjoittaja nimenomaan saattaa sietää "vaillinaisuutta", "keskeneräisyyttä" paremmin kuin tavis.
Voi olla, että et hahmota, mistä virkkeet muodostuvat, mistä kappaleet muodostuvat ja miten eri tekstilajit syntyvät. Tutustu teema-reemaan (informaatiorakenteeseen) ja eri tekstilajeihin. Analysoi, mikä tekee mistäkin teksteistä hyviä ja mikä huonoja. Käytännössä kaikki asiakirjoittaminen on melko mekaanista (alkuun tunnettu, tiedetty asia ja loppuun asiat, joilla sitä täydennetään).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voisi olla jotain selektiivisen mutismin kaltaista, joka ulottuu myös kirjalliseen ilmaisuun. Järjessä ei mitään vikaa, mutta pää jumittaa.
Olen aina kuvitellut että mutismi on vain puheen tuoton juttu. Googlailin niin se lukkoon menemiseni on kyllä vähän mutismin kaltaista. En saa joissain tilanteissa siis fyysisesti sanoja ulos, kynnys sen tekemiselle on samanlainen kuin parvekkeelta hyppäämiselle tai oman sormen puraisemiselle irti. Keho pistää vastaan. Olin ajattelut että tuo on normaalia. :D
Ap
Mulla ei aina jostain syystä ajatukset ja puhe pysy rytmissä. Voin puhua jotain, vaikka ajattelen toista. Ehkä sulla on jotain samanlaista. Varmaan jotain lievää kehittymishäiriötä tai adhd:ta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ehkä kannata liikaa siihen kiinnittää huomiota, mutta hyväksi kirjoittajaksi tulee oikeastaan vain kirjoittamalla. Jo pelkästään vauvapalstalla kirjoittelu auttaa kyllä pidemmän päälle kun vaan osallistuu erilaisiin ketjuihin ja pyrkii vähän pidempiin vastauksiin. Etuna täällä on nimettömyys. Joillain meistä on tietty synnynäisesti lahjoja parempaan tekstin tuottamiseen, mutta minusta on kyseessä lopulta taito jota tulee vain harjoittella. Jokainen voi kehittyä omalla tasollaan.
Itsellä on vahvoja äidinkielen osaajia molemmin puolin sukua aina opettajia myöten, joten siinä mielessä vähän huono huudella. Olen kuitenkin nähnyt oletetusti heikkojen kirjoittajien kehittyvän huimasti opintojen aikana.
Jos kyseessä on jokin psykologinen ongelma niin sitä voisi tietysti yrittää tutkimuksilla selvittää mistä on kyse. Ehkä asiassa saattaisi auttaa jonkinlainen terapia, jos kerran optimitilanteissa kuitenkin pystyt tuottamaan tekstiä melko helpostikin.
Äidinkielen opettajilla on hurjasti erilaisia keinoja, jotka auttavat tuottamaan tekstiä. Niitä on myös alan oppikirjoista. Yksi hyvä keino on tehdä itselleen m-alkuisia kysymyksiä: mitä, missä, milloin , miksi, mikä seuraus, mikä merkitys, kenelle. Näin syntyy uutinen. Tekstiä syntyy vaikka lyijykynästä. Voi myös kuoria sipulia: minä, perheeni, muut naapurit, paikkakuntalaiset, kaikki suomalaiset, eurooppalaiset koko maailman ihmiset. Näin pääsee laajentamaan tai supistamaan näkökulmaansa, Aina kannattaa muistaa rakenne ennen, nyt, tulevaisuudessa tai vertailu meillä - muualla. Onhan näitä keinoja. Tartu vaan kynän varteen kiinni äläkä panikoi. Sinä osaat.
Äidinkielen opettajilla on hurjasti erilaisia keinoja, jotka auttavat tuottamaan tekstiä. Niitä on myös alan oppikirjoissa. Yksi hyvä keino on tehdä itselleen m-alkuisia kysymyksiä: mitä, missä, milloin , miksi, mikä seuraus, mikä merkitys, kenelle. Näin syntyy esimerkiksi uutinen. Tekstiä syntyy tällä kysymyspatterilla vaikka lyijykynästä. Voi myös kuoria sipulia: minä, perheeni, muut naapurit, paikkakuntalaiset, kaikki suomalaiset, eurooppalaiset koko maailman ihmiset. Näin pääset laajentamaan tai supistamaan näkökulmaasi. Aina kannattaa muistaa rakenne ennen, nyt, tulevaisuudessa tai vertailu meillä - muualla. Onhan näitä keinoja. Tartu vaan kynän varteen äläkä panikoi. Sinä osaat.
ChatGPT