Onko harmonikka nolo soitin lapselle?
Lapsemme on aika aloittaa syksyllä soittotunnit. Hän on tosi ujo ja ahdistunut ajatuksesta että hän joutuisi soittamaan jonkun vieraan aikuisen arvostelun alla. Lapsen kummi osaisi opettaa harmonikkaa ja antaisi tunteja halvalla, mutta mitä jos lapsi innostuu harmonikasta niin ettei tahdokaan vaihtaa soitinta? Mielestäni harmonikka on aikansa elänyt soitin. Olenko turhaan huolissani kun pelkään, että lasta tullaan kiusaamaan jos hän soittaa isompana harmonikkaa?
Kommentit (49)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarkoitatko, että lapsesi soittaa hanuria? 😁 Kyllä tuosta kiusaamista saa aikaiseksi, kuten monesta muustakin asiasta, mutta eri asia on sitten, ottaako siitä nokkiinsa.
Entäs fagotti sitten?
Hyvä soitin sekin mutta ei hetikään yhtä monipuolinen harmonikkaan verrattuna. Ei ole paljon fagotin sooloesityksiä maailmassa
Ei kaikista tule tähtiesiintyjiä vaikka vanhemmat kuinka toivoisi. Orkesterimuusikkona ura on musiikinpuolella varmempi kuin tavoitella omaa soolokiertuetta maailmalla.
Tähtiesiintyminen ei ollut mielessä vaan tilanne, jossa ihan omaksi ilokseen soittelee. Harmonikalla on siinä enempi mahdollisuuksia, ainakin luulisin. Kau
No tässähän on oma luovuus rajana.
Ei ole millään lailla nolo, päin vastoin. Tutustukaa lapsen kanssa vaikka Kumpuvaaran Nikon uraan. Todella lahjakas instrumentalisti jolla riittää tilausta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarkoitatko, että lapsesi soittaa hanuria? 😁 Kyllä tuosta kiusaamista saa aikaiseksi, kuten monesta muustakin asiasta, mutta eri asia on sitten, ottaako siitä nokkiinsa.
Entäs fagotti sitten?
Hyvä soitin sekin mutta ei hetikään yhtä monipuolinen harmonikkaan verrattuna. Ei ole paljon fagotin sooloesityksiä maailmassa
Ei kaikista tule tähtiesiintyjiä vaikka vanhemmat kuinka toivoisi. Orkesterimuusikkona ura on musiikinpuolella varmempi kuin tavoitella omaa soolokiertuetta maailmalla.
Tähtiesiintyminen ei ollut mielessä vaan tilanne, jossa ihan omaksi ilokseen soittelee. Harmonikalla on
Tokipa niin. Fagotista ja muista puupuhaltimista tuli vielä mieleen että aloittelija ei ehkä tule paljon ajatelleeksi sitä miten ääni syntyy. Ei ole ihan niin yksinkertaista että vain puhaltaa putkeen. Siinä on se lehdykkä ja niitä pitää huoltaa ja uusia ja siinä voi olla aloittelijalle kompastuskivi, voitettavissa kyllä mutta veikkaan ettei moni aluksi osaa sitä ajatella.
Yksiäänisillä ja moniäänisillä soittimilla on myös se oleellinen ero käytännössä, että yksiäänisellä (esim. klassiset puhaltimet, ml. vaikka nokkahuilu) soittimella harjoittelu vaatii usein muitakin soittimia, tai taustaraitoja, joiden kanssa harjoitella jotta mielenkiinto säilyy.
Moniäänisellä soittimella (esim. kitara, piano, jne.) on taas mahdollista soittaa useamman äänen harmonioita ja sointuja, joka moninkertaistaa mahdollisuudet ja saattaa helpommin pitää mielenkiinnon yllä.
Harmonikka kuuluu ehdottomasti moniäänisiin soittimiin.
Minä kävin pianotunneilla lähinnä äidin halusta kun hänkin oli niin tehnyt. Opettaja oli jokseenkin yhtä hiljainen ja ujo kun minäkin joten ei se homma kantanut. Tosin kyllä kuitenkin sain irti joten aikuisena uudelleen kiinnostuttuani tunneista oli hyötyä ja kuoroharrastuksessa suuresti apua. Onko ap lapsi itse ilmaissut halua aloittaa vai mikä tuo aika aloittaa on?
Toisin kuin jotkut on täälläkin välttänyt, lasten ei todellakaan kuulu saada valita itse harrastuksiaan. Alaikäisillä on huoltajat hyvästä syystä. Lasten toiveita on tietysti hyvä kuunnella, mutta hyvät vanhemmat joutuu joskus tekemään vaikeitakin päätöksiä lastensa puolesta.
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitää aloittaa soittotunnit jos ei uskalla mennä tunneille eikä selvästi ole mitään omaa intoa soittamista kohtaan? Miksi pitää opetella soittamaan mitä vaan ihan vaan soittamisen takia? Moniko lapsena soittotunneille raahatuista lapsista soittelee enää aikuisena mitään?
Jos lapsi joudutaan raahaamaan soittotunneille väkisin selkäsaunan uhalla, soittohalut katoaa varmasti helposti loppuiäksi. Monet niistä, jotka on käynyt soittotunneilla tuntematta mitään erityistä mielenkiintoa soittamista kohtaan, on kuitenkin aikuisina kiitollisia saamastaan opetuksesta - riippumatta siitä soittavatko he jotain instrumenttia vai eivät. Musiikki on nimittäin kehittävä harrastus.
Minut pakotettiin lapsena viulutunneille. En olisi millään halunnut, mutta vanhemmat vuoroin lahjoi ja kiristi viikkorahojen menettämisellä, jotta kävin tunneilla ja harjoittelin soittoläksyjä joka päivä. Soittamisen ilo löytyi ajan mittaan ja on säilynyt tähän päivään asti, vaikka pääasiallinen soitin onkin vaihtunut toiseen. Olen kiitollinen vanhemmilleni, jotka ymmärsi aikoinaan ajatella pidemmälle tulevaisuuteen.
Onko lapsen nimi Rainer tai Leif? Tino? Näille ihan kulttuuriin sopiva juu.
Ihan hirveä ääni noista lähtee. Yök. Ei kelpaa pino, kitara, joku huilu? Pakko olla mannesoitin?
Jaha noloushullu paikalla, mitenkäs ne työt? Oletko ajatellut mennä?
Mikään soitin ei ole nolo.
hanurinsoittohan on piereskelyä xD
Harmonikka on ihan hyvä soitin. Ite musiikkiopiston piano-opena tosin pidän tärkeänä opettajan ammattitaitoa soittimessa kuin soittimessa. Eli se, että itse osaa soittaa ei vielä tarkoita että osaisi opettaa. Lasten kohtaamiseen ja erilaisten persoonallisuuksien tunnistamiseen, yksilölliseen opiskeluun satsataan nykyään paljon. Siksi on ihan turha verrata meidän vanhempien ikäluokan kokemuksia itäeurooppalaisista soitonopettajista ja järjestelmästä nykyajan soittotunteihin erilaisissa oppilaitoksissa. Kannusta lasta valitsemaan rohkeasti se soitin, mikä eniten kiinnostaa. Youtubesta löytyy kyllä materiaalia (ja monien musiikkiioppilaitosten sivuilta myös) , jonka avulla voi tutustua erilaisiin soittimiin.
Tulisi päästä pois ajatuksista, että on väliä mitä ihmiset ajattelevat. Opetat myös lapselle silloin huonoa itsetuntoa ja arvoja, että on väliä, miltä asiat näyttävät ulospäin ja on jotain ahtaita normeja, joihin tulee sijoittua. Onko sillä mitään helvetin väliä, mitä joku ajattelee, jos soittaa harmonikkaa?
Vierailija kirjoitti:
Tarkoitatko, että lapsesi soittaa hanuria? 😁 Kyllä tuosta kiusaamista saa aikaiseksi, kuten monesta muustakin asiasta, mutta eri asia on sitten, ottaako siitä nokkiinsa.
Katsopa tuo. Ota siitä mallia. Virnuile vasta sitten, kun osaat ukko Nooan - vaikka edes sen ekan tason.
Harmonikka on hieno soitin!
Se on myös hyvä pohja mille vaan soittimelle.
Oma lapsi soitti eskarista Ysiluokalle. Seiskalla innostui kitarasta. Soitti sitten molempia, kunnes kitara ja bändi vei mennessään. Helppo on uusiin soittimiin siirtyä. Motoriikkaa ja nuotinlukutaito ovat kehittyneet harmonikan soitossa.
Harmonikan opettajat on myös kivoja yleensä.
Hieno soitin ja nykyään ei yhtään nolo. Ap on jämähtänyt jonnekin 30 vuoden taakse.
Tähtiesiintyminen ei ollut mielessä vaan tilanne, jossa ihan omaksi ilokseen soittelee. Harmonikalla on siinä enempi mahdollisuuksia, ainakin luulisin. Kaunis äänihän fagotissakin on mutta veikkaisin että paljon vähemmän sellaista soolo-ohjelmistoa, jota voi vaikka itsekseenkin soitella