Miksi nuoret voivat nykyisin niin huonosti?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei pilluu ei hyvinvointii

 

Ei kunnioitusta ja käytöstapoja= ei pillua.

Perus inhimillisyydellä ei todellakaan saa pi llua vaan tuo on minimivaatimus olla yhteiskunnan jäsen. Kasvattakaa itsekunnioitus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tästä nyt joku vanhempi loukkaantuu ja käskee hankkimaan lapsia, jotta voi tajuta miten rankkaa se on jne, mutta totuus on, että syy on vanhemmissa. Kun vanhemmat eivät ole rakentaneet lapsiinsa kunnollista suhdetta ja töiden takia ei ole riittävästi aikaa olla lasten kanssa, opettaa taitoja ja oikeasti kuunnella ja keskustella elämästä, niin lapset etsivät sitä tukea ja kuuluvuudentunnetta toisiltaan. Oppivat sitten toisilta epäkypsiltä ihmisiltä mitä on olla ihminen. Yhä enemmän nuoret etsivät näitä asioita netistä ja löytävät sitten kaikenlaista huuhaata, joilla pahat ihmiset aivopesevät nuoret vihaamaan muita tai esittämään jotain "perinteistä" miestä (joka oikeasti on joku fasseversio miehisyydestä, joka ei ole koskaan ollut oikeiden, hyvien miesten esikuva). Nuorille pitäisi olla enemmän turvallisia aikuisia saatavilla, joiden kanssa puhua tunteista ja peloista. Läpi ihmishistorian kaikissa

Kotiäitiys on tosiaan merlko perus ihmisoikeus sekä naiselle että lapsille, sillä äitiys on osa naisen luonnollista seksuaalisuutta. Ja lasten luontaista kasvua. 

Vierailija kirjoitti:

Suurelle osalle nuorista ei varsinaisesti anneta "syytä muuhun". Joka lehti tuuttaa kuinka tulevaisuudessa työt häviää milloin minkäkin syyn takia, nuoret ovat myös kaikin puolin kelvottomia, usein puhtaasti siitä syystä että yksinkertaisesti vielä tuntevat jotain, eli ovat heikkoja, jos masentuvat/ahdistuvat.

Hyvin vähän toivoa annetaan oikeastaan minkään suhteen, sotakin "alkaa" likimain joka viikko heti huomenna ja jos pääsetkin töihin, niin sun sitten odotetaan tekevän pikkubussillinen kakaroita, kuitenkin lukien koulut mielellään tohtoriksi asti ennen 25 ikävuotta, mutta palkkatoiveet tulee asettaa sinne harjoittelijoiden tietämille, ehkä sitten "hyvänä päivänä" voidaan sitä tarkastaa ylöspäin, jos siis mitään urakehitystä saakaan, kun työsuhteet tehdään puoleksi vuodeksi kerrallaan. 

Niin tämä on tämä loputtoman kasvun malli. Mutta malleja on muitakin, esimerkiksi luostarijärjestöt suomessa kyseenalaistavat kapitalistisen mentaliteetin, sitten on vassarit. Kukaan ei pakota kuuntelemaan oikeisto-öyhöjen mielipiteitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Limihiutale japullamössö sukupolvi saa mielenterveys ongelmia kun kaikki ei menekkään niin kuin nämä haluavat ja ne joutuu kantamaan vastuun omasta elämästä

Pullamössöä sö viimeiset boomerit, 50-60 luvun lapset. Mutta nimitystä käytettiin myös x-sukupolvesta, vaikka meidän vanhemmat ei enää tarjoilleet mitään pullamössöjä. 

Ja nykyisin x-sukupolvi tituleeraa itseään varsinaisiksi kovanaamoiksi kun meitä ei edes vahdittu. 

Älytöntä! Aina on haukuttu nykynuorisoa. Niin vaan minunkin sukupolvi, eli x, on nykyään ihan mallillaan ja haukutaan nykyisiä lumihiutaleiksi. 

 

Nykynuorista kasvaa ihan tolkun ihmisiä, kun saavat sopivasti / riittävästi ohjausta oikeaan suuntaan. Se mikä nykyään huolestuttaa, lapsille ja nuorille jätetään päätäntävalta asioista, joita heidän ei kuuluisi vielä päättää. Esim mit

Heistä kasvaa aikuisia ja he ottavat tilan haltuun ihan siitä huolimatta mitä te siitä ajattelette. Jokaisella sukupolvella on yleensä omat juttunsa, jotka pakottavat vuorollaan toisten kurkuista alas, ihan niinkuin vanhemmat yrittävät pakottaa lapsilleen.

Älypuhelimet syynä ja tarkemmin ottaen algoritmisisältö. Eri kanavat tuuttaavat ihan tarkoituksella huolestuttavaa ja negatiivista sisältöä koska on huomattu että siihen ihminen reagoi voimakkaimmin. Lehtien klikkiotsikot samaa sarjaa. 

Sellanen tunne että kaikkea tarkkaillaan ja arvostellaan sosiaalisessa mediassa. Elämä on suorittamista ja somessa on sun track record, eli onko kaikki mennyt niinkuin pitää.

Koska nykyinen nuorisosukupolvi on kasvanut älypuhelimien kera. Asiasta on paljon tutkimustietoa, miten se vaikuttaa mielenterveyteen. Jonathan Haidt on kirjoittanut loistavan kirjan aiheesta The Anxious Generation, kannattaa lukea

Mieti sitä.

Ihmisiä on liikaa.

Aika harva ylensäkään tuntuu voivan hyvin.Korostetaan kaikkea negatiivista eikäedes haluta nähdä pieniä positiivisia asioita.Iloinen saatika sitten onnellinen ihminen tuntuu olevan kateuden kohde monelle.

Siksi koska lapsille ei vanhempien mielestä saa tulla paha mieli mistään eikä pystytä kohtaamaan pettymyksiä. Sitten murrosikään mennessä kun elämässä kuitenkin tulee pettymyksiä ja vastoinkäymisiä, ei kyetä käsittelemään täysin normaaleja elämään kuuluvia tunteita. Tämä on näin yksinkertaista. T.ope

Vierailija kirjoitti:

Siksi koska lapsille ei vanhempien mielestä saa tulla paha mieli mistään eikä pystytä kohtaamaan pettymyksiä. Sitten murrosikään mennessä kun elämässä kuitenkin tulee pettymyksiä ja vastoinkäymisiä, ei kyetä käsittelemään täysin normaaleja elämään kuuluvia tunteita. Tämä on näin yksinkertaista. T.ope

Tässäpä se syy on. T. Koulunkäynninohjaaja.

Kommentoin nyt kirjoittajaa nro 42. Omat lapseni ovat jo keski-ikäisiä, mutta se mikä tuli mieleeni on, että nykyisin kaikkea suoritetaan. Töitä, kotitöitä, harrastuksia jne. Jopa oman lapsen kanssa oleminen on suorite, joka pitäisi tehdä laadukkaasti sitten, kun kaikki muut päivän suoritteet on hoidettu pois alta. Olen onnekas, kun sain omat lapseni kasvattaa aikana, jolloin jatkuvaa suorituspakkoa ei vielä ollut ja se laadukas lapsensa kanssa oleminen saattoi hyvinkin olla lapsen kanssa yhdessä tehdyt kotityöt. Samalla lapsi oppi - ikäkautensa mukaisesti - mitä kaikkea nyt vaan arkena joutuu tekemään, vaikka aina ei huvittaisikaan. Mä annoin aikoinaan omille lapsilleni siivousliinan käteen heti, kun se liina ei enää mennyt lapsen suuhun. Pyyhin keittiön yläkaappien ovia ja lapsi alakaappien ovia. Muistan, kun kuopus oli taapero ja oli suihkussa. Poistuin hetkeksi ja siellähän se pesi jo vessaharjalla vessanpönttöä. Pesuaineena tosin mun Yves Saint Laurentin suihkugeeli, mutta oli niin tohkeissaan hommasta, että en yksinkertaisesti raaskinut sanoa siitä suihkugeelistä yhtään mitään. Jatkossa pidin kalliit tuotteet kaapissa ylhäällä ja lapsen käden ulottuvilla oli halvempia suihkugeelejä. Monta vuotta poika hoiti yksin ja omatoimisesti aina vessanpönttöjen pesemiset ja tottakai sitten älyn kasvettua  ymmärsi, missä on siivousaineet eikä enää käyttänyt suihkugeelejä pöntön pesemiseen. Iän myötä pystyi tekemään sitten kaikkea muutakin ja eri kotihommat alkoi jakaantua yhä tasaisemmin, mutta monta vuotta pönttöjen peseminen oli pienen pojan bravuuri.  Ruuanlaitto yhdessä, siivous yhdessä, pyykkihuolto yhdessä, pihojen laittaminen yhdessä....tämä oli meillä ihan normaalia arkea. Eikä niin, että minä koitan kiireellä tehdä kaikki nuo hommat ja sitten vietetään yhteistä aikaa erikseen. Tottakai mekin pelattiin lautapelejä, katsottiin koko perheen ohjelmia jne, mutta sanoisin, että meillä yhdessäolo oli kokonaisvaltaisempaa. Ja uskon kyllä vahvasti, että kun lapset sai pienestä pitäen osallistua kykyjensä mukaan perheen arkeen, niin he kokivat myös olevansa osa tätä yhteisöä, jota perheeksi kutsutaan. Eivät pääroolissa, mutta eivät sivuroolissakaan. 

Uskon myös, että nykyisin työelämä on kuluttavampaa ja vanhemmat kotona  haluavat hoitaa pakolliset hommat asap pois päiväjärjestyksestä. Tekevät ( = suorittavat)  itse nopeammin ja tehokkaammin kuin jos ottaisivat lapsen mukaan tekemiseen. Joskus sekä vanhempien että lasten vapaa-aika on buukattu niin täyteen kaikenlaista, että aikataulut pettää, jos ei kaikkea tee mahdollisimman tehokkaasti. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei pilluu ei hyvinvointii

 

Ei kunnioitusta ja käytöstapoja= ei pillua.

Isät pääsee liian helpolla lasten kasvattamisessa. Huonokäytöksiset miehet ovat jääneet vaille miehen mallia ja nyt terrorisoivat muita hakiessaan sitä rajat asettavaa auktoriteettia jokaiselta vastaantulijalta. 

Vierailija kirjoitti:

Limihiutale japullamössö sukupolvi saa mielenterveys ongelmia kun kaikki ei menekkään niin kuin nämä haluavat ja ne joutuu kantamaan vastuun omasta elämästä

Kokonaisesta sukupolvesta ei voi puhua, sillä on myös hyviä nuoria. Mutta erikoiskohtelun antamista on liikaa.

Ettei kaikille olekaan samat säännöt. Että sikapetterin kohdalla voin toimia näin poikkeuksellisesti. Onhan se nyt loukkaus jos yritetään ohjeistaa. Eli samat säännöt kaikille.

Vanhempien vika

Vierailija kirjoitti:

Siksi koska lapsille ei vanhempien mielestä saa tulla paha mieli mistään eikä pystytä kohtaamaan pettymyksiä. Sitten murrosikään mennessä kun elämässä kuitenkin tulee pettymyksiä ja vastoinkäymisiä, ei kyetä käsittelemään täysin normaaleja elämään kuuluvia tunteita. Tämä on näin yksinkertaista. T.ope

Samaa mieltä. Meillä oli eilen kylässä perhe jossa 4-vuotias teki päätöksen milloin perhe lähtee kotiin. Ei hyvä päivää. En kehdannut sanoa mitään. 

Vierailija kirjoitti:

Aika harva ylensäkään tuntuu voivan hyvin.Korostetaan kaikkea negatiivista eikäedes haluta nähdä pieniä positiivisia asioita.Iloinen saatika sitten onnellinen ihminen tuntuu olevan kateuden kohde monelle.

On kyllä hyvinmenemisenkin korostamista. Aikuiset ihmiset pitää instaa jossa meikit #plastic #nature ja tukka #curly on hyvin, sitten matkakuva jollain jännällä twistillä #hereweare, kuvia salaattiannoksista #healthyfood, koira #doggy#doggystyle, #sport repeat #olemme aivan erityisen uniikkeja #snowflake näitä on paljon. Teinillä itsensä etsimisen ymmärtää mutta aikuisilla? Toisinaan kiharan tukan alla voi olla tosi pimeä mieli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siksi koska lapsille ei vanhempien mielestä saa tulla paha mieli mistään eikä pystytä kohtaamaan pettymyksiä. Sitten murrosikään mennessä kun elämässä kuitenkin tulee pettymyksiä ja vastoinkäymisiä, ei kyetä käsittelemään täysin normaaleja elämään kuuluvia tunteita. Tämä on näin yksinkertaista. T.ope

Samaa mieltä. Meillä oli eilen kylässä perhe jossa 4-vuotias teki päätöksen milloin perhe lähtee kotiin. Ei hyvä päivää. En kehdannut sanoa mitään. 

Minä olin kanssa ihmeissäni kun yks tuttava isä tiedusteli päivän ruokaa 3v tyttäreltään, lapselle näytti olevan vain vaikeaa tehdä sitä päätöstä, mietin että onneksi oma mutsi aikoinaan vain antoi sen ruokalautasen eteeni mielipiteitä kyselemättä :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika harva ylensäkään tuntuu voivan hyvin.Korostetaan kaikkea negatiivista eikäedes haluta nähdä pieniä positiivisia asioita.Iloinen saatika sitten onnellinen ihminen tuntuu olevan kateuden kohde monelle.

 

On kyllä hyvinmenemisenkin korostamista. Aikuiset ihmiset pitää instaa jossa meikit #plastic #nature ja tukka #curly on hyvin, sitten matkakuva jollain jännällä twistillä #hereweare, kuvia salaattiannoksista #healthyfood, koira #doggy#doggystyle, #sport repeat #olemme aivan erityisen uniikkeja #snowflake näitä on paljon. Teinillä itsensä etsimisen ymmärtää mutta aikuisilla? Toisinaan kiharan tukan alla voi olla tosi pimeä mieli.

Siinä sitä on hyvä treenata omien tunteiden käsittelyä kun katsoo toisen #workoutdone #healthyfood #cozyvibes. Ei muuta kuin inspiroitumaan ja tekemään perässä. Mikä estää?