Lue keskustelun säännöt.
Isän kuolessa selvisi 31 vuoden sivusuhde ja lukuisia muita naisia. Kertoisitko äidille?
21.05.2025 |
Isäni kuollessa 83v selvisi, että aivan loppuun saakka hänellä oli ollut toinen nainen 31 vuotta. Oli elänyt täyttä kaksoiselämää. Lisäksi oli lukuisia muita naisia, minkä olinkin arvannut jo nuorena. Työmatkoja ja pitkiä työiltoja oli paljon. Äitini on joko tiennyt ja päättänyt olla hiljaa, tai tiennyt ja sulkenut asian mielestään.
Tästä viime vuosien kaksoiselämästä hän ei kuitenkaan ole tiennyt. On vain päivitellyt, kun isä ei kerro, missä menee ja jännittänyt kotona, kun isä on lähtenyt "yksin" reissuun, ettei vaan saisi sairauskohtausta tms. Itse haluaisin tietää, mutta onko sitten tarpeen satuttaa 84v äitiä enää tällaisella miehen kuoleman jälkeen?
Nytpä tiedän kuitenkin itse, miksi isällä ei ollut aikaa koskaan nähdä meitä tai lapsenlapsia ja lähinnä ottaa päähän, että hän ei jäänyt kiinni eläessään. Vaikka mitäpä tuokaan olisi muuttanut, itsekeskeinen tunnevammainen paskiainen kun oli.
Kommentit (355)
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä ihmiset on yleisesti sitä mieltä, että parempi elää valheessa loppuun asti? Minä haluan aina tietää totuuden, oli se sitten kuinka epämiellyttävä tahansa.
Sinä haluat, minä haluan, mutta emme voi tämän pohjalta päättää, että kaikki haluavat. Oman kokemukseni mukaan nykyajan vanhuksilla kieltämys ja kulissielämä on ollut yleistä, kuten nyt esim. ap:n äidilläkin näyttää olleen. Jos hän on jo ollut tietoinen lukuisista pettämisistä aiemmin (ja miksei olisi, kun lapsikin on nämä huomannut), mitä merkitystä tällä yhdellä salasuhteella lisää on? Todennäköisesti tietää jo siitäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä ihmiset on yleisesti sitä mieltä, että parempi elää valheessa loppuun asti? Minä haluan aina tietää totuuden, oli se sitten kuinka epämiellyttävä tahansa.
Koska se kertojan rooli ei houkuta, kun onhan se aika ikävää. Itselleenkin siitä voi tulla monesti jotain ylimääräistä vaivaa ikävän asian äärellä, eikä se ole mukava nähdä kun toinen pahoittaa mielensä.
Tässä ajetaankin monesti kaksilla rattailla. Itse ollaan mieluummin puuttumatta ja kertomatta, mutta kuitenkin haluttaisiin, että itselle kerrottaisiin vastaavassa tilanteessa.
Ap. Jos kerrot, et voi enää perua, jos seuraukset ovat huonot. Mitä tapahtuukin, joudut elämään valintasi kanssa.
En tiedä, varmaan aika musertuneella mielellä menisi loppuvuodet elämästä. Tai ehkä hän jo arvasi, ehkä siitä selviää. Totuuden pimittelykin on nihkeää, ei hän ole lapsi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En kertoisi.
Varmasti tiesi muttei halunnut tunnustaa lasten tähden. Joten miksi loukata hänen tahtoaan nytkään?
En kertoisi. Ehkä tietää, ehkä ei. Tuossa iässä liian rankka tieto eikä mitäön voi muuttaa. Ehkä häntä musertaisi se, että nyt sinäkin tiedät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on sellanen suhde äitiini että ei olisi ollut katastrooffi äidille vaikka olisin jotain tällästä kertonut.
Esm mieheni ei kertoisi vastaavassa tilanteessa mitään omalla äidilleen.
Ap sinä olet ainoa meistä joka tuntee äitisi. Tiedät jo vastauksen mitä tekisit. Ja tulet niin toimimaan täällä saamiesi vastauksista riippumatta.
Vierailija kirjoitti:
Isäs oli ALFA hautaan saakka
Horoukko se oli eikä mikään Alfa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
MIkä muuttuu paremmaksi, kun asian nostaa esille?
Entä jos äiti sanoo, että kaikkihan tuon tiesi, miksi haluat nostaa asian esille loukataksesi minua. Ja sen jälkeen äiti tekee näppärästi testamentin kissatalolle tms., koska ap haluaa riidellä äitinsä kanssa isän sukupuolielämästä.
Mistä olet noista asioista edes kuullut ja oletko täysin varma että niistä kertonut puhuu totta? Ehkä se onkin kertojan kuvitelmaa, koska isäsi oli hänen haaveidensa kohde jota ei saanut.
Lisäksi. Useat sota-aikana syntyneet eivät ollenkaan pysty käsittelemään tunteita tai keskustelemaan niistä. Heille moiset aiheet voivat olla todella loukkaavia. Saatat pilata omat välisi äitiisi ja ihan turhaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin 7-kymppisenä aikuisena sanoisin, että jos tyttäreni tulisi rääpimään isänsä uskottomuuksia isän kuoleman jälkeen, vetäisin ympäri korvia ja sanoisin pari painavaa sanaa. Esimerkiksi: yksityiselämäni tai avioliittoni ei kuulu sinulle; kiitos, tiesin kyllä; en halua enää olla tekemisissä kanssasi.
Julmaa? No eihän toki, vaan minun oma totuuteni, johon minulla on oikeus. Koska TOTUUS ennen kaikkea muuta, hmm?
Nyt tais osua ja upota. Kulissi kaatuu niin sinä saat kilarit ja syytät lasta vaikka lastesi isän kanssa olette itse avioliittonne sotkeneet tai määritelleet? 😂
Hah :) Et sitten ymmärrä, mikä on hypoteettista ja esimerkinomaista? Liittoni voi hyvin, kiitos, ehkä ihan senkin takia, että yksityiselämämme on yksityistä eikä
"Aggression määrä joka huokuu tekstistäsi kertoo kyllä ihan muuta avioliittosi tilasta.
Ps. tuskin niitä lapsia muuten teidän tekemiset kiinnostaa, mutta aloittajan kuvaama tilanne, jossa olisi paljastunut vuosikymmenten petos on petoksena asia, jonka lapsetkin haluaa tuoda julki. Ei niitä kiinnosta teidän makuuhuone-elämä, olet kieroutunut."
Omituista tehdä "analyysi" ventovieraan ihmisen elämästä ja avioliiton tilasta satunnaisen nettikommentin pohjalta.
- eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä ihmiset on yleisesti sitä mieltä, että parempi elää valheessa loppuun asti? Minä haluan aina tietää totuuden, oli se sitten kuinka epämiellyttävä tahansa.
Sinä haluat, minä haluan, mutta emme voi tämän pohjalta päättää, että kaikki haluavat. Oman kokemukseni mukaan nykyajan vanhuksilla kieltämys ja kulissielämä on ollut yleistä, kuten nyt esim. ap:n äidilläkin näyttää olleen. Jos hän on jo ollut tietoinen lukuisista pettämisistä aiemmin (ja miksei olisi, kun lapsikin on nämä huomannut), mitä merkitystä tällä yhdellä salasuhteella lisää on? Todennäköisesti tietää jo siitäkin.
No sittenhän kertominen ei muuta mitään, joten voi hyvin kertoa.
Vanhempiesi parisuhde oli heidän parisuhteensa. Ei ole sinun asia sitä ruotia eikä asioita kertoa. Jos sinulla on vaikeaa käsitellä asiaa niin opettele käsittelemään sen sijaan että siirrät tuskaa muille ja sekaannut asioihin jotka ei sinulle kuulu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kertoisi. Jos äitisi ei tiennyt niin olisi aivan hirveää pamauttaa hälle tällainen asia varsinkaan kun ei voi kohdistaa suuttumustaan isääsi, koska tämä on kuollut. Eikä voisi edes keskustella ja kysyä asiasta mieheltään, koska tämä ei ole enää vastaamassa. Ei hyödytä yhtään ketään. Äitisikin jo vanha, anna asian olla. Hänkin pian maaliviivalla.
Vierailija kirjoitti:
En kertoisi. Jos äitisi ei tiennyt niin olisi aivan hirveää pamauttaa hälle tällainen asia varsinkaan kun ei voi kohdistaa suuttumustaan isääsi, koska tämä on kuollut. Eikä voisi edes keskustella ja kysyä asiasta mieheltään, koska tämä ei ole enää vastaamassa. Ei hyödytä yhtään ketään. Äitisikin jo vanha, anna asian olla. Hänkin pian maaliviivalla.
Juuri näin!
Käy sääliksi sitä isäsi jalkavaimoa. 31 vuotta kakkosena. Hirveää. Onko hän enää elossa?
Jos oletetaan, ettei rouva 84 v tiedä edesmenneen petturuudesta vaan on rakentanut vuosikymmenien elämästä itselleen oman elämäntarinan, olisi julmaa särkeä tuo käsitys osoittamalla se vääräksi. Vähän kuin vetäisi maton alta. Äidiltä menisi koko lyhyt loppuelämä käydä läpi paskaa ja rakentaa tarinansa uudestaan. - Tuossa iässä raskasta, koska useimmiten on jo rasittavia sairauksia kestettävänä. Eivätkö ne riitä kärsimykseksi?
Todennäköisesti hän kuitenkin on selvillä totuudesta ja saa valita itse (on jo valinnut) kenen kanssa tarinansa jakaa.
Aikuisen lapsen aikuisuuteen kuuluu ymmärtää, ettei hän todellakaan ole enää äidin pikku tyttö, joka voi uskoa kaikki huolensa äidille.
Vierailija kirjoitti:
Käy sääliksi sitä isäsi jalkavaimoa. 31 vuotta kakkosena. Hirveää. Onko hän enää elossa?
No nyt kyllä itkettää ihan valtoimenaan...
Vierailija kirjoitti:
Isäs oli ALFA hautaan saakka
Kehittymätön, vastuuton ääliö se oli.
Miksi tuhoaisit äitisi loppuelämän? Älä kerro